Kasviksia useammin syövät käyttävät enemmän terveyspalveluja

Tutkimuksessa tarkasteltiin perusterveydenhuollon palvelujen käyttöä suhteessa elintapoihin, kuten aamupalan syömiseen, kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttötiheyteen, leivästä saadun kuidun määrään, ruokavalion rasvan laatuun, vapaa-ajan liikuntaharrastusten kuormittavuuteen, unen määrään, tupakointiin ja alkoholin käyttöön.

Aineisto koostui yli 5 600:sta Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohorttiin kuuluvasta henkilöstä, joiden elintapoja ja terveyspalvelujen käyttöä selvitettiin kyselyllä vuonna 2012, tutkittavien ollessa 46-vuotiaita. Heiltä kysyttiin perusterveydenhuollon palvelujen käyntikertoja julkisessa terveyskeskuksessa, työterveyshuollossa ja yksityisillä palveluntuottajilla kyselyä edeltävän vuoden ajalta. Taustatekijöistä selvitettiin muun muassa tutkittavien siviilisääty, koulutus ja työllisyystilanne.

Tutkimuksen mukaan naiset käyttivät terveyspalveluja miehiä enemmän. Runsaasti terveyspalveluja käyttäneillä oli muita useammin sydän- ja verisuonitauteja, tyypin 2 diabetesta, masennusta sekä ylipainoa. Koko elämän jatkunut tupakoimattomuus oli puolestaan yhteydessä vähäisempään terveyspalvelujen käyttöön.

Vaikka tutkimus osoitti naisten käyttävän huomattavasti useammin kasviksia verrattuna miehiin, oli kasvisten käyttötiheys yhteydessä terveyspalvelujen käyttöön sukupuolesta riippumatta: sekä miehistä että naisista runsaasti terveyspalveluja käyttäneet söivät kasviksia keskimäärin useammin kuin vähän palveluja käyttäneet. 

Päätutkijana toimineen ravitsemusterapeutin Saara Siltasalmen mukaan säännöllinen kasvisten käyttö voi olla seurausta terveyttä edistävien palvelujen käytöstä. ”Tulos voi viitata siihen, että motivaatiota elintapamuutoksiin saattaa syntyä vasta sairauksien riskitekijöiden konkretisoituessa vastaanotolla”, Siltasalmi pohtii.

Tutkimuksessa ei eroteltu ennaltaehkäisevien ja sairaudenhoidollisten palvelujen käyttöä. Kansainväliset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että terveellisiä elintapoja noudattavat hyödyntävät enemmän ennaltaehkäiseviä terveyspalveluja.

Elämäntilanne vaikuttaa palvelujen käyttöön

Myös tutkittavien elämäntilanne vaikutti terveyspalvelujen käyttöön. Naimattomat, eronneet ja lesket käyttivät terveyspalveluja todennäköisemmin runsaasti verrattuna parisuhteessa eläviin. Koulutustasolla ei havaittu olevan yhteyttä palvelujen käyttöön, mutta työkyvyttömyyseläkkeellä olevat käyttivät palveluja selvästi muita enemmän.

”On huomattava, että terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon ja yksityisille palveluntuottajille hakeutumiseen vaikuttaa esimerkiksi työllisyystilanne. Työterveyshuollossa voi painottua enemmän ennaltaehkäisevien terveyspalvelujen käyttö kuin julkisella puolella”, pohtii tutkimusta johtanut Marjukka Nurkkala.

Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää apuna terveyspalvelujen suunnittelussa. ”Tehokkaasti ja oikea-aikaisesti kohdennetuilla toimilla, kuten elintapojen ja ruokavalion tarkastelulla, voidaan parantaa väestön terveyttä ja tuottaa säästöjä, kun kallista hoitoa vaativia sairauksia tai sairauskohtauksia saadaan ennaltaehkäistyä tai sairastumisajankohtaa myöhäistettyä”, Siltasalmi painottaa.

Tutkimus toteutettiin osana SEPAS-hanketta, jossa selvitettiin vähäisen liikkumisen ja paikallaanolon kustannuksia yhteiskunnalle. Hanketta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö, ja siinä olivat mukana Oulun yliopiston lisäksi ODL Liikuntaklinikka, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto. Tutkimustulokset julkaistiin Sosiaalilääketieteellisen Aikakauslehden numerossa 4/2024.

Tutkimusjulkaisu: Siltasalmi, S., Kähkönen, K., Leinonen, A.-M., Korpelainen, R., & Nurkkala, M. (2024). Elintapojen yhteys keski-ikäisten suomalaisten terveyspalvelujen käyttöön. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 61(4). https://doi.org/10.23990/sa.124676