Liikunta hoitaa mieltä. Avoin verkkokurssi tarjoaa tutkittua tietoa liikunnan vaikutuksista mielenterveyteen

Tutkitun tiedon mukaan liikunnalla voidaan edistää mielen hyvinvointia ja liikunnalla onkin monia merkittäviä mielenterveyteen vaikuttavia mekanismeja.  Liikunta voi lisätä mielihyvähormoneja ja parantaa siten mielialaa. Lisäksi säännöllisellä liikunnalla voidaan kasvattaa koettua pätevyyden tai sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta ja lisätä kehontuntemusta. 

Mielenterveys ja liikunta -verkkokurssilla perehdytään tarkemmin liikunnan mielenterveyttä edistäviin mekanismeihin ja siihen, minkälaista liikuntaa ja palautumisen keinoja suositellaan mielenterveyden edistämiseksi. Osallistujat saavat tietoa ja ohjeita, miten omaa tai terveydenhuollossa asiakkaiden mielenterveyttä voi edistää arjessa liikunnan keinoin. 

”Kurssi on suunniteltu ihan kaikille – heille, jotka haluavat edistää omaa mielenterveyttä sekä ammattilaisille, jotka työskentelevät mielenterveyden parissa”, kertovat kurssia rakentaneet väitöskirjatutkija Onni Hämäläinen ja yliopistonopettaja Heikki Kivistö Jyväskylän yliopistosta. 

Kurssin sisällön tuottajina on jokaisen kurssiteeman osalta Suomen huippuammattilaiset, yhteensä 7 eri asiantuntijaa. Eri teemojen kautta liikunnan ja mielenterveyden yhteyksiä käydään läpi monelta kantilta – tutkimustietoon perustuen, mutta käytännönläheisesti. 

Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija Juuso Jussila esittelee kurssilla yksityiskohtaisesti ja tutkimusten valossa mekanismit, joilla liikunta vaikuttaa positiivisesti mielen hyvinvointiin. Psykologi ja tanssi- ja liiketerapeutti Päivi Pylvänäisen johdolla kurssilla opitaan, miten liikunta vaikuttaa kehokokemuksen kautta mielialaan, ja miten esimerkiksi tanssi- ja liiketerapialla voidaan vaikuttaa mielenterveyteen.  

Kesällä julkaistu kurssi on ollut suosittu, ja sitä on ollut suorittamassa jo tuhat opiskelijaa. Kurssi onkin kerännyt paljon hyvää palautetta. Osa on kertonut saaneensa tietoa ja motivaatiota oman mielenterveyden edistämiseksi liikunnan avulla. Lisäksi ammattilaiset ovat kertoneet saaneensa työkaluja työhönsä asiakkaiden parissa. 

Mielenterveyden haasteet ovat kasvaneet 

Kelan raportin mukaan vuonna 2023 suomalaisista yli 100 000 oli mielenterveysperusteisella sairauspäivärahalla. Samaan aikaan THL:n kouluterveyskysely paljastaa, että esimerkiksi yläasteikäisistä ja toisen asteen tytöistä hieman yli kolmannes raportoi sekä ahdistuneisuudesta että masennusoireilusta.  

Mielenterveyden haasteet ovat kasvaneet viimeisen vuosikymmenen aikana ja toisaalta niiden hoitamiseen varattu rahoitus on jäänyt suhteessa pienemmäksi. Tämä todennäköisesti aiheuttaa pidentyneitä hoitojonoja ja hoidon viivästymistä. 

Lisätietoja: 

Apulaisprofessori Arto Hautala 
+358 46 920 0313, arto.j.hautala@jyu.fi  

Mielenterveys ja liikunta –kurssin sivut