Monikielisten lasten kotikielet voidaan huomioida myös kaksikielisessä opetuksessa

Yhteiskunnan muuttuessa monikielisemmäksi ja maahanmuuton lisääntyessä myös kaksikielisessä opetuksessa on entistä enemmän monikielisiä lapsia. Kuitenkin tutkimusta monikielisten lasten ja heidän kieliensä huomioimisesta kaksikielisessä opetuksessa on hyvin vähän. Tämän vuoksi KM Anu Palojärvi Jyväskylän yliopistosta päätyi väitöskirjassaan tarkastelemaan aihetta tapaustutkimuksen avulla.

Tutkimuksessaan Palojärvi tarkasteli yhtä eksperttiopettajaa eli opettajaa, jolla on pitkä työkokemus ja jonka asiantuntijuus on sosiaalisesti tunnustettua. Tutkimuksen keskiössä oli opettajan kielipedagogiikan käyttöteoria, eli se, millainen näkemys opettajalla on hyvästä kielten käyttöä ja opetusta koskevasta pedagogiikasta sekä se, miten tämä näkemys ohjaa opettajan toimintaa.

Kokemuksen karttuminen ja ryhmän monikielistyminen muuttivat opettajan ajattelua

Tutkimuksen mukaan eksperttiopettajan kielipedagogiikan käyttöteoriassa keskeistä oli se, että kaikki kielet nähtiin yhtä arvokkaina. Tavoitteina ja periaatteina olivat muun muassa vastavuoroinen oppiminen, kieli-identiteetin tukeminen ja pedagoginen tahdikkuus. Tutkimuksessaan Palojärvi totesi, että tarkasteltu kielipedagogiikan käyttöteoria kuvastaa monikielistä kieli-ideologiaa: monikielisyys nähdään luontevana asiana ja lapsia rohkaistaan eri kielten käyttöön.

Eksperttiopettajan käyttöteoria oli muuttunut ajan kuluessa ja ryhmän monikielistyessä niin, että opettaja identifioi useampia tilanteita, joissa ruotsia voitiin käyttää, ja sisällytti käyttöteoriaansa myös lasten kotikielet. Näiden muutosten taustalla oli useita henkilökohtaisia, vuorovaikutuksellisia ja ympäristöön liittyviä tekijöitä.

”Esimerkiksi kokeileminen ja reflektointi, vuorovaikutus lasten, perheiden ja kollegoiden kanssa sekä käsitteet, kuten kokopäiväpedagogiikka, kielirikasteisuus ja osallisuus, ovat vaikuttaneet opettajan käyttöteorian muutokseen” kertoo Palojärvi.

Käyttöteorian muuttuminen voi siis olla hyvin henkilökohtaista ja kontekstisidonnaista.

Taitava opettaja voi toteuttaa käyttöteoriaa tilanteen mukaan

Tutkimuksen mukaan eksperttiopettajan kielipedagogiikan käyttöteoria ja käytäntö vastasivat hyvin toisiaan eli opettajan ajatukset toteutuivat myös käytännössä. Kielipedagogiikan käyttöteorian toteuttamisessa samat periaatteet ja tavoitteet saattoivat ilmetä eri tilanteissa eri tavoin. Lisäksi useat käyttöteorian tavoitteet ja periaatteet vaikuttivat toimintaan samanaikaisesti.

”Käyttöteorian siirtyminen käytäntöön on siis monimutkainen kokonaisuus, johon vaikuttaa niin tilanne kuin myös eri tavoitteet ja periaatteet sekä niiden yhteisvaikutus”, tiivistää Palojärvi.

Kohti sosiaalisesti oikeudenmukaista opetusta

Väitöskirjatutkimus osoittaa, että kaksikielisen opetuksen kehittäminen ja monikielisten lasten kotikielten mukaan ottaminen toimintaan voivat tapahtua samanaikaisesti. Näin myös monikieliset lapset saavat mahdollisuuden kehittää kieliresurssejaan samalla kun heidän kotikielten arvostusta ja hyödyntämistä tuetaan. Tämä on askel kohti sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa opetusta.

”Toivonkin, että tutkimukseni voisi innostaa yhä useampia opettajia sisällyttämään lasten kotikielet omaan käyttöteoriaansa sekä hyödyntämään niitä ja osoittamaan arvostusta niille myös käytännön toiminnassaan. Kielellisen moninaisuuden myönteinen esiin nostaminen on kaikkien etu”, Palojärvi toteaa.

Väitöskirjaprojektia ovat rahoittaneet Opetus- ja kulttuuriministeriö, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö, Svenska kulturfonden sekä Jyväskylän yliopisto.

KM Anu Palojärven varhaiskasvatustieteen väitöskirja "Kaksikielistä pedagogiikkaa toteuttavan eksperttiopettajan kielipedagogiikan käyttöteoria ja käytäntö monikielisten lasten kanssa varhaiskasvatuksessa" tarkastetaan pe 29.11.2024 klo 12:00 alkaen Ruusupuistossa salissa D104 Helena. Vastaväittäjänä toimii professori Ritva Kantelinen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Niina Rutanen (Jyväskylän yliopisto).  Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Väitöskirja on luettavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0332-0

Lisätietoja

Anu Palojärvi, anu.k.palojarvi@jyu.fi