Väitös: Kulttuurin arvoa perustellaan sen kyvyllä ratkaista yhteiskunnallisia kriisejä

YTM Kaisa Murtoniemen väitöstutkimus osoittaa, että puhe taloudesta ja kilpailukyvystä on tullut osaksi niin kulttuuripolitiikkaa kuin populaarikulttuuria koskevia keskusteluja. Tutkimuksen perusteella näitä näkökulmia ei ole nykyisissä yhteiskunnallisissa olosuhteissa helppoa tai välttämättä uskottavaa sivuuttaa.

– Silloinkin, kun tarkoituksena on puolustaa kulttuurin taloudesta riippumatonta arvoa tai jopa vastustaa kulttuurin markkinaistumista, päädytään korostamaan sen taloudellista tai liiketoiminnallista arvoa, Murtoniemi sanoo.

Kulttuurin taloudellistumisen taustalla ovat laajemmat yhteiskunnalliset kehityskulut, jotka ovat koskeneet monia länsimaita. Myös suomalaisesta hyvinvointivaltiosta on katsottu tulleen markkinaideologian ja globaalin kilpailun määrittämä kilpailukyky-yhteiskunta viimeistään 1990-luvulta lähtien. Taloudesta on näiden muutosten myötä tullut aiempaa tärkeämpi yhteiskunnan ulottuvuus, minkä seurauksena myös kulttuuriin on alettu viitata ”luovana taloutena”.

– Vaikuttaa siltä, että taloudellisen arvon korostamisesta on tullut kulttuurille talouskurin oloissa selviytymiskeino. Suorien tai välillisten taloudellisten vaikutusten uskotaan olevan nykyisessä yhteiskunnallisessa kontekstissa uskottavin mittari kulttuurin arvolle, Murtoniemi kertoo.

Taloudellisia vaikutuksia korostavat myös kulttuurin tekijät

 Väitöstutkimuksessa analysoitujen julkisten keskustelujen perusteella talouspuheen ovat omaksuneet poliitikkojen lisäksi myös kulttuurialan toimijat itse. Taloudellisen arvon korostamisen uskotaan tai toivotaan puhuttelevan esimerkiksi kulttuurin julkisesta rahoituksesta päättäviä päätöksentekijöitä.

– Vaikka tarkoitus olisi hyvä, on vaarana, että taloutta korostetaan muiden näkökulmien tai arvojen kustannuksella. Esimerkiksi kulttuurin sivistykselliset vaikutukset tai sivistyksen merkitys sinällään eivät juurikaan nouse tutkimissani keskusteluissa esille, Murtoniemi sanoo.

Vaikka kulttuuri on elimellinen osa ihmisyyttä, sen arvo ei ole pysyvä tai muuttumaton. Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että kulttuurista uhkaa tulla väline kulloistenkin yhteiskunnallisten kriisien ratkaisemiseksi. Viime vuosikymmenellä sen esitettiin olevan ratkaisu esimerkiksi syrjäytymiseen, demokratiavajeeseen ja globaalissa kilpailussa pärjäämiseen.

– Nyt esimerkiksi koronapandemian myötä kulttuurista on puolestaan alettu puhua osana kansallista huoltovarmuutta, Murtoniemi toteaa.

Leikkausten jälkeen kulttuurin arvon mittareilla on yhä enemmän merkitystä

Murtoniemi kertoo, että kulttuuria ja taidetta koskevilla puhetavoilla voi olla konkreettisia seurauksia. Jos kulttuurin ja taiteen arvon mittarina pidetään niiden kykyä ratkoa yhteiskunnan ongelmia tai tuottaa rahaa, silloin arvokkaaksi aletaan nähdä sellaiset kulttuurin ja taiteen muodot, jotka pystyvät tuottamaan näitä vaikutuksia. Etenkin kulttuuriin nyt kohdistettavien leikkausten jälkeen saattaa olla yhä enemmän merkitystä sillä, minkälaisin käsittein kulttuurista puhutaan.

– Kun julkista tukea on vastaisuudessa jaettavaksi vähemmän, voi olla, että rahoitus kohdistuu yhä vahvemmin sellaiseen kulttuuriin ja taiteeseen, joka pystyy ilmaisemaan hyödyllisyyttään yhteiskunnassa ja politiikassa tärkeinä pidetyillä mittareilla, Murtoniemi arvioi.

Väitöstutkimuksen tulokset kuitenkin osoittavat, etteivät uusliberalistinen markkinaideologia ja sen osaltaan vahvistama talouspuhe ole täysin syrjäyttäneet muita painotuksia kulttuuria koskevista keskusteluista. Esimerkiksi tutkimuksessa analysoitua Helsingin Guggenheim-museosta käytyä debattia voi tulkita niin, että amerikkalaismuseon vastustajat itse asiassa puolustivat hyvinvointivaltiota ja sen demokraattisia arvoja ja siten vastustivat taiteen markkinaistumista. Lopulta museo, jonka rakentamista kannatettiin esimerkiksi sen turismia kiihdyttävien ja Suomen globaalia vetovoimaa lisäävien vaikutusten vuoksi, jäi rakentamatta.

Kaisa Murtoniemi on Tampereella asuva kulttuurintutkija ja toimittaja, joka työskentelee parhaillaan Tampereen yliopistossa tuntiopettajana. Murtoniemen väitöskirja on julkaistu Jyväskylän yliopiston Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisusarjassa.

Väitöstilaisuus perjantaina 22. marraskuuta

Yhteiskuntatieteiden maisteri Kaisa Murtoniemen kulttuurintutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Kamppailuja kulttuurista: kulttuurin arvon artikulaatioita 2010-luvun Suomessa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 22.11.2024 klo 12 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen salissa K103 (Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Leena-Maija Rossi Lapin yliopistosta ja kustoksena emeritusprofessori Mikko Lehtonen Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.