Arvot heijastuvat varsinkin korkeakoulutettujen eurooppalaisten äänestyskäyttäytymiseen

Universaalien arvojen kuten oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja kaikkien ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin kannatus on yhteydessä siihen, mitä puoluetta henkilö äänesti oman maansa viimeisimmissä kansallisissa vaaleissa. Tämä selviää professori Jan-Erik Lönnqvistin ja yliopistonlehtori Ville-Juhani Ilmarisen uudesta tutkimuksesta.  

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että arvot liittyvät poliittisia kysymyksiä koskeviin asenteisiin. Lönnqvistin ja Ilmarisen tutkimus tukee samaa johtopäätöstä, mutta osoittaa, että arvot liittyvät myös todelliseen käyttäytymiseen eli äänestyspäätöksiin ja että tämä koskee koko Eurooppaa. Tutkimus perustuu aineistoon, jossa 20 000 osallistujaa 20 Euroopan maasta arvioi omia arvojaan. 

Perinteisesti poliittiset puolueet on asetettu vasemmisto–oikeisto-akselille, jolla verotuksen ja tulonjakopolitiikan kaltaiset talouskysymykset ovat muodostaneet ratkaisevan jakolinjan ja määrittäneet äänestyspäätöksiä. Uusi tapa erottaa puolueet toisistaan on ns. GAL–TAN-ulottuvuus, jossa GAL tarkoittaa vihreää, vaihtoehtoista ja yksilönvapautta korostavaa ja TAN puolestaan perinteistä, autoritaarista ja nationalistista. GAL–TAN-asteikolla rajalinja liittyykin sosiaalisiin ja kulttuurisiin kysymyksiin, kuten maahanmuuttopolitiikkaan, monikulttuurisuuteen, seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin ja ympäristöpolitiikkaan.  

Lönnqvistin ja Ilmarisen tutkimus osoittaa, että arvot liittyvät äänestetyn puolueen asemaan GAL–TAN-akselilla pikemminkin kuin vasemmisto–oikeisto-akselilla.  

– Tarkastelimme siis ihmisten arvoja ja sitä, miten ne liittyvät heidän äänestämänsä puolueen näkemyksiin yhtäältä sosiaalisissa tai kulttuurisissa kysymyksissä ja toisaalta talouskysymyksissä, Lönnqvist sanoo. 

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että arvot selittivät puolueen sosiaali- tai kulttuurikysymyksiä koskevien näkemysten osalta kahdeksan prosenttia vaihtelusta ja talouskysymyksiä koskevien näkemysten osalta neljä prosenttia vaihtelusta.  

Lisäksi tutkimuksen mukaan koulutustaso ohjaa sitä, miten vahvasti arvot liittyvät äänestyskäyttäytymiseen. Korkeakoulutettujen osalta arvot pystyivät selittämään 13 ja 10 prosenttia eroista sen suhteen, miten valittu puolue sijoittui yhtäältä GAL–TAN- ja toisaalta vasemmisto–oikeisto-ulottuvuudella. Muiden vastaajien kohdalla vastaavat luvut olivat 5 ja 3 prosenttia. Arvot kytkeytyvät siis muita selkeämmin juuri korkeakoulutettujen äänestyskäyttäytymiseen.  

Arvojen ja populistipuoleen äänestämisen välinen yhteys vähäinen

Myös maiden välillä oli eroja. Arvojen ja todellisen äänestyskäyttäytymisen välinen yhteys oli vahvempi Länsi-Euroopassa kuin entisissä kommunistimaissa.  

Tutkimus tuotti myös muita yllättäviä tuloksia.  

– Henkilökohtaisten arvojen ja populistipuoleen äänestämisen välinen yhteys oli käytännössä olematon. Populistisia puolueita äänestävät saattavat siis tehdä päätöksensä muiden kuin henkilökohtaisten arvojen perusteella, Lönnqvist toteaa.  

Hänen mukaansa GAL–TAN-ulottuvuudesta on tullut aiempaa tärkeämpi eurooppalaisissa vaaleissa ja uusi tutkimus voi auttaa ymmärtämään mahdollisesti lisääntynyttä poliittista kahtiajakautumista.  

– Voimme ehkä ymmärtää toisiamme aiempaa paremmin, jos poliittisessa argumentoinnissa vedotaan toisen osapuolen tärkeinä pitämiin arvoihin. Esimerkiksi sen sijaan, että universalismin hengessä maahanmuuttoa puolustettaisiin tasa-arvolla tai ilmastotoimia luonnon merkityksellä, voitaisiin vedota maan BKT:hen eli taloudelliseen suorituskykyyn ja valtaan tai luonnonkatastrofien uhkaan eli turvallisuuteen.  

Lönnqvistin mielestä on mielenkiintoista, että arvoilla on merkitystä äänestämisen kannalta.  

– Vaikka arvojen ja äänestämisen välinen yhteys ei ollut vahva, toimivan demokratian kannalta voi mielestäni silti pitää myönteisenä sitä, että ihmisten arvostamien asioiden ja äänestämisen välillä on yhteys. Näin on varsinkin, kun tiedämme jo, että myös sekä iän, sukupuolen, luokan, etnisen taustan ja uskonnollisuuden kaltaiset demografiset tekijät että ehdokkaan ulkonäön, äänen ja ryhdin kaltaiset pinnallisemmat tekijät vaikuttavat äänestyspäätöksiin.  

Lisätietoja:    

Jan-Erik Lönnqvist, sosiaalipsykologian professori, Svenska social- och kommunalhögskolan 
050 415 4567  
jan-erik.lonnqvist@helsinki.fi  

Ville-Juhani Ilmarinen, sosiologian yliopistonlehtori, Valtiotieteellinen tiedekunta 
050 556 0838  
ville-juhani.ilmarinen@helsinki.fi