Lapsuudessaan väkivaltaa kokenut käyttää sitä todennäköisemmin myös aikuisuuden ihmissuhteissaan

Lapsiin kohdistuva väkivalta on valitettavan yleistä ja useimmiten vanhemman tai muun läheisen aiheuttamaa. Lähisuhdeväkivallan vaikutukset lapsen hyvinvointiin ja myöhempään elämään ovat merkittäviä. Myös perheenjäsenten välisen väkivallan todistamisen on todettu olevan yhtä haitallista lapsen kehitykselle kuin itseen kohdistuvan väkivallan kokeminen.  

Väkivaltatyön foorumin 2024 teemana on lapsuudessa koettu väkivalta. Väkivalta on aina vahingollista riippumatta väkivallan muodosta ja vaikuttaa lapsen hyvinvointiin pitkäkestoisesti.  

– Lapset ovat väkivaltatilanteessa aina erityisen haavoittuvassa asemassa, sillä heillä on vähän keinoja käsitellä väkivaltaa. Väkivalta aiheuttaa lapsessa turvattomuuden tunnetta, joka heijastuu koko elämään, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton perhe- ja väkivaltatyön asiantuntija Niina Remsu. 

Väkivallan vaikutukset ovat psyykkisiä ja fyysisiä. Väkivallan kokeminen ja sille altistuminen aiheuttavat muun muassa kipuja, stressiä, ahdistuneisuutta ja masennusta.  

Väkivaltaisen lapsuuden vaikutukset näkyvät naisvankiloissa 

Lähisuhdeväkivalta on sukupuolistunut eli se vaikuttaa ilmiönä eri tavalla eri sukupuoliin. Väkivalta näyttäytyy erilaisena miesten ja naisten osalta, kun tarkastellaan esimerkiksi väkivallan yleisyyttä, muotoja, motiiveja, uhreja ja tekijöitä. Tyttöjä esimerkiksi pyritään kontrolloimaan väkivallalla enemmän ja he kokevat seksuaalista väkivaltaa poikia enemmän. Poikia taas saatetaan kasvattaa käyttämään väkivaltaa ratkaisukeinona ristiriitatilanteissa johtuen maskuliinisista stereotypioista. 

Naisvangeista jopa 97 prosenttia on kokenut väkivaltaa (THL) ja moni jo varhaislapsuudesta lähtien. Kanta-Hämeen ensi- ja turvakotiyhdistys ry vastaa vankilan perheosaston toiminnasta Vanajan avovankilassa ja Hämeenlinnan vankilassa. 

Vankilan perheosaston vanhemmista suurimmalla osalla on väkivaltakokemuksia omassa lapsuudessaan tai parisuhteissaan. Raskaana olevan äidin väkivaltakokemukset vaikuttavat myös syntymättömään vauvaan ja vaikutukset voivat olla pitkäkestoisia. 

– Lähtökohtaisesti vanhempi kykenee juuri niin hyvää vanhemmuuteen mitä hän on itse saanut osakseen. Turvattoman lapsuuden kokenut vanhempi ei ilman tukea välttämättä kykene takaamaan lapselleen turvallisia elinolosuhteita. Perheosastolla vanhempia autetaan muodostamaan lapseensa turvallinen kiintymyssuhde, johon kuuluu lapsentahtinen ja tarpeisiin vastaava arki ja rutiinit. Usein perheosastolla oleminen on myös vanhemmalla korvaava kokemus huolenpidosta ja turvasta, sanoo perheosaston lähijohtaja Nana Lindholm. 

Koska kaltoinkohtelukokemukset tallentuvat ihmisen kehomuistiin, pyritään esimerkiksi Hoivaa ja leiki -menetelmällä tukemaan myös aikuisen kokemusta turvallisesta, ennakoitavasta ja hoivaavasta kosketuksesta. Vanhemmuus on vauva-aikana herkimmillään, joten se on erityisen hyvä aika saada apua. 

Ylisukupolvisen väkivallan ketju on mahdollista katkaista – apua väkivaltaan on saatavilla 

Lähisuhdeväkivalta on ylisukupolvinen ilmiö eli väkivaltaiset toimintatavat siirtyvät usein sukupolvelta toiselle. 

– nVanhemmat, jotka ovat itse kokeneet lapsuudessaan laiminlyöntiä, väkivaltaa tai muuta kaltoinkohtelua, ovat alttiita toistamaan lapsuudessa koettuja toimintatapoja omissa suhteissaan tai vanhemmuudessaan. Ylisukupolvinen väkivallan ketju on kuitenkin mahdollista katkaista. Apua siihen on saatavilla väkivaltatyön avopalveluista, Niina Remsu sanoo. 

Chat auttaa nopeasti ja nimettömästi. Chatissa pääsee juttelemaan ammattilaisen kanssa ja saa tarvittaessa ohjausta esimerkiksi avopalveluihin. Chat on usein ensimmäinen askel apuun. Avopalveluissa autetaan jokaista väkivallan osapuolta ja koko perhettä. Avopalveluista saa pitkäkestoista tukea väkivallan katkaisuun. Turvakoti auttaa ympäri vuorokauden ja on avoinna kaikille sukupuolille. Turvakotiin voi aina ottaa mukaan myös mahdolliset lapset. 

Väkivaltatyön foorumi täyttää 25 vuotta 

Valtakunnallinen väkivaltatyön foorumi järjestetään tänä vuonna Hämeenlinnassa 13.-14.11. Foorumi täyttää samalla 25 vuotta. Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön foorumi kokoaa vuosittain lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntijat yhteen ajankohtaisen tiedon äärelle. Tänä vuonna foorumin teemana on Lapsuuden kokemuksilla on väliä. Foorumiin osallistuu paikan päällä 320 ja etänä 140 ihmistä. 

Foorumissa puhuvat muun muassa Valtion lastensuojeluyksiköiden johtaja Kaisa Tammi, tutkimusprofessori Taina Laajasalo (THL) ja kuvataiteilija Riina Tanskanen.  

Tutustu ohjelmaan: Väkivaltatyön foorumi 2024 - Ensi- ja turvakotien liitto