Arkkitehtijärjestöt: Palkaton harjoittelu ei kuulu arkkitehtialalle

Palkattoman työn tekeminen koskee Suomen kansalaisia, mutta erityisesti muista maista Suomeen muuttaneita arkkitehteja ja arkkitehtiopiskelijoita.

– Ulkomailta Suomeen muuttaneet opiskelijat ja vastavalmistuneet ovat haavoittuvassa asemassa, koska heidän on vaikeinta päästä Suomessa oman alansa töihin. Kun työtilanne on huono, houkutus tehdä ilmaista työtä työkokemuksen saamiseksi on kova. Palkaton harjoittelu lisää eriarvoisuutta työmarkkinoilla, sanoo Tekniikan akateemisten arkkitehteja edustava Arvind Ramachandran.

Ongelma on tunnistettu myös EU-tasolla. Euroopan komissio esitteli aiemmin tänä vuonna direktiiviehdotuksen harjoittelijoiden työolojen parantamiseksi. Direktiivin tarkoitus on torjua käytäntöjä, joissa palkattomat harjoittelut korvaavat vakituiset työpaikat.

Arkkitehtitoimistojen Liiton toiminnanjohtaja Kalle Euron mukaan palkattoman harjoittelun käyttö vääristää kilpailua.

– Kilpailun täytyy olla reilua, jotta vastuulliset ja laatuun satsaavat arkkitehtitoimistot voivat menestyä. Alalla on lähivuosina edessä työvoimapula. Tarvitsemme alalle parhaita osaajia ja että he pysyvät alalla. Se onnistuu, jos työolosuhteet ovat kunnossa, sanoo Euro.

Jos harjoittelijan tekemä työ vastaa normaalia työtä ja täyttää työsuhteen tunnusmerkit, työnantajalla on lain mukaan velvollisuus maksaa palkkaa, riippumatta siitä, onko kyseessä harjoittelu.

– Suomalaisen arkkitehtialan positiivinen imago perustuu ammattitaidon arvostukseen. Maksamalla palkkaa harjoittelijoille ala osoittaa arvostavansa vaativan koulutuksen tuomaa osaamista. Myös työantaja hyötyy, sillä työstään korvauksen saava tekijä on motivoitunut tekemään työnsä hyvin, huomauttaa Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n pääsihteeri Arja Lukin.