Muistisairaat mukaan tutkimukseen – oikeudenmukaisempi yhteiskunta tarvitsee kaikkien ääntä
Suomessa on noin 150 000 muistisairaista ihmistä, ja väestön ikääntyessä muistisairaiden ihmisten määrä kasvaa merkittävästi. Muistisairaita ihmisiä on kuitenkin ollut mukana yhteiskunnallisessa tutkimuksessa varsin vähän. Kasvavan muistisairauksien määrän myötä on tärkeää, että heidän äänensä kuuluu myös tieteellisessä tutkimuksessa.
Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tuoreet julkaisut käsittelevät muistisairaiden ihmisten osallistumista tutkimukseen ja haastaa käsityksiä, joiden vuoksi he ovat jääneet usein tutkimuksen ulkopuolelle.
Muistisairauksiin liittyvät ennakkoluulot vaikeuttavat kuulluksi tulemista
Tutkimuksessa käsitellään "episteemistä epäoikeudenmukaisuutta”, joka tarkoittaa tilanteita, joissa ihmisiltä evätään mahdollisuus tulla kuulluiksi, koska heitä ei ennakkoasenteiden vuoksi pidetä kykenevinä tuottamaan arvokasta tietoa omista kokemuksistaan. Muistisairauksiin liittyvä stigma voi leimata sairastuneita ja johtaa heidän syrjäyttämiseensä päätöksenteossa ja tutkimuksessa. Tutkimuksessa kuitenkin korostetaan, että muistisairaus ei automaattisesti estä henkilöä osallistumasta tutkimukseen ja kertomasta omista kokemuksistaan.
Tutkimukseen osallistumisen esteet ja ratkaisut
Muistisairaiden osallistumista tutkimukseen ovat hidastaneet esimerkiksi muistisairauden oireet, kuten haasteet ilmaisussa ja keskittymisessä. Lisäksi eettisten arviointien tiukat ohjeistukset ovat vaikeuttaneet muistisairaiden osallistumista, vaikka niiden tarkoituksena onkin suojella haavoittuvassa asemassa olevien oikeuksia.
"Aineistonkeruun aikana havaitsimme, että myös läheisillä on merkittävä rooli kannustaa ja ohjata muistisairaita ihmisiä osallistumaan tutkimukseen", sanoo tutkijatohtori Ulla Halonen Jyväskylän yliopistosta.
Ihmisten kokemusten ja tiedon aliarvioiminen heijastaa yhteiskunnallisia ja rakenteellisia ennakkoluuloja ja saattaa ilmetä myös tutkimusprosessissa, jos muistisairaita ihmisiä ei aktiivisesti oteta mukaan tutkimukseen.
Tutkijoiden on aktiivisesti arvioitava omaa toimintaansa ja varmistettava, etteivät muistisairaat ihmiset jää tutkimuksen ulkopuolelle ennakkoluulojen tai eettisten esteiden vuoksi.
"Nostamme tutkimuksessa esille tutkijoiden ja eettisten lautakuntien jäsenten mahdollisuuden luottaa tutkimuksen hyvään tarkoitukseen ja esimerkiksi ”jatkuvan suostumuksen” käyttämiseen menetelmänä. Tämä tarkoittaa, että muistisairaan ihmisen puheiden lisäksi havainnoidaan tämän olemusta, ilmeitä ja eleitä kaikissa tutkimuksen vaiheissa. Näin voidaan paremmin varmistaa, että hänen osallistumisensa on vapaaehtoista ja henkilön edunmukaista", kertoo yliopistotutkija Lina Van Aerschot Tampereen ja Jyväskylän yliopistoista.
Kohti oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa
Muistisairaiden osallistuminen tutkimukseen lisää oikeudenmukaisuutta ja rikastuttaa tieteellistä tietoa. Se tekee yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta kattavampaa ja auttaa torjumaan episteemistä oikeudenmukaisuutta.
"Lisäksi muistisairaille tulee mahdollisuus hälventää ennakkoluuloja ja vaikuttaa laajemmin yhteiskunnassa", täydentää yliopistotutkija Jari Pirhonen Tampereen yliopistosta.
"Kannustamme tutkijoita, eettisiä toimikuntia, läheisiä ja muistisairaiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia yhteistyöhön muistisairaiden ihmisten esiin tuomiseksi", kertoo johtava tutkija Mari Aaltonen THL:sta.
Tutkimus on osa laajempaa tutkimusprojektia, jossa tutkitaan muistisairaiden ja heidän läheistensä elämää yhteiskunnassamme. Julkaisussa avataan konkreettisia askelia, joiden avulla muistisairaat voisivat osallistua tutkimukseen asiantuntijoina omassa elämässään.
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Ulla Halonen, ulla.m.halonen@jyu.fi, puhelin: +358504705044
Lue lisää:
Halonen U, Aaltonen M, Aerschot LV, Pirhonen J. Participation of persons living with dementia in research: A means to address epistemic injustice. Dementia. 2024;0(0). doi:10.1177/14713012241299015
Halonen U, Pirhonen J, Van Aerschot L. Muistisairaat mukaan tutkimukseen. Yhteiskuntapolitiikka. 2024.
Hanketta rahoittaa: Koneen Säätiö 1.7.2023-30.6.2026 ja Suomen Akatemia 1.9.2023-31.8.2027
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Suomen Akatemia rahoittaa tutkimushankkeista kummunneita ideoita – rahoitusta kahdelle Jyväskylän yliopiston hankkeelle4.12.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on myöntänyt Ideat ratkaisuiksi – tutkimuksen hyödyntämisen rahoitushaussa yhteensä kymmenen miljoonaa euroa 32 hankkeelle, yhteensä 39 osahankkeelle. Rahoituksen sai 17 prosenttia hakemuksista.
Suomalaisoppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen kansainvälisesti tarkasteltuna hyvällä tasolla - osaamiserot kasvavat edelleen4.12.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten neljäs- ja kahdeksasluokkalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on hyvää tasoa, mutta oppilaiden väliset osaamiserot kasvavat edelleen. Tämä käy ilmi tänään julkistetusta kansainvälisestä TIMSS 2023 -tutkimuksesta, jossa arvioitiin neljäs- ja kahdeksasluokkalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaamista.
Filosofian ala kaipaa koulukuntarajat ylittävää tutkimusta menetelmistä4.12.2024 08:58:00 EET | Tiedote
YTM Tiia-Mari Hovilan väitöskirja tuo esiin tarpeen selkeyttää filosofisen tutkimuksen käytäntöjä. Hovila tarkastelee, minkälaisiin menetelmiin ja koulukuntiin suomalaiset filosofit ovat joko tietoisesti tai huomaamattaan sitoutuneet. Väitöskirja osoittaa, että filosofin koulukunta- ja menetelmäsitoumuksien tutkiminen vaatii analyysia filosofian alan institutionaalisista tekijöistä.
Väitös: Harvinaiset maametallit talteen aminofosfonaateilla kaivosvesistä ja neodyymimagneeteista (Virtanen)4.12.2024 06:15:00 EET | Tiedote
Harvinaisten maametallien kemiallisen kierrätyksen kehittäminen ja talteenottaminen sivu- ja jätevirroista on entistä tärkeämpää uusiutuvien energioiden tuotannon ja sähköautoteollisuuden kasvaessa. Myös Euroopan unioni haluaa kasvattaa kriittisten mineraalien omavaraisuutta kiertotalouden keinoin. Jyväskylän yliopiston väitöskirjatyössä tutkittiin aminofosfonaatteja harvinaisten maametallien talteenottamisessa kaivosvesistä ja neodyymimagneeteista, mikä johti lopulta patenttihakemukseen.
Suurhankkeissa merkittävä potentiaali, uudistuminen edistäisi potentiaalin hyödyntämistä3.12.2024 12:00:00 EET | Uutinen
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on selvittänyt ennakkoarvioinnissaan energia-alan suurhankkeiden vaikutuksia aluetalouteen. Tutkimuksen mukaan suurhankkeiden taloudelliset vaikutukset ovat merkittävät, mutta keskeistä on alueen kyky hyödyntää tarjoutuvaa potentiaalia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme