Etla: Suomen kustannuskilpailukyky parantunut, mutta vaihtosuhteen kehitys huolestuttaa
Suomen kansainvälinen kustannuskilpailukyky paranee tänä vuonna, on vakaa ensi vuonna ja heikkenee vuonna 2026, ilmenee Etlan tuoreesta kilpailukykyennusteesta. Työvoimakustannusten kehitys tukee kilpailukykyämme tänä vuonna ja heikentää hieman ensi vuodesta alkaen. Suomen tuottavuuskehitys on edelleen kilpailijamaita heikompaa. Nykyistä enemmän pitäisi kuitenkin kiinnittää huomiota Suomen uudelleen heikkenemään lähteneeseen vaihtosuhteeseen. Kehitys heikentää aineellista elintasoa ja vaihtotasetta.
Suomen kansainvälinen kustannuskilpailukyky vahvistuu kuluvana vuonna 3,8 prosenttia suhteessa laajaan 33 teollisuusmaan ryhmään. Positiivista kehitystä kuitenkin varjostaa se, että Suomen ulkomaankaupan vaihtosuhde eli vienti- ja tuontihintojen suhde on heikentynyt muihin maihin verrattuna neljä prosenttia vuodesta 2021.
Luvut ilmenevät Etlan tuoreesta kilpailukykyennusteesta, jonka on laatinut Etlan ennusteryhmän tutkija Ville Kaitila. Etlan sarjassa julkaistu ”Kustannuskilpailukyky parantunut, mutta vaihtosuhdekehitys luo synkän varjon” (Etla Erikoisartikkeli 10) perustuu Suomen osalta Etlan syyskuussa julkaistuun Suhdanne-ennusteeseen ja muiden maiden osalta Euroopan komission marraskuun ennusteisiin.
Tänä vuonna Suomen kilpailukykyä parantaa selvästi työvoimakustannusten maltillinen kehitys, vaikkakin heikko vaihtosuhdekehitys hävittää parannuksesta puolet, jos se otetaan huomioon. Ensi vuonna kustannuskilpailukyky pysyy suunnilleen kuluvan vuoden tasolla, mutta heikkenee uudestaan noin kaksi prosenttia vuonna 2026. Tuottavuuskehityksemme on kilpailijamaita heikompaa, tosin valuuttakurssikehitys on kilpailukyvyn kannalta ollut hieman positiivisempaa.
Etlan Ville Kaitilaa huolestuttaakin nyt Suomen vaihtosuhdekehitys.
-Vaihtosuhteen kehitykseen pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Ongelma on pitkälti rakenteellinen. Jos vaihtosuhde heikkenee, on meidän vietävä aiempaa enemmän, jotta voimme tuoda aiemman määrän tuotteita ilman että vaihtotase heikkenee. Paria pandemiavuotta lukuun ottamatta vaihtotase on ollut meillä alijäämäinen jo vuodesta 2011 lähtien, muistuttaa Kaitila.
Suomen heikkenevällä vaihtosuhteella on aineellista elintasoamme ja vaihtotasetta heikentävä vaikutus. Vaihtotaseen alijäämä kertoo Suomen velkaantumisesta ulkomaille.
Vaihtosuhdekorjattu kustannuskilpailukyky paranee nyt julkaistun ennusteen mukaan tänä vuonna noin 2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, mutta on huomioitava, että viime vuonna se heikentyi yli 4 prosenttia. Näin ollen vaihtosuhdekorjattu kustannuskilpailukyky on tänä vuonna heikoimmillaan sitten vuoden 2016, viime vuotta lukuun ottamatta.
Uusien laskelmien mukaan kustannuskykykilpailun paraneminen yhdellä prosentilla vuosina 1995–2023 nosti Suomen tavaraviennin määrää keskimäärin 0,9 prosenttia, kun otetaan huomioon myös muun muassa vientikysynnän kehitys.
Kaitila - Ville: Kustannuskilpailukyky parantunut, mutta vaihtosuhdekehitys luo synkän varjon (Etla Erikoisartikkeli 10)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville KaitilaTutkija, ETLA
Puh:050-410 1012ville.kaitila@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Varhaiskasvatuksen opettajista yhä useammalta puuttuu kelpoisuus1.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Kelpoisten opettajien osuus kaikista varhaiskasvatuksen opettajista on laskenut viime vuosina Suomessa, vaikka alalla työskentelevien opettajien määrä kokonaisuudessaan on kasvanut. Näin todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevien määrä on kasvanut viidenneksellä, mutta kelpoisten opettajien määrä on kasvanut vain kolme prosenttia. Kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja: kelpoisten opettajien osuus on laskenut eniten Uudellamaalla ja Lapissa.
Etla: Teknologiateollisuuden osaajapulan seurauksena Suomen bkt voi supistua jopa 2,2 prosenttia25.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Jos teknologiateollisuuden arvioimaan lisätyövoimatarpeeseen ei pystytä vastaamaan tulevina vuosina, Suomen bkt supistuu prosentin ja vienti 1,8 prosenttia. Jos osaajatarpeen lisäyksen ohella myöskään lähivuosien eläköitymistä ei saada korvattua, uhkaa Suomen bkt laskea jopa yli kaksi prosenttia ja vienti yli neljä prosenttia. Luvut ilmenevät tänään julkistetuista Etlan laskelmista. Työvoiman saatavuus – erityisesti korkeasti koulutetun työvoiman – on ratkaisevan tärkeää teknologiateollisuuden toimialojen kasvun ja koko Suomen talouden elinvoimaisuuden turvaamiseksi tulevina vuosina.
Etla: Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotuksia laajennettava ja porrastettava Suomessa vietetyn ajan perusteella18.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ehdottaa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotusten laajentamista myös keskituloisille maahan muuttaville asiantuntijoille. Samalla verohelpotukset tulisi porrastaa Suomessa vietetyn ajan perusteella siten, että veroprosentti kasvaa oleskelun pidentyessä. Suomen kannattaisi kehittää kansainvälisille osaajille suunnattua verohuojennusmallia esimerkiksi Hollannin mukaisesti, missä veroetuus voi olla määrätyn ajan jopa 30 prosenttia bruttopalkasta. Tänään julkaistun Etla Muistion mukaan korkeasti koulutettujen maahanmuutto lisää tutkitusti yritysten suorituskykyä, tuottavuutta ja innovaatioita.
Yhdysvaltojen tullit ja Kiinan Made in China -politiikka vaikeuttavat vientivetoista teollisuuspolitiikkaa – Suomen sulkeutuminen ei ole ratkaisu12.11.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Maailmantalouden muutokset haastavat Suomea jatkossa useasta suunnasta. Erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan harjoittama kauppa- ja teollisuuspolitiikka vaikeuttaa Suomen ja koko EU:n vientivetoista politiikkaa. Rajojen sulkeminen ei kuitenkaan ole ratkaisu, vaan muutosten edessäkin Suomi tarvitsee vientiä ja tuontia. Suomen lisäksi monet muutkin maat etsivät ratkaisuja kansallisilla teollisuuspoliittisilla strategioilla, joissa on sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan keskeistä on hajauttaa kriittisiä arvoketjuja ja säilyttää Suomen avoimuus.
Etla: Pääomasijoittajilla ylivoimaisesti positiivisin vaikutus yritysten pidemmän aikavälin kasvuun – sote-ala kovimpien kasvualojen kärjessä10.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Työllisyyden ja tuottavuuden kasvu Suomessa keskittyy erityisesti pääomasijoittajien omistamiin yrityksiin, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Pääomasijoittajilla on muihin omistajaryhmiin verrattuna niin henkilötyövuosina kuin kasvuprosentteina massiivinen vaikutus kohdeyritystensä pitkäaikaiseen kasvuun. Myös ulkomaalaisomistus edistää kasvukehitystä, mutta pääomasijoitteisuutta maltillisemmin. Kotimaisuudella ei havaittu vaikutusta työllisyyden tai tuottavuuden kasvuun. Kasvukärjessä on sote-ala.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme