Etla: Suomen kustannuskilpailukyky parantunut, mutta vaihtosuhteen kehitys huolestuttaa
25.11.2024 10:01:52 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Suomen kansainvälinen kustannuskilpailukyky paranee tänä vuonna, on vakaa ensi vuonna ja heikkenee vuonna 2026, ilmenee Etlan tuoreesta kilpailukykyennusteesta. Työvoimakustannusten kehitys tukee kilpailukykyämme tänä vuonna ja heikentää hieman ensi vuodesta alkaen. Suomen tuottavuuskehitys on edelleen kilpailijamaita heikompaa. Nykyistä enemmän pitäisi kuitenkin kiinnittää huomiota Suomen uudelleen heikkenemään lähteneeseen vaihtosuhteeseen. Kehitys heikentää aineellista elintasoa ja vaihtotasetta.

Suomen kansainvälinen kustannuskilpailukyky vahvistuu kuluvana vuonna 3,8 prosenttia suhteessa laajaan 33 teollisuusmaan ryhmään. Positiivista kehitystä kuitenkin varjostaa se, että Suomen ulkomaankaupan vaihtosuhde eli vienti- ja tuontihintojen suhde on heikentynyt muihin maihin verrattuna neljä prosenttia vuodesta 2021.
Luvut ilmenevät Etlan tuoreesta kilpailukykyennusteesta, jonka on laatinut Etlan ennusteryhmän tutkija Ville Kaitila. Etlan sarjassa julkaistu ”Kustannuskilpailukyky parantunut, mutta vaihtosuhdekehitys luo synkän varjon” (Etla Erikoisartikkeli 10) perustuu Suomen osalta Etlan syyskuussa julkaistuun Suhdanne-ennusteeseen ja muiden maiden osalta Euroopan komission marraskuun ennusteisiin.
Tänä vuonna Suomen kilpailukykyä parantaa selvästi työvoimakustannusten maltillinen kehitys, vaikkakin heikko vaihtosuhdekehitys hävittää parannuksesta puolet, jos se otetaan huomioon. Ensi vuonna kustannuskilpailukyky pysyy suunnilleen kuluvan vuoden tasolla, mutta heikkenee uudestaan noin kaksi prosenttia vuonna 2026. Tuottavuuskehityksemme on kilpailijamaita heikompaa, tosin valuuttakurssikehitys on kilpailukyvyn kannalta ollut hieman positiivisempaa.
Etlan Ville Kaitilaa huolestuttaakin nyt Suomen vaihtosuhdekehitys.
-Vaihtosuhteen kehitykseen pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Ongelma on pitkälti rakenteellinen. Jos vaihtosuhde heikkenee, on meidän vietävä aiempaa enemmän, jotta voimme tuoda aiemman määrän tuotteita ilman että vaihtotase heikkenee. Paria pandemiavuotta lukuun ottamatta vaihtotase on ollut meillä alijäämäinen jo vuodesta 2011 lähtien, muistuttaa Kaitila.
Suomen heikkenevällä vaihtosuhteella on aineellista elintasoamme ja vaihtotasetta heikentävä vaikutus. Vaihtotaseen alijäämä kertoo Suomen velkaantumisesta ulkomaille.
Vaihtosuhdekorjattu kustannuskilpailukyky paranee nyt julkaistun ennusteen mukaan tänä vuonna noin 2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, mutta on huomioitava, että viime vuonna se heikentyi yli 4 prosenttia. Näin ollen vaihtosuhdekorjattu kustannuskilpailukyky on tänä vuonna heikoimmillaan sitten vuoden 2016, viime vuotta lukuun ottamatta.
Uusien laskelmien mukaan kustannuskykykilpailun paraneminen yhdellä prosentilla vuosina 1995–2023 nosti Suomen tavaraviennin määrää keskimäärin 0,9 prosenttia, kun otetaan huomioon myös muun muassa vientikysynnän kehitys.
Kaitila - Ville: Kustannuskilpailukyky parantunut, mutta vaihtosuhdekehitys luo synkän varjon (Etla Erikoisartikkeli 10)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville KaitilaTutkija, ETLA
Puh:050-410 1012ville.kaitila@etla.fiKuvat


Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.
Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan23.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.
Kutsu medialle: Voiko talouskasvu kiihtyä? Etlan ennuste julki 25.3.18.3.2026 12:15:00 EET | Kutsu
Päästäänkö tänä vuonna jo voimakkaampaan kasvuun? Tuliko Hormuzinsalmesta maailmantalouden tulppa? Kohenevatko Suomen työttömyysluvut viimein?
Etlan pääekonomistiksi Jenni Pääkkönen valtiovarainministeriöstä17.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen pääekonomistiksi on valittu finanssineuvos VTT Jenni Pääkkönen. Hän on työskennellyt valtiovarainministeriön kansantalousosastolla julkisen talouden yksikön päällikkönä. Pääkkönen aloittaa 1.5.2026 Etlassa uudessa pääekonomistin tehtävässä ja johtaa talouden tilannekuvaa ylläpitävää tutkijaryhmää.
Korkea verotus jarruttaa urakehitystä ja aineettoman pääoman kasvua – tutkijat suosittavat rajaverojen laskua17.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen ylimmät ansiotulojen rajaveroasteet ovat edelleen niin korkeat, että ne saattavat vähentää kokonaisverokertymää. Viimeaikaisen tutkimusnäytön perusteella ainakin tulojakauman ylimmässä prosentissa verotuottoa maksimoiva rajavero olisi nykyistä alemmalla tasolla. Tämä on kuitenkin ääriesimerkki tehottomasta verotuksesta. Laajemmin veropäätökset pitäisi suunnitella kasvun ja hyvinvoinnin maksimoinnin näkökulmasta, eikä verotuksen maksimointi pitäisi olla politiikan tavoitteena. Tuore Etla-tutkimus varoittaa, että korkea verotus ei ainoastaan vääristä lyhyen aikavälin työn tarjontaa, vaan heikentää pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä jarruttamalla uraponnisteluja ja aineettoman pääoman kertymistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme