”Minusta tuntui, että olin unohdettu” – Tutkimus paljastaa uusien työntekijöiden kokemuksia etätyöstä
Etä- ja hybridityön suosio on kasvanut huimasti viime vuosina, mutta täysin etänä työn aloittaminen tuo kuitenkin mukanaan haasteita. Jyväskylän yliopiston tutkimus tarkasteli uusien työntekijöiden kokemuksia organisaatioon liittymisestä ja näkyvyydestä, kun perehdytys ja työskentely tapahtuu täysin etänä. Näkyvyydellä tarkoitetaan työntekijän ja hänen toimintansa näkyvyyttä muille digitaalisilla alustoilla.

Etä- ja hybridityön suosio on kasvanut huimasti viime vuosina, mutta täysin etänä työn aloittaminen tuo kuitenkin mukanaan haasteita. Jyväskylän yliopiston tutkimus tarkasteli uusien työntekijöiden kokemuksia organisaatioon liittymisestä ja näkyvyydestä, kun perehdytys ja työskentely tapahtuu täysin etänä. Näkyvyydellä tarkoitetaan työntekijän ja hänen toimintansa näkyvyyttä muille digitaalisilla alustoilla. Vaikka digitaalisuus voi mahdollistaa esimerkiksi työyhteisön vanhojen keskustelujen näkyvyyden uusille työntekijöille, jää moni asia etätyössä myös näkymättömäksi, osin myös kasvokkaistapaamisten puuttumisen takia.
Etäperehdytyksen haasteet ja epävarmuutta
Etä- ja hybridityön yleistyessä on tärkeää ymmärtää, miten etäperehdytys eroaa perinteisestä lähityöstä ja miten se voi lisätä uuden työntekijän epävarmuutta. Tutkimuksessa havaittiin, että uusilla etätyöntekijöillä oli odotus, että fyysisessä toimistossa tutustuminen ja nähdyksi tuleminen olisivat olleet helpompia. Näkymättömyyden kokemukset selitettiin yleensä etätyön erityispiirteillä, ei tarkoituksellisella ulkopuolelle jättämisellä.
”Tämä on kiinnostavaa, sillä monet tutkimukseen osallistuneet olivat aloittaneet suoraan etätyössä, joten heillä ei ollut vertailupohjaa tämän ja lähityön välillä. Tämä kertoo mahdollisesti siitä, että etätyötä pidetään edelleen toissijaisena työn muotona, tai käytänteet teknologiavälitteiseen vuorovaikutukseen ovat puutteellisia työyhteisössä”, kommentoi viestinnän professori Anu Sivunen.
Uuden työntekijän näkyvyyteen vaikuttavat työyhteisön muut jäsenet
Tutkimuksessa havaittiin, että uusien työntekijöiden näkyvyys ei ole vain heidän omasta aktiivisuudestaan kiinni. Vaikka monet yrittivätkin tehdä itseään näkyväksi esimerkiksi osallistumalla aktiivisesti videopalavereihin, heidän näkyvyyttään hallitsivat suurelta osin muut työntekijät. Esimerkiksi tulokkaan esitteleminen muulle työporukalle tai huomiotta jättäminen olivat asioita, joihin heillä ei ollut vaikutusvaltaa.
Tulokset osoittavat myös, että sama organisaatio voi näyttäytyä eri tavoin eri työntekijöille. Uuden työntekijän näkökulmasta digitaaliset alustat eivät ole itsestään selviä, ja niiden käyttö saattaa vaatia ohjausta.
”Organisaation tulisi varmistaa, että perehdytyksessä otetaan huomioon yksilölliset erot siinä, miten uusi työntekijä kokee ympäristönsä – olipa kyseessä fyysinen toimisto tai digitaalinen alusta,” kommentoi yliopistonopettaja ja väitöskirjatutkija Rasa Jämsen.
Tulokset antavat myös aihetta pohtia, kuinka paljon organisaatiot panostavat kulttuurinsa näkyväksi tekemiseen ja teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen selkeyteen. Jos yhä useampi tekee vähintään osittain etätyötä, on tärkeää varmistaa, että yhteisöllisyyden ja kuulumisen kokemukset ovat mahdollisia myös digitaalisilla alustoilla. Tämä vaatii organisaatiolta aktiivisia toimia.
Taustaa tutkimuksesta
Tutkimusaineisto koostuu 24 työntekijän kysely- ja haastatteluvastauksista. Kaikki osallistujat olivat aloittaneet työnsä täysin etämuodossa pandemia-aikana, jolloin fyysiset tapaamiset eivät olleet mahdollisia. Osallistujat työskentelivät erilaisissa tehtävissä ja organisaatioissa.
Tutkimuksen julkaisutiedot ja linkki tutkimukseen:
Jämsen, R., & Sivunen, A. E. (2024). (In)visibility during organizational entry: Newcomer perceptions of visibility in remote work. Communication Monographs, 1–24. https://doi.org/10.1080/03637751.2024.2395819
Yhteystiedot: Rasa Jämsen, rasa.p.jamsen@jyu.fi, +358 50 470 8310
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiKuvat

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto kehittää uudenlaista kaksikielistä varhaiskasvatuksen opettajakoulutusta14.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä 300 000 euron rahoituksen toiminnallisesti kaksikielisen varhaiskasvatuksen kandidaattiohjelman kehittämiseen.
Jyväskylän yliopisto sai 240 000 euron rahoituksen SOTE-palveluiden toiminnan tehostamiseen – hanke selvittää tekoälyn käyttöä palveluiden laadun ja johtamisen parantamisessa13.1.2026 16:00:35 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sai Suomen Akatemialta 240 000 euron rahoituksen tietoon perustuvan päätöksenteon ja johtamisen tukemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa tekoälyä ja data-analytiikkaa hyödyntäen. Hanketta johtaa Pohjois-Savon hyvinvointialue ja siinä on mukana kaikkiaan viisi toimijaa.
Nopeasti kehittyvä digitaalinen teknologia lisää tarvetta opettajien digipedagogiselle osaamiselle13.1.2026 10:29:49 EET | Tiedote
Tekoäly, virtuaalitodellisuus ja digitaaliset oppimisympäristöt yleistyvät kouluissa paikoin nopeammin, kuin opettajille on tarjolla tukea niiden pedagogiseen käyttöön. Vaikka suomalaisten opettajien digitaidot ovat viime vuosina kehittyneet nopeasti, etenee opetuksen digitalisaatio kouluissa edelleen epätasaisesti. Ilman riittävää täydennyskoulutusta uudet teknologiat voivat lisätä opettajien kuormitusta ja heikentää oppilaiden yhdenvertaisuutta.
Väitös: Tutkimus tarjoaa keinoja purojen ja lähteiden tehokkaampaan suojeluun (Saari)12.1.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Suomen metsissä sijaitsevat purot ja lähteet ovat monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita elinympäristöjä, mutta niiden suojelu on monin paikoin puutteellista. Tuore Jyväskylän yliopiston väitöskirja tarkastelee, miten Suomen metsälain muutokset, kartoituskäytännöt ja metsänkäsittely vaikuttavat näiden pienvesien tunnistamiseen, suojeluun ja ekologiseen tilaan.
Väitös: Tunteet muovaavat oppimista hoitotyön simulaatio-opetuksessa (Salo)9.1.2026 14:35:14 EET | Tiedote
Hoitotyön simulaatio-opetus herättää sairaanhoitajaopiskelijoissa voimakkaita tunteita, jotka vaikuttavat siihen, miten opiskelijat oppivat toimimaan yhdessä sekä valmistautuvat tulevaan työelämään. KM, TtM Virpi Salon väitöskirjatutkimus tuo esiin tunteiden merkityksen yhteisöllisessä oppimisessa hoitotyön simulaatio-opetuksessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme