Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Suomen kustannuskilpailukyky parantunut, mutta vaihtosuhteen kehitys huolestuttaa

Jaa

Suomen kansainvälinen kustannuskilpailukyky paranee tänä vuonna, on vakaa ensi vuonna ja heikkenee vuonna 2026, ilmenee Etlan tuoreesta kilpailukykyennusteesta. Työvoimakustannusten kehitys tukee kilpailukykyämme tänä vuonna ja heikentää hieman ensi vuodesta alkaen. Suomen tuottavuuskehitys on edelleen kilpailijamaita heikompaa. Nykyistä enemmän pitäisi kuitenkin kiinnittää huomiota Suomen uudelleen heikkenemään lähteneeseen vaihtosuhteeseen. Kehitys heikentää aineellista elintasoa ja vaihtotasetta.  

Vaihtosuhteen kehitykseen pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Ongelma on pitkälti rakenteellinen. Jos vaihtosuhde heikkenee, on meidän vietävä aiempaa enemmän, jotta voimme tuoda aiemman määrän tuotteita ilman että vaihtotase heikkenee. Paria pandemiavuotta lukuun ottamatta vaihtotase on ollut meillä alijäämäinen jo vuodesta 2011 lähtien, muistuttaa Etlan tutkija Ville Kaitila.
Vaihtosuhteen kehitykseen pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Ongelma on pitkälti rakenteellinen. Jos vaihtosuhde heikkenee, on meidän vietävä aiempaa enemmän, jotta voimme tuoda aiemman määrän tuotteita ilman että vaihtotase heikkenee. Paria pandemiavuotta lukuun ottamatta vaihtotase on ollut meillä alijäämäinen jo vuodesta 2011 lähtien, muistuttaa Etlan tutkija Ville Kaitila.

Suomen kansainvälinen kustannuskilpailukyky vahvistuu kuluvana vuonna 3,8 prosenttia suhteessa laajaan 33 teollisuusmaan ryhmään. Positiivista kehitystä kuitenkin varjostaa se, että Suomen ulkomaankaupan vaihtosuhde eli vienti- ja tuontihintojen suhde on heikentynyt muihin maihin verrattuna neljä prosenttia vuodesta 2021.

Luvut ilmenevät Etlan tuoreesta kilpailukykyennusteesta, jonka on laatinut Etlan ennusteryhmän tutkija Ville Kaitila. Etlan sarjassa julkaistu ”Kustannuskilpailukyky parantunut, mutta vaihtosuhdekehitys luo synkän varjon” (Etla Erikoisartikkeli 10) perustuu Suomen osalta Etlan syyskuussa julkaistuun Suhdanne-ennusteeseen ja muiden maiden osalta Euroopan komission marraskuun ennusteisiin.

Tänä vuonna Suomen kilpailukykyä parantaa selvästi työvoimakustannusten maltillinen kehitys, vaikkakin heikko vaihtosuhdekehitys hävittää parannuksesta puolet, jos se otetaan huomioon. Ensi vuonna kustannuskilpailukyky pysyy suunnilleen kuluvan vuoden tasolla, mutta heikkenee uudestaan noin kaksi prosenttia vuonna 2026. Tuottavuuskehityksemme on kilpailijamaita heikompaa, tosin valuuttakurssikehitys on kilpailukyvyn kannalta ollut hieman positiivisempaa.

Etlan Ville Kaitilaa huolestuttaakin nyt Suomen vaihtosuhdekehitys.

-Vaihtosuhteen kehitykseen pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Ongelma on pitkälti rakenteellinen. Jos vaihtosuhde heikkenee, on meidän vietävä aiempaa enemmän, jotta voimme tuoda aiemman määrän tuotteita ilman että vaihtotase heikkenee. Paria pandemiavuotta lukuun ottamatta vaihtotase on ollut meillä alijäämäinen jo vuodesta 2011 lähtien, muistuttaa Kaitila.

Suomen heikkenevällä vaihtosuhteella on aineellista elintasoamme ja vaihtotasetta heikentävä vaikutus. Vaihtotaseen alijäämä kertoo Suomen velkaantumisesta ulkomaille.

Vaihtosuhdekorjattu kustannuskilpailukyky paranee nyt julkaistun ennusteen mukaan tänä vuonna noin 2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, mutta on huomioitava, että viime vuonna se heikentyi yli 4 prosenttia. Näin ollen vaihtosuhdekorjattu kustannuskilpailukyky on tänä vuonna heikoimmillaan sitten vuoden 2016, viime vuotta lukuun ottamatta.

Uusien laskelmien mukaan kustannuskykykilpailun paraneminen yhdellä prosentilla vuosina 1995–2023 nosti Suomen tavaraviennin määrää keskimäärin 0,9 prosenttia, kun otetaan huomioon myös muun muassa vientikysynnän kehitys.

 

Kaitila - Ville: Kustannuskilpailukyky parantunut, mutta vaihtosuhdekehitys luo synkän varjon (Etla Erikoisartikkeli 10)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Vaihtosuhteen kehitykseen pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Ongelma on pitkälti rakenteellinen. Jos vaihtosuhde heikkenee, on meidän vietävä aiempaa enemmän, jotta voimme tuoda aiemman määrän tuotteita ilman että vaihtotase heikkenee. Paria pandemiavuotta lukuun ottamatta vaihtotase on ollut meillä alijäämäinen jo vuodesta 2011 lähtien, muistuttaa Etlan tutkija Ville Kaitila.
Vaihtosuhteen kehitykseen pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Ongelma on pitkälti rakenteellinen. Jos vaihtosuhde heikkenee, on meidän vietävä aiempaa enemmän, jotta voimme tuoda aiemman määrän tuotteita ilman että vaihtotase heikkenee. Paria pandemiavuotta lukuun ottamatta vaihtotase on ollut meillä alijäämäinen jo vuodesta 2011 lähtien, muistuttaa Etlan tutkija Ville Kaitila.
Lataa
Tutkija Ville Kaitila, Etla
Tutkija Ville Kaitila, Etla
Lataa

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: 1990-luvun lamalla kauaskantoisia vaikutuksia Suomen kuolleisuuteen – työpaikkansa menettäneillä 10–20 % korkeampi kuolleisuusriski2.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote

Suomen 1990-luvun lamalla on ollut pitkäkestoinen ja kielteinen vaikutus kansanterveyteen. Tuoreen Etla Muistion mukaan työpaikan menetys laman aikana on lisännyt kuolleisuuden riskiä Suomessa, ja vaikutukset ovat näkyvissä vielä lähes 30 vuotta laman jälkeenkin. Tutkimuksen tuloksissa korostui erityisesti riski itsemurhakuolleisuuteen sekä alkoholiperäisiin kuolinsyihin. Tulokset alleviivaavat tarvetta tukitoimille ja ennaltaehkäisevälle työlle työpaikkansa menettäneiden terveyden edistämiseksi ja kuolleisuusriskin vähentämiseksi.

Etla forecasts: Finland's downturn is over - EU defence budgets may save euro area growth amidst tariff turbulence26.3.2025 09:05:00 EET | Tiedote

Finland's economy will stick to growth in the coming years. The bump in the road is already behind us and GDP will grow by 1.2% this year and 1.4% next year. International demand is recovering, but net exports are struggling. US tariffs cast a shadow over the outlook for international trade, but Europe's own infrastructure and defence spending compensates, at least partially, for potential export losses.

Etla: Suomen suhdannekuoppa takana – EU-satsaukset puolustukseen voivat pelastaa euroalueen kasvun tulliturbulenssissa26.3.2025 09:00:00 EET | Tiedote

Suomen talous pysyttelee kiinni kasvussa tulevina vuosina. Suhdannekuoppa on jo takana ja bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,2 prosenttia ja ensi vuonna 1,4 prosenttia. Kansainvälinen kysyntä elpyy, mutta nettovienti ei jaksa pinnistää plussalle. Yhdysvaltojen tullit varjostavat kansainvälisen kaupan näkymiä, mutta Euroopan omat infra- ja puolustussatsaukset paikkaavat mahdollisia viennin menetyksiä ainakin osin. Työllisyysasteen kasvu jatkuu tästä vuodesta eteenpäin ja kahden vuoden investointilamakin päättyy samalla kun hävittäjähankinnat konkretisoituvat.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye