Vimpelin Lakeaharjun kuntoportaille ja Seinäjoen Jouppilanvuoren Elämysportaille kärkisijoja valtakunnallisessa kuntoporraskilpailussa
Suomessa kisattiin kesän aikana siitä, mitkä ovat kiivetyimmät EU:n maaseuturahoitusta saaneet kuntoportaat. Valtakunnallinen kuntoporraskilpailu on päättynyt ja voittoon kipusivat Hakkarin kuntoportaat Lempäälässä. Kisan kolmas sija tuli Seinäjoelle Jouppilanvuoren Elämysportaille ja Vimpelin Lakeaharju saavutti palkinnon suurimmasta määrästä porrasnousuja suhteessa asukasmäärään.

Hakkarin kuntoportaat ovat voittaneet valtakunnallisen maaseudun kuntoporraskilpailun. Kilpailuaikana voittajaportaita kuljettiin yhteensä jopa yli 83 000 kertaa. Jouppilanvuoren Elämysportaat jäi niukasti kolmossijalle 68 123 porrasnousulla ja -laskulla häviten Paraisten Koirabaanan kuntoportaille vain reilulla 700 nousulla ja laskulla. Kilpailun kolmen kärki erottui tuloksillaan selvästi muista.
– Lakeuden Elämysliikunta ry haluaa kiittää kaikkia, jotka osallistuivat kisaan ja osoittivat innokkuutta Elämysportailla kulkemiseen. Tulos on yhteisömme aktiivisuuden ja yhteenkuuluvuuden juhla – ilman teitä tämä saavutus ei olisi ollut mahdollinen, Lakeuden Elämysliikunta ry:n toiminnanjohtaja Hannu Salo kiittää porraskävijöitä.
– Vaikka kolmas sija jättää ripauksen nälkää tuleviin haasteisiin, on se samalla osoitus siitä, että Seinäjoen Jouppilanvuoren Elämysportaat ovat lunastaneet paikkansa valtakunnan kiinnostavimpien liikuntakohteiden joukossa. Jokainen porrasnousu on askel kohti hyvinvointia ja yhteisiä tavoitteita, toteaa Katrin Tiittanen Lakeuden Elämysliikunta ry:stä.
Vimpeliin tsemppipalkinto
Kilpailussa jaettiin tsemppipalkinto niille portaille, joita noustiin eniten suhteessa väkilukuun. Tämän palkinnon nappasi alle 3 000 asukkaan Vimpeliin sijoittuvat Lakeaharjun kuntoportaat. Vimpelissä portaita askellettiin ylös ja alas yhteensä lähes 13 000 kertaa.
– Mieltä lämmittää, kun Vimpelissä käytetään rakentamiamme kuntoportaita asukaslukuun suhteutettuna enemmän kuin missään muualla, vaikka kisan voittoon meillä ei pienenä paikkakuntana ollut tietenkään mitään mahdollisuutta, totesi Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti Kyläseuran sihteeri Heikki Salmela.
Kilpailu käynnistyi kesäkuun alussa ja päättyi syyskuun loppuun. Mukana oli 18 kuntoportaat eri puolelta Suomea. Kaikkien näiden kuntoportaiden rakentamiseen on tehty/käytetty merkittävä määrä talkootyötä aktiivisten paikallisten kyläyhdistysten, kuntien ja liikuntaseurojen toimesta. Samat aktiiviset toimijat olivat nyt mukana myös kilpailun markkinoinnissa ja mahdollistivat kisaan osallistumisen sekä innostivat paikalliset mukaan porrasnousuihin.
Hakkarin kuntoportaat saa voittajana palkinnoksi 1 500 euroa ja Lakeaharjun kuntoportaiden saama tsemppipalkinto on 500 euroa. Palkinnon voi käyttää esimerkiksi yhteiskäyttöön tulevien liikuntavälineiden hankintaan tai liikunnallisiin tapahtumiin.
EU:n maaseuturahoituksella 50 kuntoportaat ympäri Suomen
Lakeaharjun kuntoportaisiin EU:n maaseuturahoituksen tukea myönnettiin Leader Aisaparin kautta. Kuntoportaat rakennettiin kesällä 2019 ja rakentamiseen talkootunteja kertyi yli 1600. Kustannusarvio talkoot mukaan lukien oli 47000 €, josta Aisaparin rahallinen tuki oli 23000 €. Pituutta portailla on liki 400 m.
Jouppilanvuoren elämysportaisiin myönnettiin rahoitus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta ja ne valmistuivat vuonna 2019. Portaille myönnettiin tukea 92 000 € ja portaiden kustannusarvio oli 153 000 €. Kävijälaskuri Joupiskan elämysportaille on rahoitettu Leader Liiveristä. Portaat käsittävät yhteensä 441 askelmaa, kun nousee ”suorinta” reittiä huipulle portaita on 309 kappaletta. Maaseuturahoitusta on myönnetty jo lähes 50 kuntoportaille Suomessa.
Suurin osa maaseuturahoitteisista portaista on myös rakennettu talkootyöllä – hyvässä yhteishengessä. Esimerkiksi Vimpelissä 400 metriä pitkiin portaisiin kertyi talkootyötunteja yli 1600.
Kuntoportaat ovat kaikkien vapaassa ja maksuttomassa käytössä, mikä mahdollistaa liikunnan harrastamisen jokaiselle! Maksuttomat lähiliikuntapaikat vähentävät myös matkustamista ja parantavat alueen asukkaiden yhteisöllisyyttä.
Leader-ryhmiltä 75 miljoonaa euroa liikunnan edistämiseen
EU:n maaseuturahoituksella on viimeisen kymmenen vuoden aikana rakennettu ja kunnostettu reilun 2500 hankkeen voimin erilaisia liikuntamahdollisuuksia lisääviä kohteita, joista Leader-ryhmien osuus on noin 2 200 liikuntapaikkaa.
Liikunnan ja toimintakyvyn edistämiseen on kymmenen vuoden aikana käytetty noin 130 miljoonaa euroa EU:n maaseuturahoitusta. Tästä potista Leader-ryhmät ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana myöntäneet EU:n maaseuturahoitusta liikunnan tukemiseen yhteensä noin 75 miljoonaa euroa.
Kuntoportaiden lisäksi Leader-hankkeissa on rakennettu esimerkiksi ulkoilureittejä, frisbeegolfratoja, skeittiparkkeja, pumptrack-ratoja, ratsastuskenttiä, liikuntapuistoja, kiipeily- ja parkourpaikkoja ja padel-kenttiä.
Lisää liikettä koko Suomeen!
EU:n maaseuturahoituksen kuntoporraskilpailu on mukana Toimintakykyinen maa ja kansa -konseptissa, joka lanseerattiin Urheilugaalassa tammikuussa 2024. Suomen Olympiakomitean luotsaamassa konseptissa on tavoitteena rakentaa koko kansakunnan yhteinen ilmiö, jolla saadaan ihmisten liikkuminen ja toimintakyky Suomen vahvuudeksi. Tällä hetkellä suomalaisten liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle noin 4,7 miljardia euroa vuodessa.
Kuntoportaiden nousu on hyvä tapa vahvistaa omaa kuntoaan ja toimintakykyään. On laskettu, että 50 päivittäistä porrasaskelmaa voi laskea sydän- ja verisuonitautien ja jopa sydänkohtauksen riskiä 20 prosentilla. Samalla kuntoportaissa saa raitista ulkoilmaa ja pääsee ihailemaan upeita maaseudun maisemia.
Lisätietoja:
Kuntoporraskilpailu
Maaseutuviestinnän koordinaattori Emma Marttila, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
puh. 0295 027 702, emma.marttila(at)ely-keskus.fi
Lakeaharjun kuntoportaat
Sihteeri Heikki Salmela, Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti Kyläseura ry
puh. 040 508 8305, heikki.t.salmela(at)gmail.com
Jouppilanvuoren elämysportaat
Toiminnanjohtaja Hannu Salo, Lakeuden Elämysliikunta ry
Puh 045 618 7929, hannu.k.salo(at)gmail.com
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Emma Marttilamaaseutuviestinnän koordinaattoriEtelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Puh:0295 027 702emma.marttila@ely-keskus.fiKuvat





Linkit
Tietoa julkaisijasta
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15
0295 027 500
http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.
ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset
NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.
NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Vårflödet i de österbottniska åarna blir mindre än vanligt31.3.2025 13:59:03 EEST | Pressmeddelande
Enligt nuvarande vattenprognoser ser vårflödena ut att bli betydligt mindre än genomsnittet i de österbottniska landskapen. Vintern har varit ovanligt snöfattig och dessutom har det varma vädret gjort att snön har smält periodvis redan under vintern. Också isarna i åarna har varit tunnare och skörare än normalt. På grund av detta har NTM-centralen inte utfört issågningar i år.
Kevättulvat jäävät pohjalaisjoissa tavanomaista pienemmiksi31.3.2025 13:59:03 EEST | Tiedote
Tämän hetken vesistöennusteiden mukaan kevättulvasta on pohjalaismaakunnissa tulossa selvästi keskimääräistä pienempi. Tänä talvena lunta on ollut poikkeuksellisen vähän ja lämmin sää on aiheuttanut välisulamisia pitkin talvea. Myös jokien jäät ovat olleet normaalia ohuempia ja hauraampia. Tästä syystä ELY-keskus ei ole tänä vuonna tehnyt jääsahauksia.
Övergången till sommarhastigheter börjar onsdag 2.4. på NTM-centralen i Södra Österbottens landsvägar (Södra Österbotten, Österbotten och Mellersta Österbotten)31.3.2025 09:18:54 EEST | Pressmeddelande
De sänkta hastighetsbegränsningarna på Finlands landsvägar under vintern och den mörka tiden avlägsnas denna vecka stegvis från söder. På NTM-centralen i Södra Österbottens landsvägar börjar ändringen av hastighetsbegränsningarna onsdag 2.4. och alla märken bör vara ändrade senast torsdag 3.4. I Mellersta Finlands, Norra Savolax, Norra Österbottens och Lapplands NTM-centraler övergår man till sommarhastigheter senare.
Kesänopeuksiin siirtyminen alkaa keskiviikkona 2.4. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen maanteillä (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa)31.3.2025 09:18:54 EEST | Tiedote
Talvi- ja pimeän ajan alennettujen nopeusrajoitusten poisto Suomen maanteillä aloitetaan tällä viikolla porrastetusti etelästä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen maanteillä nopeusrajoitusten vaihtaminen aloitetaan keskiviikkona 2.4. ja kaikki merkit tulee olla vaihdettuina viimeistään torstaina 3.4.2025. Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskusten alueilla kesänopeuksiin siirrytään myöhemmin.
NTM-centralen i Södra Österbotten har gett utlåtande om Koppö Energia Oy:s kompletterade MKB-beskrivning för framställning av syntetisk metan eller metanol (Österbotten)26.3.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Koppö Energia Oy planerar en anläggning för framställning av syntetisk metan eller metanol på Björnön i Kristinestad. Projektets mål är att framställa syntetisk metan eller metanol av tillvaratagen koldioxid från rökgasströmmar i närområdet samt av vätgas som producerats med förnybar energi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme