Nuorten ahdistuneisuuden ja humalajuomisen yhteisesiintyminen ei ole vähentynyt – alkoholia hankitaan yhä useammin netistä
14.11.2024 02:00:00 EET | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Viimeisen vuosikymmenen aikana nuorten mielenterveysoireilu on lisääntynyt ja alkoholinkäyttö on vähentynyt. Samalla kuitenkin alaikäisten nuorten alkoholinkäytön laskeva trendi näyttää hidastuneen ja osin jopa pysähtyneen.
Nuorten ahdistuneisuusoireet ovat lisääntyneet samassa suhteessa runsaasti juovilla sekä niillä nuorilla, jotka eivät juo. Alkoholin juominen on myös vähentynyt samaan tahtiin ahdistuneisuutta kokevilla ja vähemmän oireilevilla.
Ahdistuneisuuden ja humalajuomisen välinen yhteys ei ole kovin vahva, mutta tämä mielenterveysongelmien ja päihteiden käytön samanaikainen esiintyminen kuormittaa tuhansia nuoria joka vuosi.
”Eikä ahdistuneisuuden ja humalajuomisen samanaikainen esiintyminen nuorilla ole vähentymässä, vaikka alkoholinkäyttö yleisesti vähenee”, toteaa erikoistutkija Noora Berg Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL).
Niiden tyttöjen osuus, joilla on sekä ahdistuneisuutta että runsasta humalajuomista, on lisääntynyt 29 prosenttia vuosien 2013–2023 välillä. Pojilla tämän ryhmän koko on pysynyt melko vakaana.
Alaikäiset hankkivat alkoholia eniten kavereiden kautta, mutta netin kautta hankkiminen on yleistynyt
Alkoholinkäyttöön nuorilla vaikuttaa, kuinka helppoa sitä on hankkia. Alaikäisillä nuorilla selvästi yleisin tapa hankkia sitä on kavereiden kautta. Vuonna 2024 kolmannes alkoholia käyttäneistä nuorista oli hankkinut edellisellä kerralla käyttämänsä alkoholin kavereiden kautta. Uutena hankintakanavana vanhojen rinnalle on noussut internet ja sosiaalisen median alustat.
Nuoret myös ilmoittivat aiempaa useammin saaneensa alkoholia vanhemmiltaan. Seitsemän prosenttia vastaajista ilmoitti vuonna 2024, että vanhemmat olivat ostaneet, ja 19 prosenttia että he olivat tarjonneet nuoren edellisellä kerralla käyttämän alkoholin.
”Vanhemmat voivat mieltää suojelevansa lapsiaan hankkiessaan itse heille alkoholia. Eli voi olla se tunne, että ainakin tietää paljonko sitä käytetään ja mistä se tuli. Analyysimme perusteella vanhemmilta saadut alkoholijuomat näyttävät kuitenkin tulevan muualta hankittujen lisäksi, ei niiden tilalle”, kertoo erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo, THL.
Yhteiskunnalliset muutokset sekä kiihdyttävät että hillitsevät nuorten ahdistuneisuusoireilua ja alkoholinkäyttöä
Monet yhteiskunnalliset muutokset voivat samanaikaisesti sekä lisätä ahdistuneisuusoireilua että vähentää alkoholinkäyttöä. Esimerkiksi kouluun ja työelämään liittyvät odotukset ja kilpailu saattavat lisätä ahdistuneisuutta ja toisaalta luoda paineita välttää päihteiden käyttöä, jotta toimintakyky ei häiriinny.
”Toisena esimerkkinä voisi nostaa sosiaalisen median käytön lisääntymisen. Sen myötä ahdistuneisuus saattaa lisääntyä, mutta toisaalta kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen vähentyminen voi vähentää myös nuorten mahdollisuuksia käyttää päihteitä” sanoo Noora Berg.
Samanaikainen päihde- ja mielenterveysongelmien esiintyminen huomioitava ehkäisyssä
Päihde- ja mielenterveysongelmien esiintyminen samanaikaisesti on yhteydessä vakavampaan oireiden ja päihdekäytön myöhempään kehittymiseen. Tämä asettaa haasteita ongelmien ehkäisylle ja hoidolle. On tärkeää ehkäistä päihteiden riskikäyttöä henkilöillä, joilla on mielenterveyden haasteita ja yhtä tärkeää on ehkäistä mielenterveysongelmia heillä, jotka käyttävät runsaasti päihteitä.
Alkoholin osalta ehkäisevässä työssä on myös olennaista kiinnittää huomiota sen tarjonnan vähentämiseen niissä kanavissa, joista nuoret sitä hankkivat.
Suomessa on kehitetty mielenterveys- ja päihdepalvelujen integraatiota, mutta alueelliset erot ovat suuria. Näiden tutkimusten tulokset osoittavat, että tarve mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteiselle kehittämiselle jatkuu.
Tulokset perustuvat kahteen eri aineistoon. Humalajuomiseen ja ahdistusoireiluun liittyvät tulokset perustuvat THL:n Kouluterveyskyselyihin vuosilta 2013–2023, joissa yhteensä 874 110 perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilasta, lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijaa sekä ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijaa on antanut vastauksia. Nuorten alkoholihankintoihin liittyvä tulokset perustuvat keväällä 2024 toteutettuun 15–16-vuotiaiden nuorten päihteiden käyttöä käsittelevän eurooppalaisen koululaistutkimuksen (ESPAD) Suomen aineistoon.
Lisätietoja
Berg, Noora; Kiviruusu, Olli. (2024) Trends in the co-occurrence and association between heavy episodic drinking and generalized anxiety among adolescents between 2013 and 2023 in Finland. International Journal of Mental Health and Addiction.
Raitasalo, Kirsimarja. (2024) Alaikäisten alkoholihankinnat: muutokset hankinnan koetussa helppoudessa ja hankintatavoissa vuosina 2015–2024. Yhteiskuntapolitiikka-lehti
Yhteystiedot
Noora Berg
Erikoistutkija
(mielenterveyden ja alkoholikäytön yhteisesiintyminen)
THL
puh. 029 524 8519
etunimi.sukunimi@thl.fi
Kirsimarja Raitasalo
Erikoistutkija
(alkoholinkäytön kehitys ja saatavuus)
THL
puh. 029 524 7005
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL lanseeraa uudet rahapelaamisen riskirajat ja rahapelitestin – pelaajan luottorivi auttaa pelaamisen hallinnassa4.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut uudet rahapelaamisen riskirajat sekä testin, jonka avulla voi testata oman suhteensa rahapelaamiseen. Suomessa asuvien suhde rahapelaamiseen kiteytyy jatkossa luottoriviin 2-4-2, joka kuvastaa rahapelaamisen riskirajoja. Riskirajojen mukaisesti pelaamiseen voisi käyttää enintään kaksi prosenttia nettotuloista, pelata enintään neljänä päivänä kuukaudessa sekä välttää pelaamasta toistuvasti enempää kuin kahta eri pelityyppiä.
THL viikolla 6/202629.1.2026 15:12:02 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 29.1. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ke 4.2.2026 THL julkaisee uudet rahapelaamisen riskirajat sekä niiden pohjalta laaditun rahapelitestin. Toimitukset voivat halutessaan laatia myös oman yksinkertaisen laskurin riskirajojen pohjalta. Rahapelijärjestelmä muuttuu merkittävästi ensi vuonna. 2-4-2 on muistisääntö, joka auttaa jokaista selvittämään oman suhteensa rahapelaamiseen. Riskirajojen mukaisesti pelaamiseen voisi käyttää enintään kaksi prosenttia nettotuloista, pelata enintään neljänä pä
Antalet fall av fästingburen hjärninflammation ökade något jämfört med föregående år – det nationella vaccinationsprogrammet utvidgas till nya riskområden29.1.2026 00:30:00 EET | Pressmeddelande
Antalet fall av fästingburen hjärninflammation var under den senaste uppföljningsperioden högre än under tidigare år i Finland. Flest fall konstaterades i kustområden och i skärgården. Institutet för hälsa och välfärd (THL) har fastställt nya riskområden som omfattas av det nationella vaccinationsprogrammet, där grundserien av vaccinationer mot fästingburen hjärninflammation ges avgiftsfritt.
Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärät kasvoivat hieman edellisvuodesta – kansallinen rokotusohjelma laajenee uusille riskialueille29.1.2026 00:30:00 EET | Tiedote
Puutiaisaivotulehdustapauksia esiintyi viime seurantakaudella enemmän kuin aikaisempina vuosina Suomessa. Tapauksia todettiin eniten rannikkoalueilla ja saaristossa. THL on määritellyt uusia kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia riskialueita, joilla puutiaisaivotulehdusrokotteen perussarjan saa maksutta.
Turvakotien asiakasmäärä kasvoi viime vuonna – myös Nollalinjalle soitettiin edellisvuotta enemmän27.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 turvakotien asiakasmäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Turvakodeissa oli yhteensä 5 979 asiakasta, mikä on noin 180 enemmän kuin vuonna 2024. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2025 ennakkotiedoista. Kasvua myös asumisvuorokausissa Ennakkotietojen mukaan viime vuonna asumisvuorokausia kertyi yhteensä noin 113 000, mikä on lähes kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Yhden asiakkaan turvakodissa viettämä keskimääräinen aika pidentyi edellisvuodesta yhdellä päivällä. Viime vuonna keskimääräinen turvakotijakso oli 19 päivää, mutta joillakin alueilla muutos edellisvuosiin oli selvästi suurempi. Viime vuonna pisimmät turvakotijaksot olivat Rovaniemellä sijaitsevassa Lapin turvakodissa, missä jakson kesto oli keskimäärin 28 vuorokautta. ”Rovaniemellä asuntopula on pidentänyt turvakotijaksoja. Jos asiakkaalla on taloudellisia vaikeuksia tai maksuhäiriömerkintä, asuntoa on hyvin hankala saada”, kertoo Lapin turvakodin vastaava sosiaalityön
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme