Varapuhemies Paula Risikko: Lotat mallina meille

Lottien merkitys sota-aikana oli suuri. Historiantutkijat ovat arvioineet, että lottien työ vapautti jopa noin satatuhatta miestä rintamalle. Tämän lisäksi lotilla oli muitakin tehtäviä.

"Lottien työllä on ollut suuri merkitys myös nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentumisessa. Ennen sotaa esimerkiksi naisten asema työelämässä oli usein aika ahdas," arvioi Risikko.

Lottatehtävissä naiset perehtyivät aivan uusiin tehtäviin. Koulutusta annettiin ainakin kolmeentoista eri toimeen. Oli muonituslottia, lääkintälottia, kanslialottia, huoltolottia, varuslottia, ilmavalvontalottia, yhdyslottia, kenttälottia, toimistolottia, viestilottia, säälottia, valonheitinlottia, hevoslottia, jne.

"Naisten vapaaehtoiseen toimintaan perustuva Lotta Svärd -järjestö on hienoin esimerkki naisten työn merkityksestä, voimasta ja uhrautuvuudesta Isänmaamme vapauden yhtenä kivijalkana," totesi Risikko.

Lotta Svärd -järjestön työ on osaltaan rakentanut suomalaista yhteiskuntaa nykyaikaiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Lottien työllä on ollut merkitystä mm. tasa-arvoon ja naisten vahvaan asemaan Suomessa. Lottien merkitys yrittäjinä ja naisten yrittäjyyden kehittäjinä jää usein huomiotta.

"Lotat osoittivat toimissaan johtajuutta, vastuunkantoa, sitoutumista ja henkistä kriisinkestokykyä. Näin he valoivat uskoa ja toivoa muille, joilta myös vaadittiin henkistä kriisinkestokykyä. Silläkin on ollut suuri merkitys, sillä kriisinkestokykyä tarvitsee meistä jokainen, joka ikinen päivä," päätti Risikko.

Lotta Svärd -järjestö lakkautettiin 23.11.1944. Lotta Svärd -järjestöstä oli kehittynyt vuosien 1921–1944 aikana Suomen kaikkien aikojen suurin naisjärjestö. Lotta Svärd Säätiön (entinen Suomen Naisten Huoltosäätiö, perustettu v. 1944) tehtävä on avustaa lottia ja pikkulottia. Sen lisäksi tehtävänä on säilyttää ja vaalia lottien perintöä. Lottaperinneliiton tehtävänä on toimia Suomessa toimivien lottaperinneyhdistysten kattojärjestönä.