MEP Emma Wiesner: Uuden komission tunnustettava metsätalouden merkitys

Ruotsalaisen europarlamentaarikon Emma Wiesnerin mukaan uuden komission on tunnustettava metsätalouden ja biotalouden merkitys. – EU tarvitsee nyt vahvan strategian, jossa biotalous nostetaan yhdeksi teollisuuspolitiikan kärkihankkeista. Biotaloudella on myönteiset vaikutukset myös ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa.
–Vaikka Venäjän energian korvaamisesta on tullut Euroopalle suuri haaste, komissio on suhtautunut kielteisesti bioenergian käytön sisällyttämiseen energiapaketteihin. Tämä kielteinen asenne on erityisen ongelmallinen pohjoismaisille metsämaille, kuten Suomelle ja Ruotsille, joiden talous nojaa merkittävästi metsä- ja biotalouteen.
Wiesner uskoo, että uusi komissio voisi omaksua myönteisemmän asenteen bioenergian käyttöä kohtaan. – Se vahvistaisi biotalouden merkitystä Euroopan taloudessa.
Ympäristönäkökulmat dominoivat EU:n politiikkaa
Wiesnerin mukaan EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tiukentuminen on asettanut uusia paineita metsätalouden kestävyyden mittaamiselle ja valvonnalle. – Komission tavoitteena on ollut ensi sijassa varmistaa, että Euroopan metsät toimivat hiilinieluina ja suojelevat biodiversiteettiä. Tämä tavoite ei kuitenkaan ole aina linjassa kansallisen metsäpolitiikan, metsänomistajien eikä biotalouden tarpeiden kanssa.
–Pohjoismaiset metsänomistajat ovat kokeneet EU:n tiukan sääntelyn rajoittavan heidän oikeuksiaan. Metsänomistajia ei kuulla riittävästi komission aloitteiden valmistelussa. Esimerkiksi ennallistamisasetuksen täytäntöönpano tulee olemaan jäsenmaissa vaikeaa, kun olosuhteet ovat eri maissa niin erilaiset.
Wiesner peräänkuuluttaa EU:lle kokonaisvaltaista biotalousstrategiaa, joka huomioisi metsätalouden merkityksen taloudelle ja ilmastotavoitteille. – Biotalous tulisi rinnastaa muihin kriittisiin raaka-aineisiin, sillä uusiutuvat biopohjaiset materiaalit voivat olla merkittävä osa EU:n kestävää kehitystä.
–Biotalouden tulee olla keskeinen osa EU:n strategisia tavoitteita, kun halutaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja löytää ympäristöystävällisiä ratkaisuja, muistuttaa Wiesner.
Suomi ja Ruotsi ovat Wiesnerin mukaan olleet jo pitkään edelläkävijöitä metsätalouden kestävässä hallinnassa ja niiden kokemuksia tulisi hyödyntää nykyistä paremmin koko EU:ssa. – Suomi ja Ruotsi ovat investoineet metsätalouteen ja biomateriaalien tutkimukseen. Näiden maiden mallit kestävästä metsänhoidosta ja hiilinielujen lisäämisestä voisivat toimia esimerkkeinä muille EU-maille.
–Metsäpolitiikassa tulee huomioida taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys. Nykyisin ympäristönäkökulmat dominoivat komission ja parlamentin keskustelua ja jättävät taloudelliset näkökulmat vähemmälle huomiolle.
Biotaloudesta uusia tuotteita ja innovaatioita
Wiesner korostaa, että biotalouden laajempi hyödyntäminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia uusiutuvien materiaalien ja tuotteiden innovaatioille. – Hyvä esimerkki on modulaarinen tuulivoimalatorni, joka on rakennettu Länsi–Ruotsiin suomalaisesta viilupuusta. Tämäntyyppiset innovaatiot tarjoavat vähäpäästöisiä ratkaisuja, jotka auttavat korvaamaan terästä ja vähentämään hiilidioksidipäästöjä rakennusalalla.
–Metsä- ja biotalouspolitiikassa on löydettävä nykyistä parempi tasapaino taloudellisten ja ekologisten tavoitteiden välillä. On tärkeää, että ympäristönsuojelussa ja biotaloudessa voidaan edetä rinnakkain. Suomen ja Ruotsin on otettava johtava rooli tässä keskustelussa.
Wiesnerin mukaan EU sääntelyä tulee kehittää siten, että se tukee biotalouden kasvua ja samalla säilyttää ympäristön monimuotoisuuden. – Metsäpolitiikka on onnistunutta silloin, kun se huomioi metsien ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset tavoitteet.
Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Emma Wiesner
emma.wiesner@europarl.europa.eu
Kuvat

Lisätietoja julkaisijasta
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Koskisen Oyj:n Jukka Pahta: Puurakentamisesta on tullut ikuinen lupaus11.12.2025 09:22:51 EET | Artikkeli
Lainsäädäntö ei edistä ilmastoystävällistä puurakentamista Kaksi vuosikymmentä sitten Suomessa käytettiin rakentamiseen viisi miljoonaa kuutiota puutavaraa ja nyt kaksi miljoonaa. – Pudotus on dramaattinen. Puuta käyttävä pientalorakentaminen on romahtanut 14 tuhannesta talosta kolmannekseen ja kerrostalorakentamisessa puun käytön osuus on edelleen vähäinen, sanoo Koskisen Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Pahta. –Sopii kysyä, miksi puurakentaminen ei Suomessa kasva, vaikka muualla Euroopassa se on jo valtavirtaa. Ruotsissa kerrostaloasuntojen puukäyttö on paikoitellen 20–30 prosentin luokkaa, kun se on meillä muutamaa prosentin tasolla. Itävallassa, Sveitsissä, Saksassa ja Baltian maissa puukerrostalorakentaminen on arkea. Esimerkiksi Tallinnassa uudet talot ovat hienoja hybridirakenteita, joita Suomessa ei juuri näy. Puutuoteteollisuuden tuotteita rakennus-, huonekalu- ja kuljetusvälineteollisuudelle valmistavan yrityksen toimitusjohtaja näkee Suomessa puurakentamisen esteenä rakenteellise
Metsä360 palkinnon voittanut Woodio tähtää vientiin3.12.2025 08:45:00 EET | Artikkeli
Euroopassa tiukkoja kriteereitä rakentamisen päästöille Puukomposiitista valmistetuista design- kylpyhuonekalusteista tunnettu Woodio Oy voitti tämän vuoden Metsä360 palkinnon. Yrityksen kehittämä maailman ensimmäinen vedenkestävä puukomposiitti on yhdistelmä metsäteollisuuden sivuvirroista syntyvää puuhaketta ja hartsipohjaista sidosainetta. –Seuraava kehitysvaihe on se, että me lähdemme vahvasti kansainvälistymään. Meillä on Lahdessa uusi tehdas, kapasiteettia ja uskottavuutta lähteä vientimarkkinoille, sanoo Woodio Oy:n toimitusjohtaja Terja Koskenoja. Englanti, saksankielinen Eurooppa ja Benelux maat ovat Koskenojan mukaan ensisijaisia viennin kohdemaita. – Euroopassa on monia maita, jotka ovat edistyneitä viherrakentamisessa ja asettaneet tiukkoja kriteereitä rakentamisen päästöille, mikä suosii puurakentamista. Uskomme, että meidän tuotteemme kulkevat käsi kädessä ekologisen rakentamisen kasvun kanssa. –Ekologisuuden ja pienen hiilijalanjäljen lisäksi tuotteen design ja esteettis
Johtava neuvonantaja Terhi Koipijärvi: Metsäsektorilta tarvitaan ratkaisuja uuteen aikaan26.11.2025 10:16:19 EET | Artikkeli
