Etla: Suomen kustannuskilpailukyky parantunut, mutta vaihtosuhteen kehitys huolestuttaa
25.11.2024 10:01:52 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Suomen kansainvälinen kustannuskilpailukyky paranee tänä vuonna, on vakaa ensi vuonna ja heikkenee vuonna 2026, ilmenee Etlan tuoreesta kilpailukykyennusteesta. Työvoimakustannusten kehitys tukee kilpailukykyämme tänä vuonna ja heikentää hieman ensi vuodesta alkaen. Suomen tuottavuuskehitys on edelleen kilpailijamaita heikompaa. Nykyistä enemmän pitäisi kuitenkin kiinnittää huomiota Suomen uudelleen heikkenemään lähteneeseen vaihtosuhteeseen. Kehitys heikentää aineellista elintasoa ja vaihtotasetta.

Suomen kansainvälinen kustannuskilpailukyky vahvistuu kuluvana vuonna 3,8 prosenttia suhteessa laajaan 33 teollisuusmaan ryhmään. Positiivista kehitystä kuitenkin varjostaa se, että Suomen ulkomaankaupan vaihtosuhde eli vienti- ja tuontihintojen suhde on heikentynyt muihin maihin verrattuna neljä prosenttia vuodesta 2021.
Luvut ilmenevät Etlan tuoreesta kilpailukykyennusteesta, jonka on laatinut Etlan ennusteryhmän tutkija Ville Kaitila. Etlan sarjassa julkaistu ”Kustannuskilpailukyky parantunut, mutta vaihtosuhdekehitys luo synkän varjon” (Etla Erikoisartikkeli 10) perustuu Suomen osalta Etlan syyskuussa julkaistuun Suhdanne-ennusteeseen ja muiden maiden osalta Euroopan komission marraskuun ennusteisiin.
Tänä vuonna Suomen kilpailukykyä parantaa selvästi työvoimakustannusten maltillinen kehitys, vaikkakin heikko vaihtosuhdekehitys hävittää parannuksesta puolet, jos se otetaan huomioon. Ensi vuonna kustannuskilpailukyky pysyy suunnilleen kuluvan vuoden tasolla, mutta heikkenee uudestaan noin kaksi prosenttia vuonna 2026. Tuottavuuskehityksemme on kilpailijamaita heikompaa, tosin valuuttakurssikehitys on kilpailukyvyn kannalta ollut hieman positiivisempaa.
Etlan Ville Kaitilaa huolestuttaakin nyt Suomen vaihtosuhdekehitys.
-Vaihtosuhteen kehitykseen pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Ongelma on pitkälti rakenteellinen. Jos vaihtosuhde heikkenee, on meidän vietävä aiempaa enemmän, jotta voimme tuoda aiemman määrän tuotteita ilman että vaihtotase heikkenee. Paria pandemiavuotta lukuun ottamatta vaihtotase on ollut meillä alijäämäinen jo vuodesta 2011 lähtien, muistuttaa Kaitila.
Suomen heikkenevällä vaihtosuhteella on aineellista elintasoamme ja vaihtotasetta heikentävä vaikutus. Vaihtotaseen alijäämä kertoo Suomen velkaantumisesta ulkomaille.
Vaihtosuhdekorjattu kustannuskilpailukyky paranee nyt julkaistun ennusteen mukaan tänä vuonna noin 2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, mutta on huomioitava, että viime vuonna se heikentyi yli 4 prosenttia. Näin ollen vaihtosuhdekorjattu kustannuskilpailukyky on tänä vuonna heikoimmillaan sitten vuoden 2016, viime vuotta lukuun ottamatta.
Uusien laskelmien mukaan kustannuskykykilpailun paraneminen yhdellä prosentilla vuosina 1995–2023 nosti Suomen tavaraviennin määrää keskimäärin 0,9 prosenttia, kun otetaan huomioon myös muun muassa vientikysynnän kehitys.
Kaitila - Ville: Kustannuskilpailukyky parantunut, mutta vaihtosuhdekehitys luo synkän varjon (Etla Erikoisartikkeli 10)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville KaitilaTutkija, ETLA
Puh:050-410 1012ville.kaitila@etla.fiKuvat


Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Veronkorotukset vs. menoleikkaukset – Miten julkinen talous tasapainotetaan kasvua vaarantamatta?5.8.2026 12:30:00 EEST | Kutsu
Suomen julkisen talouden krooninen alijäämä ja kasvava velka pakottavat etsimään ratkaisuja valtiontalouden tasapainottamiseksi. Julkisen talouden vakauttaminen on välttämätöntä, mutta miten sopeutustoimet vaikuttavat Suomen talouskasvuun, ja millä keinoilla vauriot minimoidaan?
Uutta tietoa sarjayrittäjyydestä: yrityksensä myyneet jatkavat aktiivisina ja tuovat kohdeyrityksiin usein kasvua ja kannattavuutta, mutta ei automaattista tuottavuusetua3.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Yrityksensä myyneet yrittäjät jatkavat Suomessa usein aktiivisissa omistus-, hallitus- ja johtotehtävissä toisissa yrityksissä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan omista yrityksistään irtautuneiden yrittäjien henkilökohtaiset resurssit voivat auttaa toisiakin yrityksiä saavuttamaan suuremman mittakaavan. Kasvuvaikutukset eivät kuitenkaan automaattisesti muutu korkeammaksi työn tuottavuudeksi. Sarjayrittäjien ns. yrittäjyyspääoma – eli varallisuus, osaaminen ja verkostot – kanavoituu usein jo olemassa oleviin yrityksiin, ei vain startupeihin.
Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.
Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.
Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote
Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme