Monikielisten lasten kotikielet voidaan huomioida myös kaksikielisessä opetuksessa
KM Anu Palojärvi selvitti väitöstutkimuksessaan kaksikielistä pedagogiikkaa (suomi-ruotsi) varhaiskasvatuksessa toteuttavan eksperttiopettajan ajattelua ja toimintaa monikielisten lasten kanssa. Tulosten perusteella kaksikielisen opetuksen kehittäminen ja monikielisten lasten kotikielien mukaan ottaminen toimintaan voivat tapahtua samanaikaisesti. Taitava opettaja voi siis tukea sekä uusien kielten oppimista kaksikielisellä opetuksella että osoittaa arvostusta ja antaa tilaa monikielisten lasten kotikielille, mikä tekee opetuksesta sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa.
Yhteiskunnan muuttuessa monikielisemmäksi ja maahanmuuton lisääntyessä myös kaksikielisessä opetuksessa on entistä enemmän monikielisiä lapsia. Kuitenkin tutkimusta monikielisten lasten ja heidän kieliensä huomioimisesta kaksikielisessä opetuksessa on hyvin vähän. Tämän vuoksi KM Anu Palojärvi Jyväskylän yliopistosta päätyi väitöskirjassaan tarkastelemaan aihetta tapaustutkimuksen avulla.
Tutkimuksessaan Palojärvi tarkasteli yhtä eksperttiopettajaa eli opettajaa, jolla on pitkä työkokemus ja jonka asiantuntijuus on sosiaalisesti tunnustettua. Tutkimuksen keskiössä oli opettajan kielipedagogiikan käyttöteoria, eli se, millainen näkemys opettajalla on hyvästä kielten käyttöä ja opetusta koskevasta pedagogiikasta sekä se, miten tämä näkemys ohjaa opettajan toimintaa.
Kokemuksen karttuminen ja ryhmän monikielistyminen muuttivat opettajan ajattelua
Tutkimuksen mukaan eksperttiopettajan kielipedagogiikan käyttöteoriassa keskeistä oli se, että kaikki kielet nähtiin yhtä arvokkaina. Tavoitteina ja periaatteina olivat muun muassa vastavuoroinen oppiminen, kieli-identiteetin tukeminen ja pedagoginen tahdikkuus. Tutkimuksessaan Palojärvi totesi, että tarkasteltu kielipedagogiikan käyttöteoria kuvastaa monikielistä kieli-ideologiaa: monikielisyys nähdään luontevana asiana ja lapsia rohkaistaan eri kielten käyttöön.
Eksperttiopettajan käyttöteoria oli muuttunut ajan kuluessa ja ryhmän monikielistyessä niin, että opettaja identifioi useampia tilanteita, joissa ruotsia voitiin käyttää, ja sisällytti käyttöteoriaansa myös lasten kotikielet. Näiden muutosten taustalla oli useita henkilökohtaisia, vuorovaikutuksellisia ja ympäristöön liittyviä tekijöitä.
”Esimerkiksi kokeileminen ja reflektointi, vuorovaikutus lasten, perheiden ja kollegoiden kanssa sekä käsitteet, kuten kokopäiväpedagogiikka, kielirikasteisuus ja osallisuus, ovat vaikuttaneet opettajan käyttöteorian muutokseen” kertoo Palojärvi.
Käyttöteorian muuttuminen voi siis olla hyvin henkilökohtaista ja kontekstisidonnaista.
Taitava opettaja voi toteuttaa käyttöteoriaa tilanteen mukaan
Tutkimuksen mukaan eksperttiopettajan kielipedagogiikan käyttöteoria ja käytäntö vastasivat hyvin toisiaan eli opettajan ajatukset toteutuivat myös käytännössä. Kielipedagogiikan käyttöteorian toteuttamisessa samat periaatteet ja tavoitteet saattoivat ilmetä eri tilanteissa eri tavoin. Lisäksi useat käyttöteorian tavoitteet ja periaatteet vaikuttivat toimintaan samanaikaisesti.
”Käyttöteorian siirtyminen käytäntöön on siis monimutkainen kokonaisuus, johon vaikuttaa niin tilanne kuin myös eri tavoitteet ja periaatteet sekä niiden yhteisvaikutus”, tiivistää Palojärvi.
Kohti sosiaalisesti oikeudenmukaista opetusta
Väitöskirjatutkimus osoittaa, että kaksikielisen opetuksen kehittäminen ja monikielisten lasten kotikielten mukaan ottaminen toimintaan voivat tapahtua samanaikaisesti. Näin myös monikieliset lapset saavat mahdollisuuden kehittää kieliresurssejaan samalla kun heidän kotikielten arvostusta ja hyödyntämistä tuetaan. Tämä on askel kohti sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa opetusta.
”Toivonkin, että tutkimukseni voisi innostaa yhä useampia opettajia sisällyttämään lasten kotikielet omaan käyttöteoriaansa sekä hyödyntämään niitä ja osoittamaan arvostusta niille myös käytännön toiminnassaan. Kielellisen moninaisuuden myönteinen esiin nostaminen on kaikkien etu”, Palojärvi toteaa.
Väitöskirjaprojektia ovat rahoittaneet Opetus- ja kulttuuriministeriö, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö, Svenska kulturfonden sekä Jyväskylän yliopisto.
KM Anu Palojärven varhaiskasvatustieteen väitöskirja "Kaksikielistä pedagogiikkaa toteuttavan eksperttiopettajan kielipedagogiikan käyttöteoria ja käytäntö monikielisten lasten kanssa varhaiskasvatuksessa" tarkastetaan pe 29.11.2024 klo 12:00 alkaen Ruusupuistossa salissa D104 Helena. Vastaväittäjänä toimii professori Ritva Kantelinen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Niina Rutanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöskirja on luettavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0332-0
Lisätietoja
Anu Palojärvi, anu.k.palojarvi@jyu.fi
Yhteyshenkilöt
Anu Palojärvi
anu.k.palojarvi@jyu.fiKirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+359 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tiina Kontinen kansainvälisen kehitystutkimuksen professoriksi6.3.2025 09:59:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala on kutsunut Tiina Kontisen professorin tehtävään 1.1.2025 alkaen. Tehtävän ala on kansainvälinen kehitystutkimus, ja se sijoittuu yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitokselle, humanistis-yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan.
Musta haamu, perhekuva ja ninjaliikkeitä: esikoululaiset nykyvalokuvataiteen tulkitsijoina6.3.2025 08:00:00 EET | Tiedote
FM, TaM Mari-Jatta Rissasen väitöstutkimuksessa tarkasteltiin 6-vuotiaita esikoululaisia nykytaiteen valokuvien yleisönä ja valokuvaajina. Tutkimuksessa hahmottuu aikaisempaa monimuotoisempi kuva esikoululaisista visuaalisen kulttuurin tuottajina ja tulkitsijoina.
Ruutuajan rajoittaminen suojaa lasten ja nuorten mielenterveyttä6.3.2025 07:54:42 EET | Tiedote
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan runsaampi liikkuminen ja vähäisempi ruutuaika lapsuudessa ja nuoruudessa ovat yhteydessä parempaan mielenterveyteen nuoruusiässä. Tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä, sillä mielenterveyden ongelmat ovat suuri yhteiskunnallinen haaste ja ne koskettavat jopa 30 % nuorista. Tulosten valossa liikunnan lisääminen ja ruutuajan rajoittaminen lapsuudesta alkaen voi auttaa ehkäisemään mielenterveyden ongelmia.
Yliopiston vuosijuhlassa 2025 palkittiin ansioituneita yliopistolaisia5.3.2025 19:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto vietti vuosijuhlaa 5.3. jakamalla tunnustuksia tieteen ja opetuksen saralla ansioituneille yliopistolaisille. Jyväskylän yliopistosäätiö myönsi yhdeksän palkintoa, kaikki arvoltaan 3 000 euroa. Lisäksi jaettiin Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön tunnustuspalkinto 5 000 euroa.
Tuore professori Jan Kujala tuo edistysaskeleita aivokuvantamisen analyyseihin4.3.2025 08:35:46 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala on kutsunut Jan Kujalan aivojen kehityksen professorin tehtävään 1.2.2025 alkaen. Professuuri sijoittuu kasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntaan psykologian laitokseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme