Metsälain tulkintamuutokset ovat vähentäneet puronrantametsien suojelua
Viimeisimmät tutkimustulokset osoittavat, että Suomen metsälain tulkinnan muutokset ovat vaikuttaneet merkittävästi purojen ja niiden ympäristöjen suojeluun. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että vuoden 2014 metsälain muutos sekä lain soveltamisesta tehty tulkinta ovat vähentäneet suojeltujen purometsien määrää merkittävästi vuosien 2018–2021 aikana.
Purometsät ovat purojen rannoilla kasvavia metsäalueita, joissa pienilmasto ja kosteusolot muodostavat erityisen kasvuympäristön monimuotoiselle lajistolle. Tällaisten alueiden menettäminen voi vähentää uhanalaisten lajien, kuten kääpien ja muiden metsälajien, elinympäristöjä entisestään.
Monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet ovat vähentyneet selvästi
Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa selvitettiin vuonna 2014 uudistetun metsälain ja vuonna 2018 voimaan astuneen metsälain tulkintasuosituksen vaikutusta Suomen Metsäkeskuksen paikkatiedoissa olevien purokohteiden määrään. Uusi metsälaki määrittää, että erityisen tärkeiden elinympäristöjen tulee olla pieniä (alle 2 hehtaaria) tai niillä on oltava vähäinen metsätaloudellinen merkitys. Uudistetun tulkintasuosituksen tarkoituksena oli yhdenmukaistaa aiemmin subjektiiviseksi koettua metsälain tulkintaa, jolloin suojeltavien elinympäristöjen tunnistaminen ja suojelupotentiaalin arvioiminen helpottuisivat. Uusi tulkintasuositus kuitenkin toi mukanaan aikaisempaa tiukemmat kriteerit suojeltaville kohteille, jolloin osa aikaisemmin suojelluista kohteista ei enää täyttänyt näitä kriteerejä.
- Vuosien 2018 ja 2021 välillä metsälakipuroja poistui aineistosta yhteensä 14518. Analysoimme paikkatietotutkimuksessa puronvarsikohteita mitaten manuaalisesti suojavyöhykkeen 1635:ltä aineistosta poistetulta purolta ja samalla arvioiden niiden mahdollisen poiston syyn. Tulokset osoittavat, että 5643 hehtaaria metsälain purokohteita on poistettu suojelusta, mikä vastaa noin 27 % kaikista metsälakipuroista, kertoo apurahatutkija Veera Saari Jyväskylän yliopistolta.
Poistettujen purokohteiden osuus vaihteli kuitenkin huomattavasti eri maakunnissa.
- Esimerkiksi Kymenlaaksossa poistettiin 45 % alueista, kun taas Keski-Pohjanmaalla vain 13 %. Tämä kertoo suurista alueellisista eroista metsälain tulkinnassa, selventää Saari.
Liian kapeat suojavyöhykkeet vaikuttavat suojeluun
Tutkijat selvittivät myös, minkälaisia purokohteita aineistosta on mahdollisesti poistettu ja mistä syystä. Nykyisin tulkintasuosituksen mukaan kohteen ympärille säästettävän suojavyöhykkeen tulee olla molemmin puolin puroa ja vähintään valtapuuston keskipituuden levyinen. Tämän seurauksena vuosina 2017–2019 aineistosta poistettiin yli 34 000 hehtaaria aiemmin suojeltuja kohteita, ilman virallisia perusteluja tai raportointia.
- Tutkimuksessamme selvisi, että 50 % kokonaan poistetuista alueista poistettiin liian kapean suojavyöhykkeen vuoksi. Muita syitä poistoille oli suojavyöhykkeen sijoittuminen vain toiselle puolelle puroa, hakkuut suojavyöhykkeen sisällä tai kohteen koko ylitti kahden hehtaarin ylärajan. Joissain tapauksissa liian kapeaa suojavyöhykettä olisi voitu ympäröivän puuston perusteella leventää, mutta kohteet olivat siitä huolimatta menettäneet lain suojan. Aina kohteen poistolle ei löytynyt selvää syytä, kertoo Saari.
Suojelun suunnanmuutos on vielä mahdollinen
Tutkimuksen mukaan nykyiset lain tulkinnat eivät riitä suojelemaan näitä arvokkaita elinympäristöjä, ja tarvitaan kiireellisiä toimia puroluonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi tulevaisuudessa.
- Ehdotamme tutkimuksen tuloksiin perustuen, että metsälakia ja sen tulkintaa tulisi muuttaa puroluonnon suojelun edistämiseksi. Aikaisempien tutkimusten mukaan suojavyöhykkeen leveyden tulisi olla vähintään 30 metriä, jotta ne pystyvät suojaamaan puroympäristöjä tehokkaasti. Tätä kapeammat suojavyöhykkeet ovat alttiita tuulenkaadoille, pienilmaston muutoksille eivätkä ne kykene suojelemaan puroa esimerkiksi ravinteiden ja sedimentin huuhtoutumiselta, sanoo Saari.
Artikkelin tiedot:
- Effects of changed interpretation of the Finnish Forest Act on the Riparian Woodland Key habitats, Veera Saari, Maiju Peura ja Panu Halme, Scandinavian Journal of Forest Research, 21.10.2024,
- Doi-numero: https://doi.org/10.1080/02827581.2024.2421777
- Linkki artikkeliin: https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/02827581.2024.2421777
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apurahatutkija Veera Saari, veera.a.saari@jyu.fi
Yliopistonlehtori Panu Halme, panu.halme@jyu.fi,+358408054945
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote
Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jyväskylän yliopiston uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma tarjoaa jatkotutkintoväylän bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille25.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa alkaa täysin uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma, joka tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuden erityisesti bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille. Vastaavaa tiedeyliopistotasoista koulutusta ei Suomessa ole muualla tarjolla.
Sosiaali- ja terveysministeriöltä 1,1 miljoonaa euroa rahoitusta Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkimushankkeille24.6.2025 09:24:49 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta 18 sosiaalityön yliopistotasoiselle tutkimushankkeelle. Tutkimushankkeiden tavoitteena on vahvistaa sosiaalityön ja sosiaalihuollon vaikuttavuutta, laatua ja asiakasturvallisuutta sekä asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta sosiaalihuollossa.
Jyväskylän Kesän puheohjelmassa pohditaan sivistyksen merkitystä ajassa24.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tänä vuonna Jyväskylän Kesän sivistys-teemaisessa puheohjelmassa tarkastellaan muun muassa sananvapauden ja vastuun suhdetta, koulutuksen ja demokratian tulevaisuutta sekä arkkitehtuurin roolia yhteiskunnassa. Festivaaliviikolla 2.–7.7.2025 voi osallistua myös tiedettä ja taidetta yhdistävälle luontoretkelle, jaloitella ajatuksiaan filosofien opastamana, tutustua niityn perustamiseen niittytalkoisiin osallistumalla.
Sivistyksen vuoksi -kirjan tavoitteena on sivistyneen elämän kunnianpalautus: Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Jyväskylän Kesän avajaispäivänä ke 2.7.23.6.2025 09:09:04 EEST | Tiedote
Sivistys ei kuulu vain harvoille ja valituille, vaan meille kaikille. Sivistyksen vuoksi -kirjan kantava ajatus on, että sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää. Kirjan 32 kirjoittajaa käsittelevät sivistystä eri näkökulmista kirkastaen sivistyksen olemusta, kielen ja kulttuurin sivistävää voimaa, ruumiin sivistystä, polarisaation ja sivistyksen suhdetta sekä sivistyksen merkitystä yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena tavoitteena. Kirjoittajajoukkoon kuuluvat muun muassa Tarja Halonen, M. A. Numminen, Jarkko Martikainen, Kirsi Piha, Juha Hurme, Julia Thurén ja Piia Viitanen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme