Esihistoriallisen ajan metsästäjä-keräilijät kuulivat kallioon maalattujen hirvien puhuvan
Helsingin yliopiston tutkijat suorittivat akustisia impulssivastemittauksia 37 kalliomaalauskohteen edustalla ja havaitsivat, että samat kallioseinämät, joihin on maalattu hirvien, ihmisten ja veneiden kuvia, heijastavat myös tehokkaasti ääntä.

Suomen esihistorialliset kalliomaalaukset pystysuorissa, suoraan veteen putoavissa jyrkänteissä ovat akustisia erikoisympäristöjä.
Mikäli edustalla olevan järvenpinta on säilynyt alkuperäisellä, 7000–3500 vuoden takaisella tasolla, sileät kallioseinämät synnyttävät yksittäisiä, selvästi erottuvia kaikuja, jotka kopioivat annetut signaalit tarkasti ja muodostavat niistä äänellisiä peilikuvia, joiden lähteet vaikuttaisivat olevan seinämän takana. Viereiset, rosoisemmat rantakalliot synnyttävät hiljaisempia, vähemmän tarkkoja kaikuja, kun taas esihistoriallisilla asuinpaikoilla samojen järvien hiekkarannoilla ei ole lainkaan kaikuja.
Äänityksiä jäältä ja lautalta
Akustinen mittausaineisto kerättiin kesällä erikoisvalmisteisella äänityslautalla ja talvella järven jäältä käsin. Aineisto osoittaa, että esihistorialliset metsästäjä-keräilijät, jotka lähestyivät jyrkänteitä järveltä päin, saapuivat erikoiseen aistiympäristöön, jossa todellisuus kuulosti kahdentuneelta.
– Käytetyn psykoakustisen kriteerin mukaan kaiut ovat niin voimakkaita, ettei ole syytä olettaa, että menneisyyden ihmiset eivät kuulleet niitä, arkeologi Riitta Rainio arvioi.
– Voidaan siis sanoa, että he kuulivat maalattujen hirvien puhuvan ja ihmishahmojen vastaavan äänellä, joka muistutti heidän omaansa.
Digitaalinen rekonstruktio havainnollistaa akustiikkaa
Akustisen analyysin lisäksi tutkijat käyttivät impulssivasteita kalliomaalauskohteiden akustisten ominaisuuksien havainnollistamiseen.
Perttu Kesäniemi ja Mikko Ojanen äänittivät taiteilijoiden vokaali- ja soitinimprovisaatioita Helsingin yliopiston Musiikintutkimuslaboratoriossa ja lisäsivät valittujen kohteiden akustiikan niihin digitaalisesti. Kuuntele ääninäyte Youtubessa.
Paikan päällä ja ilmasta tehtyjen LiDAR-keilausten perusteella Paavo Rinkkala ja Jami Pekkanen loivat Siliävuoren kohteesta kolmiulotteisen digitaalisen rekonstruktion, joka täydentää äänihavainnollistuksia 5000 vuoden takaisella visuaalisella maisemalla ja animoiduilla kohtauksilla. Katso video Youtubessa.
Ääniheijastukset osallistuivat toimintaan
Etnomusikologi Julia Shpinitskaya on innoissaan monivuotisen projektin tuloksista:
– Vaikka esihistoriallisten ihmisten tuottamat äänet ovat ulottumattomissamme, tutkimus tuo esiin olennaisen piirteen kalliomaalauksiin liittyneistä aistikokemuksista – sen, että ääniheijastukset osallistuivat vahvasti tapahtumiin ja tekivät kallioista eläviä ja aktiivisia toimijoita.
Mahdollisuus kommunikoida vastavuoroisesti fyysisen ympäristön tai ihmistä laajemman todellisuuden kanssa saattoi olla keskeinen syy siihen, että näillä kallioilla käytiin, niitä maalattiin ja paikalle jätettiin uhrilahjoja. Musiikin ja äänen historiaan tutkimus tuo esimerkin siitä, kuinka tärkeä rooli ääniheijastuksilla saattoi olla menneen ajan yhteisöissä.
Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta Acoustics and auditory culture at hunter-gatherer rock art sites in Northern Europe, Siberia and North America (2018–2023).
Lisätietoja
Artikkeli: Rainio, R., Shpinitskaya, J., Rinkkala, P., Pekkanen, J., Kesäniemi, P. & Ojanen, M. 2024. Reflected Encounters at Hunter-Gatherer Rock Art Sites by the Water. Sound Studies: an Interdisciplinary Journal.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Dosentti Riitta Rainio
+358 503262644
riitta.rainio@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat


Linkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme