Etla: Generatiivinen tekoäly on jo nyt vaikuttanut merkittävästi suomalaisten vapaa-aikaan ja työhön - puolet vähintäänkin kokeillut sovelluksia
19.11.2024 10:30:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Jo puolet suomalaista on vähintäänkin kokeillut generatiivisen tekoälyn sovelluksia, käy ilmi tänään julkistetusta kyselytutkimuksesta. Etlan julkistamien tulosten mukaan joka kolmannella työllisellä on ollut generatiivisen tekoälyn ammatillista käyttöä. Vaikka Yhdysvallat on tekoälyn johtava maa, ovat suomalaiset amerikkalaisia aktiivisempia generatiivisen tekoälyn käyttäjiä – erityisesti naisten ansiosta.
Generatiivista tekoälyä voidaan pitää suomalaisten vapaa-ajan ja työn kannalta merkittävänä teknologiana. Vaikka Yhdysvallat on ylivoimaisesti tekoälyn kehittämisen ja kaupallistamisen johtava maa, suomalaiset ovat sen käyttäjinä yhdysvaltalaisia aktiivisempia. Tämä on erityisesti naisten ansiota, käy ilmi Etlan tuoreesta tutkimuksesta ”Generatiivisen tekoälyn käyttö Suomessa: Havaintoja syksyn 2024 kyselystä” (ETLA Muistio 144).
Tutkimuksen aineistolähteenä on Etlan tutkijoiden laatima laajennus syksyn 2024 EVA Arvo- ja asennetutkimukseen, johon osallistui 2 018 henkilöä aikavälillä 8.-21.10.2024 (edustava otos 18–79-vuotiaasta väestöstä).
Suomalaiset näkevät tekoälyn vaikutukset työn tuottavuuteen ja sen laatuun sekä työtyytyväisyyteen varsin positiivisina. Työnantajaorganisaatioiden tilanne on kaksijakoinen: reilu kolmannes työntekijöistä kertoo saaneensa työnantajaltaan opastusta tai -koulutusta tekoälyn hyödyntämiseen, mutta samalla reilu kolmannes ei ole saanut työnantajaltaan mitään tekoälyyn liittyvää ohjeistusta.
Kaksi kolmesta suomalaisesta on jo tietoisia generatiivisesta tekoälystä, ja ainakin jotain henkilökohtaista käyttöä on lähes puolella.
-Tekoälyn hakukonetyyppinen käyttö on yleisintä, vaikka sellaisenaan generatiivinen tekoäly on kylläkin aika onneton tietosanakirja tai hakukone. Toiseksi yleisimmän sovelluskohteen eli kielestä toiseen kääntämisen tai kielenhuollon ensisijaisuus osoittautui puolta pienemmäksi, vaikka niissä tehtävissä tekoäly sopisi huomattavasti paremmin apuriksi, toteaa tutkimushankkeesta vastannut Etlan tutkimusneuvonantaja, Ph.D. Petri Rouvinen.
Kansainvälinen tutkimus on nostanut esiin merkittävän sukupuolten välisen kuilun generatiivisen tekoälyn käytössä Yhdysvalloissa. Kuilu näkyy erityisesti vertailtaessa monta kertaa viikossa käyttävien osuutta, mikä on yhdysvaltalaisilla miehillä kaksi kertaa suurempi kuin naisilla. Vaikka miehet ovat Suomessakin hieman naisia aktiivisempia käyttäjiä, ei Suomessa juurikaan ole vastaavaa sukupuolikuilua.
Todennäköisemmin ja intensiivisemmin generatiivista tekoälyä käyttävät koulutetummat, nuoremmat ja miehet myös Suomessa. Koettujen tuottavuusvaikutusten osalta havaittiin, että ne ovat suurempia korkeammin koulutetuilla.
-Jos kaikenlainen kokeilukin lasketaan, suomalaiset näyttäytyvät hyvinkin aktiivisina generatiivisen tekoälyn käyttäjinä. Pintaa hieman raaputtamalla kuitenkin paljastuu, että varsinaista ”syväkäyttöä” on vielä vähän. Siltä osin, kun syvempää käyttöä on, sen koetut hyödyt ovat merkittäviä. Käytön pitäisi kuitenkin laajentua ja syventyä nykyisestä, jotta tekoälyn käyttö tuottaisi koko kansantalouden tasolla havaittavia vaikutuksia, pohtii Etlan Petri Rouvinen.
Nyt julkaistun Etla-tutkimuksen on rahoittanut TT-säätiö. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on tänään julkaissut myös tekoälyn työmarkkinavaikutuksia käsittelevän tutkimuksen ”Generatiivisen tekoälyn vaikutukset eivät ainakaan vielä näy työmarkkinoilla: Palkat eniten altistuneissa ammateissa pikemminkin nousseet” (Etla Muistio 143).
Kiitämme Elinkeinoelämän valtuuskuntaa EVAa mahdollisuudesta lisätä Etlan tekoälyosio syksyn 2024 Arvo- ja asennetutkimukseen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petri RouvinenTutkimusneuvonantaja, ETLA
Puh:050 367 3474petri.rouvinen@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomi on siirtymässä väestön vähenemisen uralle – ratkaiseva syy on historiallisen matala hedelmällisyys15.4.2026 09:02:54 EEST | Tiedote
Suomi on siirtymässä syntyvyyden laskun myötä väestön vähenemisen uralle, käy ilmi Etlan julkaisemasta tuoreesta väestökatsauksesta. Vuonna 2024 kokonaishedelmällisyys Suomessa oli 1,25 eli kyse on mittaushistorian matalimmasta arvosta, kun väestön uusiutumiseen riittävä taso on 2,07. Viimeinen vuosi, jolloin uusiutumistaso Suomessa ylittyi, oli vuonna 1968. Samalla kun väestö vähenee, eliniät pitenevät. Eliniän pidentymisen pitkä ja tasainen trendi kasvattaa ns. ”vanhimpien vanhojen” määrää nopeammin kuin ennusteissa on osattu huomioida. Vuonna 2024 elinajanodote oli miehillä 79,6 ja naisilla 84,8 vuotta. Muuttoliike ratkaisee Suomen väestömäärän suunnan, mutta se on luonteeltaan heilahtelevaa.
Etla mukana voittoisassa geopolitiikan strategia- ja skenaariotyössä Kiovassa9.4.2026 10:54:31 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos oli mukana Kiovassa, Ukrainassa 28–29.3.2026 järjestetyssä kansainvälisessä tapahtumassa, jossa kehitettiin ja testattiin erilaisia geopoliittisten jännitteiden skenaarioita. Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö kuului Suomen tiimiin, joka voitti tapahtuman skenaario- ja strategiapelin. Tilaisuuden tarkoitus oli kehittää ja testata yhteistyöasetelmia, jotka muodostuisivat eri geopoliittisten jännitteiden skenaarioissa eri maiden tai alueiden välille. Voittoisaan Suomi-tiimiin kuuluivat Ali-Yrkön lisäksi komentaja Ulla Murtomäki Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä tutkija Minna Ålander SCEEUS:sta (Stockholm Centre for Eastern European Studies).
Etla: Tekoäly ei lannista vaan innostaa – työtyytyväisyys ei ole kärsinyt eivätkä pelot lisääntyneet7.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Tekoälyä käyttävien työtyytyväisyys ei ole muita heikompaa eivätkä he pelkää muita enemmän työn korvautumista. Sen sijaan ns. työn imu on korkeampi niillä työntekijöillä, jotka käyttävät tekoälyä itse työssään, ilmenee Etlan tuoreesta tutkimuksesta. Yhteys on vahvin niillä, joille tekoäly on työn olennainen osa. Kansainvälisestä tutkimuksesta poiketen Suomessa ei ole havaittu tekoälyn käytön yhteyttä teknologiapelkoihin. Pelko oman työpanoksen korvautumisesta teknologialla on pysynyt käytännössä ennallaan vuosien 2018 ja 2023 välillä.
Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.
Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan23.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme