Finanssiala ry

Yhteisöverotilaston kärjessä OP Ryhmä ja Nordea – alan yhteisöveropotti kasvoi 1,3 miljardiin. Sotilaallinen maanpuolustus voitaisiin rahoittaa koko alan 5,6 miljardin euron verokädenjäljellä

Jaa
  • Finanssiala oli jälleen toimialana yksi merkittävimmistä verojen maksajista Suomessa vuonna 2023.
  • Yhteisöveroa alan yritykset maksoivat yhteensä 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2022 summa oli 900 miljoonaa.
  • Yhteisöverotilaston ykkösenä oli OP Ryhmä ja kakkospaikalla Nordea. 20 suurimman yhteisöveronmaksajan joukossa oli seitsemän finanssialan yritystä.
  • Alan koko verokädenjälki kasvoi 5,1 miljardista eurosta 5,6 miljardiin.

Yhteisöverotilaston 20 kärjessä oli seitsemän finanssialan yhtiötä vuonna 2023. Suomen suurin yhteisöveronmaksaja vuonna 2023 oli OP Ryhmä ja toiseksi suurin Nordea. Finanssitoimialan koko yhteisöveropotti oli 1,3 miljardia euroa.

”Luvut osoittavat, että pankit ja vakuutusyhtiöt ovat Suomen suurimpia veronmaksajia ja keskeisiä hyvinvointiyhteiskunnan rahoittajia. Finanssiyritysten maksamat yhteisöverot ovat 18,1 prosenttia veron koko tuotosta”, toteaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.

Yhteisöveron koko tuotto Suomessa oli 7,35 miljardia euroa.

Eniten yhteisöveroa Suomessa vuonna 2023 maksoi OP Ryhmä (397,5 milj. euroa). Sijalla kaksi oli Nordea (267,9 milj. euroa) ja kolmantena Neste-konserni (260,3 milj.). Finanssitoimialan seuraavaksi suurimmat yhteisöveron maksajat olivat LähiTapiola-ryhmä sijalla 14 (80,2 milj.), Sampo-konserni sijalla 17 (67,6 milj.), Danske Bank sijalla 18 (64,0 milj.), Mandatum-konserni sijalla 19 (60,3 milj.) ja sijalla 20 Handelsbanken-konserni (59,3 milj.).

Yhdistimme finanssialan yhtiöryhmien tiedot verohallinnon julkisten tietojen perusteella. Myös muiden kuin finanssialan yhtiöiden luvut on laskettu konsernitasolla.

Finanssialan koko veropotilla rahoitettaisiin sotilaallinen maanpuolustus

Finanssitoimialan koko verokädenjälki oli 5,6 miljardia euroa vuonna 2023. Alan verokädenjäljellä voisi rahoittaa Suomen sotilaalliset puolustusmenot, joihin on vuoden 2024 valtion budjetissa varattu 5,4 miljardia euroa.

Toimialan koko verokädenjälkeen on laskettu yhteisövero (1,3 mrd. euroa) ja vakuutusmaksuvero (922 milj. euroa) sekä palosuojelu-, liikenneturvallisuus- ja työturvallisuusmaksut (24 milj. euroa). Verokädenjäljessä on mukana myös työntekijöiden palkoista tehdyt ennakonpidätykset (1170 milj. euroa), henkilöstön sivukulut (701 milj. euroa), alan yhtiöiden maksamista osingoista perityt verot (982 milj. euroa) sekä piilevä arvonlisäverorasite (485 milj. euroa).

FA:n Ahosniemi: Arvonlisäverottomuus rasittaa alaa – ratkaisua ei näköpiirissä

Rahoitus- ja vakuutuspalvelut on EU:n arvonlisäverodirektiivin perusteella vapautettu arvonlisäverosta. Syynä verottomuudelle on veropohjan määrittelyn ja teknisen toteutuksen vaikeus sekä kansainvälinen kilpailu.

Finanssiala ry on laskenut, että piilevästä arvonlisäverosta tulee alalle vuosittain 485 miljoonan euron rasite.

”Toisin kuin arvonlisäverollisia palveluita tuottavat yritykset, finanssialan yhtiöt eivät saa vähentää hankkimiinsa tavaroihin ja palveluihin sisältyviä arvonlisäveroja. Finanssiala kantaa siis piilevää arvonlisäverorasitusta verrattuna arvonlisäverollisia palveluita myyviin yrityksiin”, Ahosniemi avaa.

Pulmaan ei ole näköpiirissä nopeaa ratkaisua. Komissio on parhaillaan selvittämässä, miten finanssiyhtiöiden arvonlisävero voitaisiin toteuttaa. Asiaa on selvitelty komissiossa viimeisten vuosikymmenten aikana jo useamman kerran. Ongelmana on, että rahoitus- ja vakuutuspalveluissa sen määrittäminen, missä arvonlisä syntyy, on hyvin hankalaa, ellei mahdotonta. Alalla on myös laaja kirjo erilaisia yhtiöitä. Arvonlisäveron laskenta olisi erilainen riippuen siitä, onko yhtiö esimerkiksi pankki, sijoitusyhtiö vai vakuutusyhtiö.

”Arvonlisävero on kulutusvero, jonka on tarkoitus rasittaa kuluttaja-asiakasta. Halutaanko tätä myös finanssipuolen tuotteiden ja palveluiden osalta? Pohjoismaiset finanssiyhtiöt ovat myös eurooppalaisessa mittakaavassa pienehköjä. Jos sektori siirrettäisiin arvonlisäveron piiriin, pelkästään järjestelmäkustannukset olisivat valtavia ja tästä aiheutuisi alan toimijoille paljon hallinnollista rasitetta”, Ahosniemi huomauttaa.

