Psykiatrisen diagnoosin synty potilaan ja ammattilaisen välillä tehtävä näkyvämmäksi
Usein menettely psykiatristen häiriöiden antamisen taustalta häivytetään, vaikka käsitys persoonallisuushäiriön diagnoosista rakentuu potilaan ja ammattilaisen välisessä vuorovaikutuksessa.
Psykiatrialla on valtaa vaikuttaa potilaiden käsitykseen itsestään sekä luoda rajaa normaalin ja epänormaalin inhimillisen kokemuksen välille. Helsingin yliopiston väitöstutkimus paneutui persoonallisuushäiriötä koskevien haastatteluiden vuorovaikutukseen. Tutkimuksessa analysoidaan, kuinka psykiatrisessa arviointiprosessissa olevan potilaan minuutta käsitellään ja miten käsitys potilaan persoonallisuudesta käytännössä rakentuu.
Potilaiden vastaukset eivät aina suoraan istuneet haastattelumenetelmän odotuksiin. Potilaat eivät itse joka kerta kuvanneet persoonallisuuttaan haastattelun odottamalla yleistävällä tavalla, niin että heillä joko on tai ei ole tietty piirre. He saattoivat ilmaista persoonallisuutensa ilmentyvän eri tavoin eri tilanteissa ja muuttuvan ajan myötä.
- Näissä tilanteissa potilaat monesti kuvasivat, että tietty piirre vaihtelee sosiaalisen kontekstin mukaan. Näin työntekijän tehtäväksi jäi johdattaa keskustelua sen mukaisesti, että piirteitä päästiin käsittelemään asiayhteydestä irrotetulla abstraktilla tasolla, sanoo väitöskirjatutkija Maarit Lehtinen Helsingin yliopistosta.
Persoonallisuushäiriötä koskevassa haastattelussa pyritään selvittämään potilaan sisäisiä pitkäaikaisia persoonallisuuspiirteitä sen arvioimiseksi, sopivatko ne johonkin persoonallisuushäiriön diagnoosiin.
Moraalisilla tekijöillä iso vaikutus persoonallisuushäiriöiden diagnoosissa
Tutkimus nostaa myös esiin, kuinka moraaliset tekijät kietoutuvat psykiatriseen arviointiin. Etenkin persoonallisuushäiriöt on moraalisesti latautunut diagnoosiluokka, mikä ilmenee jo diagnostisen haastattelun kysymysten sisällöissä. Ne kytkeytyvät vahvasti normatiiviseen käyttäytymiseen ja siitä poikkeamiseen.
Vaikka psykiatrinen haastattelu pyrkii lähtökohtaisesti neutraaliin tiedonkeruuseen, potilaat orientoituivat välillä kysymysten moraaliseen ulottuvuuteen.
- He saattoivat esimerkiksi alkaa paheksumaan omaa toimintaansa tai vaihtoehtoisesti puolustamaan käytöstään tulkinnalta, jossa se näyttäytyisi moraalisesti kyseenalaiselta, Lehtinen kertoo.
Psykiatrisessa arvioinnissa tulisikin tutkijan mukaan huomioida, että vaikka ammattilaisten näkökulmasta kyseessä olisi vain hoidollinen tiedonkeruu, kysymykset voivat herättää potilaissa tarvetta reflektoida omaa toimintaa syvemmin tai herättää tarpeen suojella omia kasvoja työskentelemällä negatiivisten vaikutelmien välttämiseksi.
- Kaikki psykiatrinen diagnostiikka pohjautuu potilaan kuvauksiin kokemuksistaan - ammattilaisen tehtävänä on muuntaa potilaan kertoma psykiatrian kielelle. Onkin tärkeää tehdä näkyväksi tätä käytännön prosessia, jonka kautta psykiatrinen luokitus konkretisoituu yksilötason diagnooseiksi, Lehtinen toteaa.
Tutkimus pohjautuu pääosin kymmenen potilaan videoituun haastatteluun, jotka kerättiin suomalaisella psykiatrisella poliklinikalla. Haastattelut suorittivat sairaanhoitajat, jotka käyttävät puolistrukturoitua haastattelupohjaa nimeltään Structured Clinical Interview for DSM-IV Axis II Personality Disorders (SCID-II). Keskustelunanalyysi on väitöskirjan keskeisin menetelmä.
Lisätiedot:
Maarit Lehtinen
Puh. 050-575 7878
maarit.x.lehtinen@helsinki.fi
****************************
PsM Maarit Lehtinen väittelee 23.11.2024 kello 13 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Diagnostic Assessment of Personality Disorders as Interactional Achievement". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, sali PIII, Yliopistonkatu 3.
Vastaväittäjänä on professori Eleftheria Tseliou, University of Thessaly, ja kustoksena on Anssi Peräkylä.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vuoden dosentti 2025 on Esko M. Laine1.4.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston dosenttiyhdistys on valinnut vuoden 2025 dosentiksi ma. yliopistonlehtorin, kirkkohistorian dosentti, teologian tohtorin Esko M. Laineen.
Helsingin yliopiston sijoitustoiminta menestyi erinomaisesti vuonna 202431.3.2025 09:10:33 EEST | Tiedote
Sijoitustoiminnan tuotto oli yli 18 prosenttia ja sijoitusvarallisuus kasvoi 122 miljoonaa euroa. Sijoitusraportti 2024 on julkaistu.
Rahapelilainsäädäntö: asiantuntijoita medialle27.3.2025 13:27:49 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on julkaissut tutkimuksen perustuvan politiikkasuosituksen rahapelilainsäädännöstä. Tutkimustieto osoittaa selvästi, että rahapelien markkinointia on säädeltävä huomattavasti uutta lakiehdotusta tiukemmin haittojen ehkäisemiseksi.
J. V. Snellman -palkinto ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkolalle26.3.2025 17:45:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman -palkinnon professori Maijaliisa Erkkolalle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Erkkola on puolustanut ja popularisoinut ravitsemukseen liittyvää tutkimustietoa rohkeasti ja pitkäjänteisesti.
Helsingin yliopisto oli jälleen hakijoiden ykköstoive yhteishaussa26.3.2025 11:09:31 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 35 000. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto sekä ensisijaisten hakijoiden määrän että hakijoiden kokonaismäärän perusteella. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme