Viikin–Malmin pikaraitiotie päätöksentekoon: Uusi raitiolinja vauhdittaisi Koillis-Helsingin kehittämistä

”Helsinki on edistänyt viime vuosina merkittävästi raideliikennettä. Investoinnit raideliikenteeseen eivät ole pelkkiä liikenneinvestointeja, vaan ne avaavat isoja kaupunkikehityksen mahdollisuuksia”, sanoo Helsingin maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen. Uuden raitiotielinjan varrelle rakennettaisiinkin runsaasti uusia asuntoja ja toimitiloja.

”Hyvien raideliikenneyhteyksien varrella asunnoille on ollut laajasti kysyntää myös näinä rakentamisen matalasuhdanteen aikoina”, Manninen toteaa.

Uusi pikaraitiotie mahdollistaa Malminkentän kehittämisen raideliikenteeseen tukeutuvana uutena kaupunginosana. Pikaraitiotie antaa myös mahdollisuuden kehittää Viikin kampuksesta kahden pikaraitiolinjan solmukohtaa.  Toisessa vaiheessa toteutettava pohjoinen haara parantaisi puolestaan Jakomäen houkuttelevuutta.

Uutta rataa yli 15 kilometriä

Viikin–Malmin pikaraitiotien linjaus kulkee Kumpulasta Kustaa Vaasan tietä ja Lahdenväylän vartta Viikin Latokartanon alueelle, ylittää siellä Kehä I:n ja jatkaa uutta Ilmasiltaa pitkin Lahdenväylän yli Malminkentän alueelle. Malminkentältä raitiotielle on suunniteltu reitit sekä Malmin sairaalalle että Jakomäkeen ja edelleen Vantaan Vaaralaan. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettaisiin raitiotie Malmin sairaalalle saakka. Toinen toteutusvaihe jatkaisi raitiotietä Malminkentältä Jakomäkeen ja Vaaralaan.

Reitin matka-aika Helsingin rautatieasemalta Kumpulaan on 17 minuuttia, Viikin tiedepuistoon 24 ja Malminkentälle 35 minuuttia. Hanke sisältää uutta raitiotietä Kumpulasta Malminkentälle 8,6 kilometriä, Malminkentältä Vaaralaan 4 ja Malminkentältä Malmin sairaalalle 2,6 kilometriä. Kahden haaran vaihtoehdossa uuden raitiotien yhteispituus on 15,2 kilometriä.

Alueen väestö kasvaa merkittävästi

Koillis-Helsingin väestö kasvaa tulevina vuosikymmeninä niin paljon, että alueen joukkoliikennepalvelut pelkän bussiliikenteen varassa eivät olisi laadultaan riittävät. Raitiotie tarjoaa alueelle merkittävästi tehokkaampaa ja vuoroväliltään säännöllisempää joukkoliikennettä kuin bussiliikenne.

”Yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä olemme tarkastelleet väestönkasvua noin 600 metrin säteellä pikaraitiotien tulevista pysäkeistä. Väestö kasvaa nykyisestä 46 000 asukkaasta vuoteen 2050 mennessä jopa yli 100 000 asukkaaseen riippuen siitä, mikä maankäyttöskenaario toteutuu. Reitin varrella on siis runsaasti käyttäjäpotentiaalia”, kertoo projektipäällikkö Niko Setälä Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta.

Ensimmäisen vaiheen kustannusarvio 339 miljoonaa euroa

Raitiotien ensimmäisen vaiheen investoinnin kustannusarvio on noin 339 miljoonaa euroa. Toisen vaiheen investoinnin kustannusarvio on noin 99 miljoonaa euroa. Viikin–Malmin pikaraitiotien suunnitteluun on jo aiemmin myönnetty valtion rahoitusta.

Jos yleissuunnitelma hyväksytään, käynnistyy seuraavaksi pikaraitiotien ensimmäisen vaiheen hankesuunnittelu. Siinä määritellään toteutettava kokonaisuus, sen kustannukset ja tarkempi aikataulutus. Hankepäätöksen jälkeen raitiotie etenee toteutussuunnitteluun. Raitiotie voidaan rakentaa aikaisintaan vuosina 2028–2032.

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee pikaraitiotien yleissuunnitelmaa kokouksessaan tiistaina 26. marraskuuta. Lopullisen päätöksen yleissuunnitelmasta tekee Helsingin kaupunginvaltuusto. 

Viikin–Malmin pikaraitiotien yleissuunnitelma kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla.

Tutustu tarkemmin raitiotielinjaan

Viikin–Malmin pikaraitiotiestä ja sen varrelle suunnitellusta kaupunkirakentamisesta on laadittu havainnollinen 3D-mallinnus. 

Viima, pikaraitiotie – Tietoa Development