Ahosniemi muistuttaa, että nykyjärjestelmäkään ei ole kovin hyvä vaan turhan pirstaleinen ja monimutkainen. Erityisesti kustannustenjakojärjestelmät ovat hankalia etenkin rajat ylittävissä konserneissa.

”Tilanne ei ole helppo: uudistamisen tarvetta olisi, mutta ala on nyt hieman odottavalla kannalla, että mihin suuntaan uudistus järjestelmää veisi.”

Toimialakohtaisia lisämaksuja yli 400 miljoonaa

Verojen ja muiden maksujen lisäksi luottolaitoksilta peritään vakausmaksuja EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon. Vuonna 2023 Rahoitusvakausvirasto (RVV) keräsi EU:n vakausmaksuina suomalaisilta luottolaitoksilta 252 miljoonaa euroa. Talletussuojamaksuja luottolaitokset ja pankit tilittivät RVV:lle yhteensä 151 miljoonaa euroa.

Yhteensä vakausmaksuja on kerätty suomalaisilta pankeilta 1,66 miljardia euroa. Vuoden 2023 talletussuojamaksujen keräyksen jälkeen talletussuojarahaston koko on 1,07 miljardia euroa.

Finanssialan verotietojen laskennassa käytetyt lähteet: Verohallinto, Tilastokeskus, yhtiöiden tilinpäätökset, Finanssiala ry.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry

Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240
http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Taloussankari-kilpailuun nyt kansainvälinen ulottuvuus – Finanssiala ry lähettää voittajaluokan edustajat Brysseliin European Money Quiz -kilpailuun31.3.2025 12:47:16 EEST | Tiedote

Finanssiala ry liittyy yhteisjärjestäjäksi kahdeksasluokkalaisille suunnattuun Taloussankari-kilpailuun. Taloussankari-kilpailua koordinoivat Nordea, Pörssisäätiö, Nuorten yrittäjyys ja talous NYT sekä Finanssiala ry. Kilpailuun tulee mukaan kansainvälinen ulottuvuus, kun finaalissa parhaiten pärjänneen luokan kaksi oppilasta lähtevät edustamaan Suomea European Money Quiz -kilpailun finaaliin Brysseliin.

Suomen talous kulkee varovaisessa myötätuulessa, vaikka ilmassa on yhä epävarmuutta – tutustu tuoreimpiin talousennusteisiin FA:n sivuilla28.3.2025 06:00:00 EET | Tiedote

Viimeisimpien ennusteiden mukaan Suomen talouteen on luvassa maltillista kasvua vuosille 2025 ja 2026. Alhaisimman arvion Suomen talouskasvusta antaa Pellervon taloustutkimus, joka ennakoi BKT:n kasvavan 0,6 prosenttia vuonna 2025. Korkeinta kasvulukua ennustaa Kuntarahoitus, jonka arvion mukaan talous kasvaisi 1,5 prosenttia. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten ja suomalaisten tutkimuslaitosten tuoreimmista talousennusteista. Linkki FA:n taulukoimiin tietoihin on jutun lopussa. Maaliskuussa talousennusteensa julkaisivat Danske Bank, Suomen Pankki, Kuntarahoitus, S-Pankki, Pellervon taloustutkimus ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla).

EU-kansalaisten säästöt töihin – komissio hakee kasvua edistämällä kansalaisten säästämistä ja sijoittamista27.3.2025 06:30:00 EET | Tiedote

Komissio tavoittelee EU:n kansalaisille lisää mahdollisuuksia osallistua pääomamarkkinoille ja parempia rahoitusvaihtoehtoja yrityksille. Suunnitelma liittyy komission säästö- ja investointiunioniksi nimettyyn kokonaisuuteen. Finanssiala ry pitää tavoitteita kannatettavina, mutta korostaa markkinalähtöisyyttä sääntelyn lisäämisen sijaan. FA pitää hyvänä komission aloitetta edistää kansallisia sijoitustilejä parhaita käytäntöjä jakamalla. FA kannattaa komission ajatusta vetää vähittäissijoittamista koskeva RIS-ehdotus pois, jos neuvotteluissa ei saavuteta sijoittamisen edistämisen tavoitteita.

Finanssiala on kehityksen kärjessä generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä työpaikoilla – parhaat käytännöt löytyvät yhdessä tekemällä26.3.2025 15:16:17 EET | Tiedote

Yli 60 prosenttia finanssialan työntekijöistä on sitä mieltä, että generatiivinen tekoäly vaikuttaa työhön erittäin paljon tai melko paljon. Tiedot selviävät Työterveyslaitoksen (TTL) tutkimuksesta. 54 prosenttia rahoitusalaa ja 67 prosenttia vakuutusalaa edustavista vastaajista sanoo, että oma organisaatio seuraa aktiivisesti tekoälyn kehitystä ja hyödyntää sitä jonkin verran. Vertailulukuna käytettävän yksityisen sektorin työsuojelupaneelin vastaajilla vastaava luku oli vain 30 prosenttia. Vastaajien mukaan generatiivinen tekoäly parantaa lähivuosina erityisesti työn tuottavuutta, laatua ja toiminnan seurantaa. Vastaajat tunnistivat myös monia ongelmia erityisesti tekoälyn eettisissä kysymyksissä. Niiden ratkaisu vaatii monialaista yhteistyötä ja huolellista suunnittelua työpaikoilla. TTL:n kanssa yhteistyössä kyselyn toteuttivat Finanssiala ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Ylemmät toimihenkilöt YTN ry.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye