Väitös: Kirjallisuuden näkymättömät sankarit nostavat esiin suomentajien ammatillisen toimijuuden ja alan haasteet

FM Anu Heinon väitöstyö syventää käsitystä käännösalan rakenteista ja prosesseista. Se voi edistää alan sisäistä vuoropuhelua sekä kulttuuripoliittisia päätöksiä.

Käännöstieteen alalle sijoittuva väitöstutkimus pohjautuu kysely- ja haastatteluaineistoihin ja soveltaa sosiologista ja narratiivista viitekehystä kirjallisuuden kääntäjien ammatti-identiteetin ja toimijuuden tarkasteluun. Tutkimuksessa analysoidaan kääntäjyyden (translatorship) merkitystä suomentajien elämässä sekä suomentamisen kentän rakenteita ja dynamiikkaa.

Analyysi osoittaa, että kirjallisuuden suomentajien symbolinen pääoma rakentuu ennen kaikkea kielitaidosta, akateemisesta koulutuksesta ja pitkästä työkokemuksesta ja heidän toimijuutensa pohjautuu kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman hyödyntämiseen.

Pitkät työurat viittaavat suomentajien asiantuntemuksen ja ammattitaidon lisäksi myös heidän kykyynsä ylläpitää ammatillisia yhteistyösuhteita ja hyödyntää kulttuurista ja sosiaalista pääomaansa ammatissa menestyäkseen.

Suomentajat suhtautuvat työhönsä intohimolla, mutta työstä saatavat palkkiot aiheuttavat selvää tyytymättömyyttä. Kaiken kaikkiaan suomentajat vaikuttavat kuitenkin tyytyväisiltä työhönsä. Suomentajat tunnistavat alan haasteet, mutta kokevat vaikutusvaltansa rajalliseksi.  

Kirjoittajasuomentaja ja välittäjäsuomentaja

Elämäntarinoiden analyysi tuo esiin kaksi erilaista narratiivista kääntäjyyttä: kirjoittajasuomentajan, joka kokee tekevänsä luovaa työtä rinnastaen itsensä alkuperäistekstin kirjoittajaan, ja välittäjäsuomentajan, joka painottaa kirjailijan viestin välittämistä uudelle yleisölle.

Heinon väitöstutkimus tuo esiin suomentajien työn haasteet ja korostaa heidän ammattitaitoaan, intohimoaan ja sitoutumistaan työhönsä. Käännösala on suurien haasteiden edessä konekääntämisen ja tekoälyn yleistyessä, ja muutokset voivat vaikuttaa sekä kääntäjien työhön että kirjallisuuden laatuun.

Tutkimus auttaa osaltaan ymmärtämään alan muutoksia ja rohkaisee toimijoita kehittämään ratkaisuja, jotka tukevat kääntäjien ammattitaitoa ja alan kehitystä.

– Alalla tarvitaan edelleen lisää tietoisuutta siitä, että kääntäminen ei ole vain mekaaninen prosessi, vaan se edellyttää kulttuurien, kielten ja kirjallisuuden syvällistä ymmärtämistä. Siksi on tärkeää tuottaa lisää tietoa kirjallisuuden kääntämisen luonteesta ja suomentajien inhimillisestä panoksesta, jota tekoäly ei voi korvata, Anu Heino sanoo.

– Väitöstutkimus on tärkeä askel suomentajien työn arvostuksen lisäämisessä ja alalla käytävän keskustelun edistämisessä, Heino tiivistää.

Väitöstilaisuus perjantaina 22. marraskuuta

Filosofian maisteri Anu Heinon käännöstieteen alaan kuuluva väitöskirja Mediators and Writers: Contemporary Finnish Literary Translators and their Narrative Translatorshiptarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 22.11.2024 kello 12 keskustakampuksella, Päätalon luentosalissa D11 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Kristiina Taivalkoski-Shilov Turun yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Eliisa Pitkäsalo, informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta, Tampereen yliopisto. Väitöstilaisuuden kieli on englanti.