Monikielisten lasten kotikielet voidaan huomioida myös kaksikielisessä opetuksessa
20.11.2024 09:00:50 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
KM Anu Palojärvi selvitti väitöstutkimuksessaan kaksikielistä pedagogiikkaa (suomi-ruotsi) varhaiskasvatuksessa toteuttavan eksperttiopettajan ajattelua ja toimintaa monikielisten lasten kanssa. Tulosten perusteella kaksikielisen opetuksen kehittäminen ja monikielisten lasten kotikielien mukaan ottaminen toimintaan voivat tapahtua samanaikaisesti. Taitava opettaja voi siis tukea sekä uusien kielten oppimista kaksikielisellä opetuksella että osoittaa arvostusta ja antaa tilaa monikielisten lasten kotikielille, mikä tekee opetuksesta sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa.
Yhteiskunnan muuttuessa monikielisemmäksi ja maahanmuuton lisääntyessä myös kaksikielisessä opetuksessa on entistä enemmän monikielisiä lapsia. Kuitenkin tutkimusta monikielisten lasten ja heidän kieliensä huomioimisesta kaksikielisessä opetuksessa on hyvin vähän. Tämän vuoksi KM Anu Palojärvi Jyväskylän yliopistosta päätyi väitöskirjassaan tarkastelemaan aihetta tapaustutkimuksen avulla.
Tutkimuksessaan Palojärvi tarkasteli yhtä eksperttiopettajaa eli opettajaa, jolla on pitkä työkokemus ja jonka asiantuntijuus on sosiaalisesti tunnustettua. Tutkimuksen keskiössä oli opettajan kielipedagogiikan käyttöteoria, eli se, millainen näkemys opettajalla on hyvästä kielten käyttöä ja opetusta koskevasta pedagogiikasta sekä se, miten tämä näkemys ohjaa opettajan toimintaa.
Kokemuksen karttuminen ja ryhmän monikielistyminen muuttivat opettajan ajattelua
Tutkimuksen mukaan eksperttiopettajan kielipedagogiikan käyttöteoriassa keskeistä oli se, että kaikki kielet nähtiin yhtä arvokkaina. Tavoitteina ja periaatteina olivat muun muassa vastavuoroinen oppiminen, kieli-identiteetin tukeminen ja pedagoginen tahdikkuus. Tutkimuksessaan Palojärvi totesi, että tarkasteltu kielipedagogiikan käyttöteoria kuvastaa monikielistä kieli-ideologiaa: monikielisyys nähdään luontevana asiana ja lapsia rohkaistaan eri kielten käyttöön.
Eksperttiopettajan käyttöteoria oli muuttunut ajan kuluessa ja ryhmän monikielistyessä niin, että opettaja identifioi useampia tilanteita, joissa ruotsia voitiin käyttää, ja sisällytti käyttöteoriaansa myös lasten kotikielet. Näiden muutosten taustalla oli useita henkilökohtaisia, vuorovaikutuksellisia ja ympäristöön liittyviä tekijöitä.
”Esimerkiksi kokeileminen ja reflektointi, vuorovaikutus lasten, perheiden ja kollegoiden kanssa sekä käsitteet, kuten kokopäiväpedagogiikka, kielirikasteisuus ja osallisuus, ovat vaikuttaneet opettajan käyttöteorian muutokseen” kertoo Palojärvi.
Käyttöteorian muuttuminen voi siis olla hyvin henkilökohtaista ja kontekstisidonnaista.
Taitava opettaja voi toteuttaa käyttöteoriaa tilanteen mukaan
Tutkimuksen mukaan eksperttiopettajan kielipedagogiikan käyttöteoria ja käytäntö vastasivat hyvin toisiaan eli opettajan ajatukset toteutuivat myös käytännössä. Kielipedagogiikan käyttöteorian toteuttamisessa samat periaatteet ja tavoitteet saattoivat ilmetä eri tilanteissa eri tavoin. Lisäksi useat käyttöteorian tavoitteet ja periaatteet vaikuttivat toimintaan samanaikaisesti.
”Käyttöteorian siirtyminen käytäntöön on siis monimutkainen kokonaisuus, johon vaikuttaa niin tilanne kuin myös eri tavoitteet ja periaatteet sekä niiden yhteisvaikutus”, tiivistää Palojärvi.