Lisää kansainvälisiä kumppanuuksia ja korkeampaa jalostusarvoa Suomalainen metsäsektori on käännekohdassa, jonka mittakaavaa ei ole vielä täysin ymmärretty, sanoo pitkän uran metsäsektorilla tehnyt johtava neuvonantaja Terhi Koipijärvi. –Muutos on ollut hidas ja on aika ryhtyä rakentamaan ratkaisuja, jotka vievät toimialaa uuteen aikaan – kuluttajamarkkinoille, kansainvälisiin kumppanuuksiin ja korkeamman jalostusarvon tuotteisiin. Koipijärven mukaan kyse ei ole syklistä, vaan pysyvästä muutoksesta. – Olen nähnyt metsäsektorilla kolmen vuosikymmen aikana monta sykliä, mutta nyt metsäsektori elää hetkessä, jossa vanhat menestystarinat eivät kanna. Paperin ja sellun varaan rakentunut volyymibisnes on ollut omassa ajassaan vahva ja sen varaan on rakennettu yhteiskuntaa, mutta nyt kestävä kasvu vaatii uutta kulttuuria synnyttämään menestystä. –Suomalainen metsäteollisuus kohtaa haasteita globaaleilla markkinoilla, koska se on yhä monimutkaisempi ja arvaamattomampi ja vaatii yhä laajempaa k
Ympäristösuojelun professori Pekka Kauppi (emer.): Suomen ilmastotavoitteiden aikajänne liian lyhyt19.11.2025 08:24:02 EET | Artikkeli
Suomen metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion Ympäristösuojelun professori Pekka Kauppia (emer.) pidetään kansainvälisessä tiedeyhteisössä metsien ”hiilinielun löytäjänä”. Kauppi on osallistunut vuosikymmenen ajan hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC: n työskentelyyn. -Ilmastonmuutosta ei voi ratkaista hiilinieluja kasvattamalla, jos fossiilisten polttoaineiden käyttö jatkuu entiseen tapaan. Vaikka metsien hiilen nieluilla on merkitystä, niiden voima ei riitä, ellei ongelman ytimeen puututa. Maailman päästöt kohoavat edelleen ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee ennätysvauhtia hiilen nieluista huolimatta. Kaupin mukaan metsäkeskustelu on politisoitunut ja kärsinyt polarisaatiosta. –Tutkimus on pirstoutunut, media yksinkertaistaa ja somessa haetaan klikkejä faktojen sijaan. Vaikka puusto tunnetaan hyvin, ymmärrys kokonaisuudesta hämärtyy, kun keskustelu kaventuu mielipiteiksi. Suomen metsien nielujen kehitys muutaman vuoden tähtäyksellä on saanut kotima
Metsäbiotalouden tiedepaneelin pj. Antti Asikainen: EU:n sääntelyviidakko luo epävarmuutta metsäalalle12.11.2025 09:10:44 EET | Artikkeli
EU:n metsiin vaikuttavien 80 aloitteen yhteisvaikutuksia ei arvioitu Metsäbiotalouden tiedepaneeli selvitti EU:n ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikkojen vaikutuksia metsäbiotalouteen Suomessa, EU:ssa ja globaalisti. – Ongelma on se, että sääntelyviidakko luo ylimääräistä epävarmuutta metsänomistajien ja investorien keskuudessa. Sääntelyn kansallinen toimeenpano tuottaa toivottujen vaikutusten lisäksi myös kielteisiä vaikutuksia. –Tämä on seurausta siitä, että EU:n metsien käyttöön liittyvien yli 80 politiikkatoimen yhteisvaikutuksia metsäbiotalouteen ei ole systemaattisesti arvioitu, sanoo Tiedepaneelin puheenjohtaja, Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen. EU:n velvoittava metsiä koskeva sääntely on Asikaisen mukaan lisääntynyt vuodesta 2019 alkaen, kun ilmasto- ja ympäristötavoitteet ovat nousseet sääntelyn keskiöön. – EU - sääntelyn kohteet ja tavoitteet eivät nouse ensi sijassa metsäbiotalouden tarpeista, vaan maataloussektorilta. Tämä näkyy esimerkiksi metsäk
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme