Varhaisten matemaattisten taitojen kehityksen teoriamalli ja opetuskäytänteet tuovat esiin opettajien tietotaidon merkityksen opetuksessa
26.11.2024 09:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
KM Piia Parviaisen väitöskirja tuottaa teoriamallin kokonaisvaltaisesta varhaisten matemaattisten taitojen kehityksestä. Samalla se tuo uutta tietoa opettajien pedagogisen tietoisuuden ja täydennyskoulutuksen merkityksestä matematiikan opetuksessa suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Tutkimuksen mukaan opettajilla oleva vahvempi pedagoginen tietoisuus eri matemaattisista taidoista lisäsi lasten matemaattisia oppimismahdollisuuksia.

KM Piia Parviainen tarkasteli väitöskirjatutkimuksessaan varhaisten matemaattisten taitojen opetusta. Hän tutki opettajien pedagogisen tietoisuuden ja täydennyskoulutuksen merkitystä matematiikan opetuksessa suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Tutkimus osoitti, että opettajien tietämys matemaattisten taitojen kehityksestä, pedagogiset oppimis- ja opetuskäytänteet ja täydennyskoulutukseen osallistuminen heijastuvat 3–7-vuotiaiden lasten matemaattisiin oppimismahdollisuuksiin.
Nykytietämyksen mukaan matemaattiset taidot kehittyvät varhaislapsuudessa ja luovat pohjan myöhemmälle matemaattisten ja muiden taitojen oppimiselle. Lisäksi niillä on todettu olevan aikuisiällä yhteys työllistymiseen ja mielenterveyteen. Matematiikkaa opetetaankin useissa koulutusjärjestelmissä jo varhaiskasvatuksesta lähtien. Matemaattisten taitojen tärkeydestä huolimatta varhaista matematiikan opetusta on tutkittu huomattavan vähän Suomessa ja kansainvälisesti. Myös teoreettinen malli matemaattisten taitojen kokonaisvaltaisesta kehityksestä on puuttunut.
Uusi malli varhaisten matemaattisten taitojen kehityksestä ja opetus käytännössä
Parviainen kokosi tutkimuksessaan ajantasaisen tutkimustiedon kokonaisvaltaiseksi malliksi varhaisten matemaattisten taitojen kehityksestä. Matemaattisten taitojen opetuksen säännöllisyyden tarkastelu osoitti, että 3–7-vuotiaiden opetus vastasi osittain tutkimusperustaista tietämystä matemaattisten taitojen kehityksestä.
”Numeerisia taitoja opetettiin useammin 5–7-vuotiaille kuin 3–5-vuotiaille. Numeeristen taitojen kehityksen lisäksi opettajien olisi tärkeää tuntea avaruudellisen ajattelun taitojen sekä matemaattisten ajattelu- ja päättelytaitojen kehitys nykyistä paremmin”, Parviainen kertoo.
Parviaisen tutkimus paljasti, että mitä vahvempi pedagoginen tietoisuus opettajilla oli eri matemaattisista taidoista, sitä useammin he opettivat niitä ja tarjosivat näin lapsille enemmän matemaattisia oppimismahdollisuuksia.
Täydennyskoulutuksella laajuutta ja monipuolisuutta matematiikan opetukseen
Täydennyskoulutuksiin osallistuneet opettajat opettivat matemaattisia taitoja muita opettajia useammin. Ennen täydennyskoulutukseen osallistumista opetuskäytänteet vaihtelivat paljon.
Vaihtelua tapahtui etukäteen suunnitellusta matemaattisesta toiminnasta aina matemaattisten taitojen monipuoliseen opetukseen erilaisissa arjen tilanteissa ja ympäristöissä.
”Tulokset ilmentävät matematiikan opetuksen vaihtelevuutta varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Eri taitojen kehityksen ja kehitysyhteyksien ymmärtämisen rinnalla on olennaista ymmärtää myös, miten ja missä taitoja opetetaan. Tärkeä löydös olikin, että opettajien tietoisuus matemaattisten taitojen kehityksestä sekä monipuolisista oppimis- ja opetuskäytänteistä vahvistui täydennyskoulutuksen avulla”, Parviainen toteaa.
Tavoitteellista oman pedagogiikan kehittämistä tukevat menetelmät laajensivat opettajien tietotaitoa. Perustutkinto- ja täydennyskoulutuksissa olisi tärkeää huomioida matemaattisten taitojen kokonaisvaltainen kehitys, ymmärrys niiden oppimisesta päivittäisissä tilanteissa ja leikissä, sekä pedagogiikan kehittämistä tukevat arviointikäytänteet.
KM Piia Parviaisen varhaiskasvatustieteen väitöskirja ”Early Mathematical Teaching – from Theoretical Modelling to Teachers´ Pedagogical Awareness in Early Childhood Education” tarkastetaan pe 13.12.2024 klo 12 alkaen Jyväskylän yliopiston päärakennuksella salissa C2. Vastaväittäjänä toimii professori Minna Hannula-Sormunen (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Niina Rutanen (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöskirja on saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0395-5
Lisätietoja
Piia Parviainen, piia.parviainen@jyu.fi, +35840 805 4437
Piia Parviainen on toiminut yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella varhaiskasvatustieteen oppiaineessa vuodesta 2011. Tätä ennen hän opetti eri ikäisiä lapsia päiväkodissa lähes kymmenen vuoden ajan. Yliopistonopettajana Parviainen on kehittänyt varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa matematiikan opetusta sekä STEAM-toimintaan (Science, Technology, Engineering, Arts, Mathematics) pohjaavaa opetusta. Lisäksi hänellä on laaja kouluttajakokemus matematiikan ja STEAM-toiminnan teemoihin liittyvistä täydennyskoulutuksista kansallisesti ja kansainvälisesti. Tällä hetkellä Parviainen toimii projektitutkijana Jyväskylän yliopiston Bright Numbers -tutkimushankkeessa, jossa hän tulee jatkamaan varhaisten matemaattisten taitojen opetukseen ja pedagogiseen tietoisuuteen liittyvää tutkimustaan tohtoritutkijana.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia Parviainen
piia.parviainen@jyu.fi, +358 40 805 4437
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+359 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Peruskoulunsa päättäviltä kysyttiin, miksi oppimistulokset laskevat – eriytymiskehitys näkyy vastauksissa17.3.2026 13:52:57 EET | Tiedote
Siinä missä toiset nuoret saavat koulussa, kotona ja kavereiltaan runsaasti tukea ja kannustusta oppimiseen ja elämän käänteisiin, toiset kokevat jäävänsä yksin tai elävät muutoin kuormittavaa arkea. Tällöin myös opiskeluun kiinnittyminen on haastavaa. Niin ikään nuoriin kohdistuvat vaatimukset hahmottuvat nykynuorten kokemusmaailmassa eri tavoin. Osa kokee, että koulussa vaaditaan liian vähän, kun samaan aikaan toiset kuvaavat uupumista ja yhä epävarmempia tulevaisuudennäkymiä yhä varhaisemmassa vaiheessa.
Yli kaksi kolmesta opetusalan työntekijästä on kohdannut väkivaltaa työssään – tuki jää usein puutteelliseksi16.3.2026 09:57:50 EET | Tiedote
Perusopetuksessa työskentelevien arki on turvattomampaa kuin usein ajatellaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan 68 prosenttia opettajista ja koulunkäynninohjaajista on kohdannut työurallaan fyysistä väkivaltaa ja 62 prosenttia väkivallalla uhkailua. Silti lähes puolessa tapauksista tilanteesta ei tehty mitään virallista ilmoitusta.
Kultananoklustereista apua sairauksien tunnistamiseen?16.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijoiden laaja laskennallinen tutkimus ennusti, että kultananoklusterit voivat tunnistaa kiraalisia biomolekyylejä valikoivasti. Tämä ominaisuus voi auttaa havaitsemaan tiettyjä sairauksia suoraan verinäytteestä.
Aivoviikon tapahtuma Jyväskylän yliopistossa: miten oppiminen muokkaa aivojamme?13.3.2026 08:52:43 EET | Tiedote
Miten oppiminen, liike, uni ja ympäristö muovaavat aivojamme? Näihin kysymyksiin pureudutaan Jyväskylän yliopiston Aivoviikon yleisötilaisuudessa Oppivat ja muovautuvat aivot tiistaina 17.3.2026. Kaikille avoin tapahtuma järjestetään yliopiston Lähde-kirjaston Tietoniekka-tilassa sekä verkossa.
Viisaudella on oma muutosten ja kehityksen polkunsa – uusi Oxfordin kustantama kansainvälinen käsikirja julkaistu12.3.2026 13:14:02 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen dosentti Eeva K. Kallio on toiminut toisena toimittajana juuri ilmestyneessä teoksessa The International Handbook of Adult Development and Wisdom. Kallion työparina on ollut Fielding Graduate Universityn psykologian emeritaprofessori Judith Stevens-Long.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme