Virtuaalinen synnytysvalmentaja auttaa kohtaamaan synnytyspelkoa

Aalto-yliopisto esittelee tällä viikolla Slushissa 12 maailmaa muuttavaa innovaatiota. Yksi niistä on virtuaalinen synnytysvalmentaja Natal Mind, jonka kehittämiseksi toteutetaan parhaillaan kliinistä tutkimusta synnytyspelon tunnistamiseen ja hoitamiseen liittyen. Natal Mind -tiimi on tavattavissa Aallon osastolla keskiviikkona 20. marraskuuta.

”Tavoitteena on sovelluksen avulla nostaa psyykkistä resilienssiä ja tunnehallintaa, lisätä pystyvyyden ja toimijuuden tunnetta. Naiset usein kokevat epävarmuutta ennen synnytystä, koska synnytysvalmennus on niin niukkaa”, Natal Mind -projektin lääketieteellinen johtaja Aura Pyykönen kertoo.

Tutkimus ja myös hoito toteutetaan kokonaan digitaalisesti. Natal Mind -sovelluksen ja erityisesti sarjakuvamaisten digiterapeuttien suunnittelussa on hyödynnetty tekoälymalleja. Tutkijatiimissä on ollut Pyykösen lisäksi alusta saakka kaupallinen johtaja Annika Järvelin ja psykologi Riikka Lemmetyinen, ja tutkimusdataa analysoivat parhaillaan tutkijat Henni Tenhunen ja Enrico Glerean.

”Kännykkäsovelluksessa käyttäjä valitsee tunteita negatiivisesta positiiviseen ja passiivisesta aktiiviseen, sekä kuhunkin tunteeseen liittyvän voimakkuuden. Sen pohjalta käyttäjälle näytetään tunnesanastoa, jonka avulla hän ymmärtää paremmin tunteitaan ja oppii säätelemään niitä. Lisäksi hän saa harjoitteita tunteisiin liittyen. Niiden avulla voi oppia rentoutumaan tai kommunikoimaan tarpeistaan tai valmistautua synnytykseen yhdessä kumppanin kanssa”, Pyykönen kertoo.

Tutkimukseen osallistuu parhaillaan kaksisataa tänä vuonna synnyttänyttä jakautuen puoliksi tutkimus- ja kontrolliryhmiin. He ovat samalla normaalisti mukana neuvolaseurannassa.

Tukea myös kumppanille

Alustavien tulosten mukaan synnytyspelko vähenee sovelluksen käyttäjillä synnytyksen lähestyessä, kun taas kontrolliryhmässä se näyttää nousevan. Myös keisarinleikkausten osalta tulokset lupaavat hyvää.

”Tutkimusryhmässä yksikään raskaana oleva ei ilmaissut haluavansa keisarinleikkausta, kun taas kontrolliryhmässä joka kymmenes päätyi siihen synnytyspelon vuoksi”, Pyykönen sanoo.

Normaaliin raskauteen kuuluu, että synnytys herättää myös pelottavia tunteita, ja synnytyspelko myös nousee synnytyksen lähestyessä. On eri asia, jos pelko haittaa normaalia elämää raskausaikana tai on haittaava ennustetekijä synnytyksessä. Tutkimukset kun osoittavat, että synnytyspelko altistaa huonolle synnytyskokemukselle ja huono synnytyskokemus taas altistaa synnytyksen jälkeiselle masennukselle. Ja toisaalta myös synnytyspelko itsessään on riski synnytyksen jälkeiselle masennukselle.

Monet psykologit ja terapeutit ovat sanoneet, että sovelluksesta voisi olla hyötyä missä tahansa terapiatyössä. Mutta seuraava askel löytyy kuitenkin lähempää.

”Seuraavaksi kehitämme työkalua synnytyskumppanin tueksi. Tukihenkilön rooli ja hänen valmistautumisensa ovat ratkaisevan tärkeitä synnytyksessä. Synnytysvalmennus on tosi niukkaa nykyään, ja siksi on paljon tiedon puutetta ja epävarmuutta, ja se vaikuttaa synnytyksen lopputulokseen”, Pyykönen kertoo.

Natal Mind -innovaatiota ollaan viemässä myös Afrikan markkinoille, jos rahoitus järjestyy. Etelä-Afrikan ja Ruandan kliinikot ovat hyvin kiinnostuneita pilotista.

”Afrikkalaisten yhteistyökumppaniemme mukaan raskaus- ja lapsivuodeajan mielenterveyden hoito on näissä maissa hyvin puutteellista. Ongelma tunnistetaan, mutta resurssit ovat pienet, ja siksi digitaalisille terveydenhuollon palveluille on suuri kysyntä”, Järvelin sanoo.

Tuotantotalouden professori ja HEMA-instituutin tutkijatiimin vetäjä Paul Lillrank tiimeineen osti Camilla Tuomiselta vuonna 2019 oikeudet käyttää ja muokata Emotion Tracker -mobiilisovelluksen sisältöjä. Jo sitä ennen sovellusta oli hyödynnetty Aallon opiskelijoiden mielenterveyden mittaamiseen ja tukemiseen. Touko Hallasmaa käsitteli vuoden 2021 tietotekniikan diplomityössään Aallossa muokattua työkalua ja totesi sen soveltuvan tunnedatan raportointiin ja käyttäjän omien tunneraporttien analysointiin.