Etla: Generatiivinen tekoäly on jo nyt vaikuttanut merkittävästi suomalaisten vapaa-aikaan ja työhön - puolet vähintäänkin kokeillut sovelluksia

Generatiivista tekoälyä voidaan pitää suomalaisten vapaa-ajan ja työn kannalta merkittävänä teknologiana. Vaikka Yhdysvallat on ylivoimaisesti tekoälyn kehittämisen ja kaupallistamisen johtava maa, suomalaiset ovat sen käyttäjinä yhdysvaltalaisia aktiivisempia. Tämä on erityisesti naisten ansiota, käy ilmi Etlan tuoreesta tutkimuksesta ”Generatiivisen tekoälyn käyttö Suomessa: Havaintoja syksyn 2024 kyselystä” (ETLA Muistio 144). 

Tutkimuksen aineistolähteenä on Etlan tutkijoiden laatima laajennus syksyn 2024 EVA Arvo- ja asennetutkimukseen, johon osallistui 2 018 henkilöä aikavälillä 8.-21.10.2024 (edustava otos 18–79-vuotiaasta väestöstä).  

Suomalaiset näkevät tekoälyn vaikutukset työn tuottavuuteen ja sen laatuun sekä työtyytyväisyyteen varsin positiivisina. Työnantajaorganisaatioiden tilanne on kaksijakoinen: reilu kolmannes työntekijöistä kertoo saaneensa työnantajaltaan opastusta tai -koulutusta tekoälyn hyödyntämiseen, mutta samalla reilu kolmannes ei ole saanut työnantajaltaan mitään tekoälyyn liittyvää ohjeistusta.  

Kaksi kolmesta suomalaisesta on jo tietoisia generatiivisesta tekoälystä, ja ainakin jotain henkilökohtaista käyttöä on lähes puolella. 

-Tekoälyn hakukonetyyppinen käyttö on yleisintä, vaikka sellaisenaan generatiivinen tekoäly on kylläkin aika onneton tietosanakirja tai hakukone. Toiseksi yleisimmän sovelluskohteen eli kielestä toiseen kääntämisen tai kielenhuollon ensisijaisuus osoittautui puolta pienemmäksi, vaikka niissä tehtävissä tekoäly sopisi huomattavasti paremmin apuriksi, toteaa tutkimushankkeesta vastannut Etlan tutkimusneuvonantaja, Ph.D. Petri Rouvinen.    

Kansainvälinen tutkimus on nostanut esiin merkittävän sukupuolten välisen kuilun generatiivisen tekoälyn käytössä Yhdysvalloissa. Kuilu näkyy erityisesti vertailtaessa monta kertaa viikossa käyttävien osuutta, mikä on yhdysvaltalaisilla miehillä kaksi kertaa suurempi kuin naisilla. Vaikka miehet ovat Suomessakin hieman naisia aktiivisempia käyttäjiä, ei Suomessa juurikaan ole vastaavaa sukupuolikuilua. 

Todennäköisemmin ja intensiivisemmin generatiivista tekoälyä käyttävät koulutetummat, nuoremmat ja miehet myös Suomessa. Koettujen tuottavuusvaikutusten osalta havaittiin, että ne ovat suurempia korkeammin koulutetuilla.  

-Jos kaikenlainen kokeilukin lasketaan, suomalaiset näyttäytyvät hyvinkin aktiivisina generatiivisen tekoälyn käyttäjinä. Pintaa hieman raaputtamalla kuitenkin paljastuu, että varsinaista ”syväkäyttöä” on vielä vähän. Siltä osin, kun syvempää käyttöä on, sen koetut hyödyt ovat merkittäviä. Käytön pitäisi kuitenkin laajentua ja syventyä nykyisestä, jotta tekoälyn käyttö tuottaisi koko kansantalouden tasolla havaittavia vaikutuksia, pohtii Etlan Petri Rouvinen. 

Nyt julkaistun Etla-tutkimuksen on rahoittanut TT-säätiö. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on tänään julkaissut myös tekoälyn työmarkkinavaikutuksia käsittelevän tutkimuksen ”Generatiivisen tekoälyn vaikutukset eivät ainakaan vielä näy työmarkkinoilla: Palkat eniten altistuneissa ammateissa pikemminkin nousseet” (Etla Muistio 143). 

Kiitämme Elinkeinoelämän valtuuskuntaa EVAa mahdollisuudesta lisätä Etlan tekoälyosio syksyn 2024 Arvo- ja asennetutkimukseen.  

Kauhanen, Antti - Kässi, Otto - Pajarinen, Mika - Rouvinen, Petri - Vanhala, Pekka: ”Generatiivisen tekoälyn käyttö Suomessa: Havaintoja syksyn 2024 kyselystä”. (ETLA Muistio nro 144)