Kohti sosiaalisesti oikeudenmukaista opetusta
Väitöskirjatutkimus osoittaa, että kaksikielisen opetuksen kehittäminen ja monikielisten lasten kotikielten mukaan ottaminen toimintaan voivat tapahtua samanaikaisesti. Näin myös monikieliset lapset saavat mahdollisuuden kehittää kieliresurssejaan samalla kun heidän kotikielten arvostusta ja hyödyntämistä tuetaan. Tämä on askel kohti sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa opetusta.
”Toivonkin, että tutkimukseni voisi innostaa yhä useampia opettajia sisällyttämään lasten kotikielet omaan käyttöteoriaansa sekä hyödyntämään niitä ja osoittamaan arvostusta niille myös käytännön toiminnassaan. Kielellisen moninaisuuden myönteinen esiin nostaminen on kaikkien etu”, Palojärvi toteaa.
Väitöskirjaprojektia ovat rahoittaneet Opetus- ja kulttuuriministeriö, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö, Svenska kulturfonden sekä Jyväskylän yliopisto.
KM Anu Palojärven varhaiskasvatustieteen väitöskirja "Kaksikielistä pedagogiikkaa toteuttavan eksperttiopettajan kielipedagogiikan käyttöteoria ja käytäntö monikielisten lasten kanssa varhaiskasvatuksessa" tarkastetaan pe 29.11.2024 klo 12:00 alkaen Ruusupuistossa salissa D104 Helena. Vastaväittäjänä toimii professori Ritva Kantelinen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Niina Rutanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöskirja on luettavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0332-0
Lisätietoja
Anu Palojärvi, anu.k.palojarvi@jyu.fi
Yhteyshenkilöt
Anu Palojärvi
anu.k.palojarvi@jyu.fiKirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+359 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tiede ja tutkimus kiinnostivat Tutkijoiden yössä – tapahtumaan osallistui yli 13 500 kävijää!29.9.2026 14:17:11 EEST | Tiedote
Tutkijoiden yö toi jälleen tieteen ja tutkimuksen käsinkosketeltavaksi syyskuun viimeisenä perjantaina 25.9.2026. Tapahtuma tarjosi monipuolista nähtävää ja koettavaa laajasti eri tieteenaloilta aamupäivän koululaisohjelmista iltamyöhään saakka.
Ikääntyneet käyttävät digitaalisia teknologioita monipuolisesti – arjen käytännöt ratkaisevat enemmän kuin ikä28.9.2026 09:30:54 EEST | Tiedote
FT Riitta Hännisen väitöstutkimus tarkastelee ikääntyneiden digitaalisten teknologioiden käytön monimuotoisuutta ja sen yhteyttä arjen hyvinvointiin.
Kristian Meissnerin tavoitteena entistä avoimempi Konneveden tutkimusasema28.9.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman uutena johtajana aloitti elokuun alussa Kristian Meissner. Pitkän uran ympäristöhallinnossa ja ympäristöseurannan kehittämisessä tehnyt Meissner haluaa vahvistaa Konneveden tutkimusaseman verkostoja, tunnettuutta ja monitieteistä yhteistyötä sekä avata sen palveluja entistä laajemmin tutkimuksen, opetuksen ja yhteistyöhankkeiden käyttöön.
Elintavat ja -olot voivat vauhdittaa biologista vanhenemista jo varhaisaikuisuudessa24.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijat havaitsivat, että biologinen vanheneminen voi kiihtyä jo varhaisaikuisuudessa. Vanhenemista voivat vauhdittaa elintapojen lisäksi elinympäristöön liittyvät tekijät. Tutkimuksessa lapsuuden ja nuoruuden elintapa- ja ympäristöaltisteet selittivät noin 28 prosenttia biologisen iän vaihtelusta 22-vuotiaana.
Euroopan vanhat metsät puntarissa Brysselissä: Tutkijat ja EU-päättäjät saman pöydän ääressä keskustelemassa23.9.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Miten Euroopan jäljellä olevat vanhat metsät tunnistetaan ja miten niiden suojelu voidaan varmistaa? Tervetuloa seuraamaan etänä 29.9.2026 järjestettävää tilaisuutta, jossa pohjoismaiset ja baltialaiset tutkijat esittelevät uuden tutkimukseen perustuvan viitekehyksen vanhojen metsien tunnistamiseen Pohjois-Euroopassa. Tilaisuudessa tarkastellaan myös Euroopan unionin mahdollisuuksia varmistaa, että jäsenmaat toteuttavat unionin biodiversiteettitavoitteita yhdenmukaisesti ja tieteelliseen näyttöön perustuen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme