Psykiatrisen diagnoosin synty potilaan ja ammattilaisen välillä tehtävä näkyvämmäksi
Usein menettely psykiatristen häiriöiden antamisen taustalta häivytetään, vaikka käsitys persoonallisuushäiriön diagnoosista rakentuu potilaan ja ammattilaisen välisessä vuorovaikutuksessa.
Psykiatrialla on valtaa vaikuttaa potilaiden käsitykseen itsestään sekä luoda rajaa normaalin ja epänormaalin inhimillisen kokemuksen välille. Helsingin yliopiston väitöstutkimus paneutui persoonallisuushäiriötä koskevien haastatteluiden vuorovaikutukseen. Tutkimuksessa analysoidaan, kuinka psykiatrisessa arviointiprosessissa olevan potilaan minuutta käsitellään ja miten käsitys potilaan persoonallisuudesta käytännössä rakentuu.
Potilaiden vastaukset eivät aina suoraan istuneet haastattelumenetelmän odotuksiin. Potilaat eivät itse joka kerta kuvanneet persoonallisuuttaan haastattelun odottamalla yleistävällä tavalla, niin että heillä joko on tai ei ole tietty piirre. He saattoivat ilmaista persoonallisuutensa ilmentyvän eri tavoin eri tilanteissa ja muuttuvan ajan myötä.
- Näissä tilanteissa potilaat monesti kuvasivat, että tietty piirre vaihtelee sosiaalisen kontekstin mukaan. Näin työntekijän tehtäväksi jäi johdattaa keskustelua sen mukaisesti, että piirteitä päästiin käsittelemään asiayhteydestä irrotetulla abstraktilla tasolla, sanoo väitöskirjatutkija Maarit Lehtinen Helsingin yliopistosta.
Persoonallisuushäiriötä koskevassa haastattelussa pyritään selvittämään potilaan sisäisiä pitkäaikaisia persoonallisuuspiirteitä sen arvioimiseksi, sopivatko ne johonkin persoonallisuushäiriön diagnoosiin.
Moraalisilla tekijöillä iso vaikutus persoonallisuushäiriöiden diagnoosissa
Tutkimus nostaa myös esiin, kuinka moraaliset tekijät kietoutuvat psykiatriseen arviointiin. Etenkin persoonallisuushäiriöt on moraalisesti latautunut diagnoosiluokka, mikä ilmenee jo diagnostisen haastattelun kysymysten sisällöissä. Ne kytkeytyvät vahvasti normatiiviseen käyttäytymiseen ja siitä poikkeamiseen.
Vaikka psykiatrinen haastattelu pyrkii lähtökohtaisesti neutraaliin tiedonkeruuseen, potilaat orientoituivat välillä kysymysten moraaliseen ulottuvuuteen.
- He saattoivat esimerkiksi alkaa paheksumaan omaa toimintaansa tai vaihtoehtoisesti puolustamaan käytöstään tulkinnalta, jossa se näyttäytyisi moraalisesti kyseenalaiselta, Lehtinen kertoo.
Psykiatrisessa arvioinnissa tulisikin tutkijan mukaan huomioida, että vaikka ammattilaisten näkökulmasta kyseessä olisi vain hoidollinen tiedonkeruu, kysymykset voivat herättää potilaissa tarvetta reflektoida omaa toimintaa syvemmin tai herättää tarpeen suojella omia kasvoja työskentelemällä negatiivisten vaikutelmien välttämiseksi.
- Kaikki psykiatrinen diagnostiikka pohjautuu potilaan kuvauksiin kokemuksistaan - ammattilaisen tehtävänä on muuntaa potilaan kertoma psykiatrian kielelle. Onkin tärkeää tehdä näkyväksi tätä käytännön prosessia, jonka kautta psykiatrinen luokitus konkretisoituu yksilötason diagnooseiksi, Lehtinen toteaa.
Tutkimus pohjautuu pääosin kymmenen potilaan videoituun haastatteluun, jotka kerättiin suomalaisella psykiatrisella poliklinikalla. Haastattelut suorittivat sairaanhoitajat, jotka käyttävät puolistrukturoitua haastattelupohjaa nimeltään Structured Clinical Interview for DSM-IV Axis II Personality Disorders (SCID-II). Keskustelunanalyysi on väitöskirjan keskeisin menetelmä.
Lisätiedot:
Maarit Lehtinen
Puh. 050-575 7878
maarit.x.lehtinen@helsinki.fi
****************************
PsM Maarit Lehtinen väittelee 23.11.2024 kello 13 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Diagnostic Assessment of Personality Disorders as Interactional Achievement". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, sali PIII, Yliopistonkatu 3.
Vastaväittäjänä on professori Eleftheria Tseliou, University of Thessaly, ja kustoksena on Anssi Peräkylä.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Suomalaiset yliopistot käynnistävät Saudi-Arabiassa laajan opettajien täydennyskoulutusprojektin23.4.2025 10:12:31 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Itä-Suomen yliopisto ja Turun yliopisto käynnistävät huhtikuussa 2025 uuden kolmivuotisen opettajien täydennyskoulutusprojektin Saudi-Arabiassa.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 3.5.!22.4.2025 11:44:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen akateemisimpien lehmien laitumellelaskuun Suomen urbaaneimmalle maatilalle.
Arkeologiset kohteet tarkentuvat kartalle uuden teknologian avulla22.4.2025 09:26:04 EEST | Tiedote
Muinaisjäännösrekisteri ja arkeologinen paikkatieto tukevat tutkimusta ja kulttuuriperinnön suojelua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme