Varhaisten matemaattisten taitojen kehityksen teoriamalli ja opetuskäytänteet tuovat esiin opettajien tietotaidon merkityksen opetuksessa
KM Piia Parviaisen väitöskirja tuottaa teoriamallin kokonaisvaltaisesta varhaisten matemaattisten taitojen kehityksestä. Samalla se tuo uutta tietoa opettajien pedagogisen tietoisuuden ja täydennyskoulutuksen merkityksestä matematiikan opetuksessa suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Tutkimuksen mukaan opettajilla oleva vahvempi pedagoginen tietoisuus eri matemaattisista taidoista lisäsi lasten matemaattisia oppimismahdollisuuksia.
KM Piia Parviainen tarkasteli väitöskirjatutkimuksessaan varhaisten matemaattisten taitojen opetusta. Hän tutki opettajien pedagogisen tietoisuuden ja täydennyskoulutuksen merkitystä matematiikan opetuksessa suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Tutkimus osoitti, että opettajien tietämys matemaattisten taitojen kehityksestä, pedagogiset oppimis- ja opetuskäytänteet ja täydennyskoulutukseen osallistuminen heijastuvat 3–7-vuotiaiden lasten matemaattisiin oppimismahdollisuuksiin.
Nykytietämyksen mukaan matemaattiset taidot kehittyvät varhaislapsuudessa ja luovat pohjan myöhemmälle matemaattisten ja muiden taitojen oppimiselle. Lisäksi niillä on todettu olevan aikuisiällä yhteys työllistymiseen ja mielenterveyteen. Matematiikkaa opetetaankin useissa koulutusjärjestelmissä jo varhaiskasvatuksesta lähtien. Matemaattisten taitojen tärkeydestä huolimatta varhaista matematiikan opetusta on tutkittu huomattavan vähän Suomessa ja kansainvälisesti. Myös teoreettinen malli matemaattisten taitojen kokonaisvaltaisesta kehityksestä on puuttunut.
Uusi malli varhaisten matemaattisten taitojen kehityksestä ja opetus käytännössä
Parviainen kokosi tutkimuksessaan ajantasaisen tutkimustiedon kokonaisvaltaiseksi malliksi varhaisten matemaattisten taitojen kehityksestä. Matemaattisten taitojen opetuksen säännöllisyyden tarkastelu osoitti, että 3–7-vuotiaiden opetus vastasi osittain tutkimusperustaista tietämystä matemaattisten taitojen kehityksestä.
”Numeerisia taitoja opetettiin useammin 5–7-vuotiaille kuin 3–5-vuotiaille. Numeeristen taitojen kehityksen lisäksi opettajien olisi tärkeää tuntea avaruudellisen ajattelun taitojen sekä matemaattisten ajattelu- ja päättelytaitojen kehitys nykyistä paremmin”, Parviainen kertoo.
Parviaisen tutkimus paljasti, että mitä vahvempi pedagoginen tietoisuus opettajilla oli eri matemaattisista taidoista, sitä useammin he opettivat niitä ja tarjosivat näin lapsille enemmän matemaattisia oppimismahdollisuuksia.
Täydennyskoulutuksella laajuutta ja monipuolisuutta matematiikan opetukseen
Täydennyskoulutuksiin osallistuneet opettajat opettivat matemaattisia taitoja muita opettajia useammin. Ennen täydennyskoulutukseen osallistumista opetuskäytänteet vaihtelivat paljon.
Vaihtelua tapahtui etukäteen suunnitellusta matemaattisesta toiminnasta aina matemaattisten taitojen monipuoliseen opetukseen erilaisissa arjen tilanteissa ja ympäristöissä.
”Tulokset ilmentävät matematiikan opetuksen vaihtelevuutta varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Eri taitojen kehityksen ja kehitysyhteyksien ymmärtämisen rinnalla on olennaista ymmärtää myös, miten ja missä taitoja opetetaan. Tärkeä löydös olikin, että opettajien tietoisuus matemaattisten taitojen kehityksestä sekä monipuolisista oppimis- ja opetuskäytänteistä vahvistui täydennyskoulutuksen avulla”, Parviainen toteaa.
Tavoitteellista oman pedagogiikan kehittämistä tukevat menetelmät laajensivat opettajien tietotaitoa. Perustutkinto- ja täydennyskoulutuksissa olisi tärkeää huomioida matemaattisten taitojen kokonaisvaltainen kehitys, ymmärrys niiden oppimisesta päivittäisissä tilanteissa ja leikissä, sekä pedagogiikan kehittämistä tukevat arviointikäytänteet.
KM Piia Parviaisen varhaiskasvatustieteen väitöskirja ”Early Mathematical Teaching – from Theoretical Modelling to Teachers´ Pedagogical Awareness in Early Childhood Education” tarkastetaan pe 13.12.2024 klo 12 alkaen Jyväskylän yliopiston päärakennuksella salissa C2. Vastaväittäjänä toimii professori Minna Hannula-Sormunen (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Niina Rutanen (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöskirja on saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0395-5
Lisätietoja
Piia Parviainen, piia.parviainen@jyu.fi, +35840 805 4437
Piia Parviainen on toiminut yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella varhaiskasvatustieteen oppiaineessa vuodesta 2011. Tätä ennen hän opetti eri ikäisiä lapsia päiväkodissa lähes kymmenen vuoden ajan. Yliopistonopettajana Parviainen on kehittänyt varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa matematiikan opetusta sekä STEAM-toimintaan (Science, Technology, Engineering, Arts, Mathematics) pohjaavaa opetusta. Lisäksi hänellä on laaja kouluttajakokemus matematiikan ja STEAM-toiminnan teemoihin liittyvistä täydennyskoulutuksista kansallisesti ja kansainvälisesti. Tällä hetkellä Parviainen toimii projektitutkijana Jyväskylän yliopiston Bright Numbers -tutkimushankkeessa, jossa hän tulee jatkamaan varhaisten matemaattisten taitojen opetukseen ja pedagogiseen tietoisuuteen liittyvää tutkimustaan tohtoritutkijana.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia Parviainen
piia.parviainen@jyu.fi, +358 40 805 4437
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+359 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkimus: Vihreä kulutus painottuu brändeihin ja muotiin – Suomi erottuu vaatimattomilla vihreillä kuluttajilla12.5.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja LUT-yliopiston tutkimuksen mukaan vihreä kuluttaminen on yleisempää Suomessa kuin Ruotsissa ja Iso-Britanniassa, mutta myös ei-vihreiden kuluttajien määrä on huomattava. Vihreät kuluttajat olivat tyypillisesti paitsi ekologisuutta arvostavia, myös brändi- ja muotitietoisia. Näillä niin sanotuilla premium-vihreillä kuluttajilla oli keskivertoa paremmat tulot ja he olivat nuorempia kuin muut kuluttajat.
Liikunta ja kuidut muokkaavat suolistomikrobiston toimintaa – edistävät maksan ja koko kehon terveyttä12.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Yhteiselo ihmisen ja mikrobien välillä näkyy erityisesti suolistossa, jossa bakteerien tuottamat aineenvaihduntatuotteet vaikuttavat koko kehon terveyteen. Väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten suolistomikrobisto reagoi liikuntaan ja ravitsemukseen sekä miten nämä muutokset voivat lievittää metabolista rasvamaksatautia. Tutkimus osoitti, että sekä fyysinen aktiivisuus että prebioottikuitujen lisääminen ruokavalioon muokkaavat mikrobiston aineenvaihduntaa, mikä voi parantaa metabolista terveyttä.
Väitöstutkimuksen mukaan ryhmälauluopetus edistää nuorten hyvinvointia kehollisuuden ja hengitystietoisuuden kautta9.5.2025 09:48:03 EEST | Tiedote
Ryhmälauluopetus voi vahvistaa nuorten itsetuntoa, lievittää stressiä ja vähentää sosiaalista ahdistusta, todetaan FM, MuM Mari Koistisen musiikkikasvatuksen väitöstutkimuksessa.
Viisaus ei ole pelkkää tietämistä8.5.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus haastaa arkikäsitykset viisaudesta. Toisin kuin usein ajatellaan, pelkkä tieto ei tee ihmistä viisaaksi.
Pyöräillen vai vanhempien kyydillä kouluun? Vanhempien liikunnallisuus ja lyhyet matkat edistävät aktiivista kulkemista8.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Koulumatkojen kulkeminen aktiivisesti, esimerkiksi pyöräillen tai kävellen, on vähentynyt merkittävästi, osoittaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan pitkittäistutkimus. Tutkimuksessa verrattiin 1980-luvulla koulua käyneiden koulumatkaliikkumista heidän lastensa koulumatkaliikkumiseen 2010-luvun lopulla. Vanhempien rooli on tärkeä, sillä heidän liikunnallisuutensa vaikuttaa myönteisesti lasten aktiiviseen koulumatkaliikkumiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme