”Minusta tuntui, että olin unohdettu” – Tutkimus paljastaa uusien työntekijöiden kokemuksia etätyöstä
Etä- ja hybridityön suosio on kasvanut huimasti viime vuosina, mutta täysin etänä työn aloittaminen tuo kuitenkin mukanaan haasteita. Jyväskylän yliopiston tutkimus tarkasteli uusien työntekijöiden kokemuksia organisaatioon liittymisestä ja näkyvyydestä, kun perehdytys ja työskentely tapahtuu täysin etänä. Näkyvyydellä tarkoitetaan työntekijän ja hänen toimintansa näkyvyyttä muille digitaalisilla alustoilla.

Etä- ja hybridityön suosio on kasvanut huimasti viime vuosina, mutta täysin etänä työn aloittaminen tuo kuitenkin mukanaan haasteita. Jyväskylän yliopiston tutkimus tarkasteli uusien työntekijöiden kokemuksia organisaatioon liittymisestä ja näkyvyydestä, kun perehdytys ja työskentely tapahtuu täysin etänä. Näkyvyydellä tarkoitetaan työntekijän ja hänen toimintansa näkyvyyttä muille digitaalisilla alustoilla. Vaikka digitaalisuus voi mahdollistaa esimerkiksi työyhteisön vanhojen keskustelujen näkyvyyden uusille työntekijöille, jää moni asia etätyössä myös näkymättömäksi, osin myös kasvokkaistapaamisten puuttumisen takia.
Etäperehdytyksen haasteet ja epävarmuutta
Etä- ja hybridityön yleistyessä on tärkeää ymmärtää, miten etäperehdytys eroaa perinteisestä lähityöstä ja miten se voi lisätä uuden työntekijän epävarmuutta. Tutkimuksessa havaittiin, että uusilla etätyöntekijöillä oli odotus, että fyysisessä toimistossa tutustuminen ja nähdyksi tuleminen olisivat olleet helpompia. Näkymättömyyden kokemukset selitettiin yleensä etätyön erityispiirteillä, ei tarkoituksellisella ulkopuolelle jättämisellä.
”Tämä on kiinnostavaa, sillä monet tutkimukseen osallistuneet olivat aloittaneet suoraan etätyössä, joten heillä ei ollut vertailupohjaa tämän ja lähityön välillä. Tämä kertoo mahdollisesti siitä, että etätyötä pidetään edelleen toissijaisena työn muotona, tai käytänteet teknologiavälitteiseen vuorovaikutukseen ovat puutteellisia työyhteisössä”, kommentoi viestinnän professori Anu Sivunen.
Uuden työntekijän näkyvyyteen vaikuttavat työyhteisön muut jäsenet
Tutkimuksessa havaittiin, että uusien työntekijöiden näkyvyys ei ole vain heidän omasta aktiivisuudestaan kiinni. Vaikka monet yrittivätkin tehdä itseään näkyväksi esimerkiksi osallistumalla aktiivisesti videopalavereihin, heidän näkyvyyttään hallitsivat suurelta osin muut työntekijät. Esimerkiksi tulokkaan esitteleminen muulle työporukalle tai huomiotta jättäminen olivat asioita, joihin heillä ei ollut vaikutusvaltaa.
Tulokset osoittavat myös, että sama organisaatio voi näyttäytyä eri tavoin eri työntekijöille. Uuden työntekijän näkökulmasta digitaaliset alustat eivät ole itsestään selviä, ja niiden käyttö saattaa vaatia ohjausta.
”Organisaation tulisi varmistaa, että perehdytyksessä otetaan huomioon yksilölliset erot siinä, miten uusi työntekijä kokee ympäristönsä – olipa kyseessä fyysinen toimisto tai digitaalinen alusta,” kommentoi yliopistonopettaja ja väitöskirjatutkija Rasa Jämsen.
Tulokset antavat myös aihetta pohtia, kuinka paljon organisaatiot panostavat kulttuurinsa näkyväksi tekemiseen ja teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen selkeyteen. Jos yhä useampi tekee vähintään osittain etätyötä, on tärkeää varmistaa, että yhteisöllisyyden ja kuulumisen kokemukset ovat mahdollisia myös digitaalisilla alustoilla. Tämä vaatii organisaatiolta aktiivisia toimia.
Taustaa tutkimuksesta
Tutkimusaineisto koostuu 24 työntekijän kysely- ja haastatteluvastauksista. Kaikki osallistujat olivat aloittaneet työnsä täysin etämuodossa pandemia-aikana, jolloin fyysiset tapaamiset eivät olleet mahdollisia. Osallistujat työskentelivät erilaisissa tehtävissä ja organisaatioissa.
Tutkimuksen julkaisutiedot ja linkki tutkimukseen:
Jämsen, R., & Sivunen, A. E. (2024). (In)visibility during organizational entry: Newcomer perceptions of visibility in remote work. Communication Monographs, 1–24. https://doi.org/10.1080/03637751.2024.2395819
Yhteystiedot: Rasa Jämsen, rasa.p.jamsen@jyu.fi, +358 50 470 8310
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiKuvat

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme