Oma-aloitteisuus vahvistaa yritysten varautumista
Miten varaudutaan tulevaisuuden eri tahtisiin turvallisuusympäristön muutoksiin? Miten yhdistetään ilmastonmuutokseen varautuminen ja kokonaisturvallisuuden vahvistaminen yrityksissä ja kunnissa?
Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Pohjois-Savon liiton Kokonaisturvallisuuden klusterin, Pohjois-Savon ELY-keskuksen HIPOVA-hankkeen ja Savonia-ammattikorkeakoulun Ilmastokriisi-hankkeen yhteisessä tilaisuudessa, joka keräsi tiistaina 26.11. lähes 80 osallistujaa hotelli Puijonsarveen Kuopioon.
Direktiivit velvoittavat yrityksiä
Varautumista säännellään entistä tehokkaammin EU:n verkko- ja tietoturvadirektiivin (NIS2) ja resilienssidirektiivin (CER) tullessa voimaan. Velvoitteet eivät tule vain suurille yrityksille, vaan direktiivien velvoitteet ulottuvat myös isoon joukkoon PK-yrityksiä erilaisten alihankintaketjujen kautta.
"Lainsäädäntö luo lopulta vain minimitason ja asettaa perusvaatimukset kriittisiksi arvioitujen toimijoiden varautumiselle. Kaikissa yrityksissä on syytä kehittää varautumista oma-aloitteisesti ja omista tarpeista käsin", muistutti EK:n Markku Rajamäki.
Huoltovarmuuden kannalta on entistä enemmän huomiota saanut viime aikoina kriittisten kohteiden suojaaminen. Aihetta valotti valtakunnan tasolla Atte Kokkinen Huoltovarmuuskeskuksesta.
"Keskeistä kohteiden suojaamisessa on toimijoiden oma valppaus. Kun jotakin epäilyttävää ilmenee, ilmoitetaan sekä viranomaisille että omille verkostokumppaneille", evästi Kokkinen.
Arjen haasteena osaamisen varmistaminen
Kuopion Veden, Lapinlahden Veden ja ELY-keskuksen vesihuollon valvonnan asiantuntijat kuvasivat laadukkaan ja toimintavarman vesihuollon välttämättömyyttä. Suojautuminen on arkista, mutta haasteet monipuolistuvat.
Toimintaympäristö on muuttunut aivan olennaisesti, kun verrataan viisivuotiskautta ennen koronaa ja koronan jälkeen. Kaukana ovat ajat, kun vesilaitoksen päällimmäisiä murheita olivat arkipäiväiset, inhimillisistä erehdyksistä tai poikkeavista sääoloista johtuvat käyttökatkokset.
Jo koronakriisi toi varautumisen pöydälle aivan uusia asioita, kuten henkilöstön varaamisen kriittisiin tehtäviin ja varaosahuoltovarmuudesta huolehtimisen.
Sota Euroopassa synkentää uhkakuvia entisestään.
"Osaamisen varmistaminen on yksi keskeisiä haasteita. Pitkäaikaisten työntekijöiden eläköityessä merkittävä määrä tietoa lähtee organisaatiosta. Uusien osaajien kouluttamiseen pitäisi kiinnittää erityistä huomiota", totesi Lapinlahden veden hallituksen puheenjohtaja Ossi Martikainen.
Ilmastoriskit paremmin hallintaan
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Pohjois-Savossa vuoteen 2050 saakka kuvasi Ilmatieteen laitoksen Tero Mielonen. Näihin muutoksiin varautuu muun muassa Voimatel Oy oman ennakointi- ja varautumistyönsä kautta.
Logistiikka ja liikennejärjestelmät ovat kriittinen osa Suomen huoltovarmuutta ja varautumista. Ylä-Savon mittava biokaasun tuotanto yhdistää tilojen alkutuotannon teollisen mittakaavan energian tuotantoon. Tämä tuo potentiaalia myös suomalaiseen vetytalouden ekosysteemiin. Tätä uutta kehityskokonaisuutta avasivat Pohjois-Savon liiton maakuntainsinööri Patrick Hublin, Valion Robert Harmoinen ja Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen.
Päivän lopuksi futuristi Elina Hiltunen johdatteli yleisön miettimään kolmea tulevaisuuden avainta, jotka ovat ennakointi, innovointi ja kommunikointi.
"Tapahtumapäivä antoi hyvää potkua ensi vuoden aluekehitystyöhön, kun valmistelemme Pohjois-Savon ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelmaa, järjestämme ympäristödialogien sarjan, Kokonaisturvallisuuden klusteri laajenee sekä maakuntaohjelman valmistelu etenee. Ennakointi, erilaisten tulevaisuuksien hahmottaminen ja joukkoistaminen toimivat laadunvarmistajina ohjelmatyössä", kuvailee Saara Karkulahti, Hiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti -hankkeen projektipäällikkö Pohjois-Savon ELY-keskuksesta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Saara KarkulahtiProjektipäällikköHiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti (HIPOVA)
Puh:029 502 6773saara.karkulahti@ely-keskus.fiTietoja julkaisijasta
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 31.7.202531.7.2025 14:49:48 EEST | Tiedote
Sateinen alkukesä käänsi hetkellisesti Pohjois-Savon järvien vedenpinnat nousuun, mutta heinäkuun hellejakson aikana järvien vedenkorkeudet ovat päätyneet tavanomaista alemmas. Tilanne korostuu säännöstelemättömissä vesistöissä.
Pohjois-Savossa oli kesäkuussa 13 946 työtöntä työnhakijaa22.7.2025 08:01:30 EEST | Tiedote
Pohjois-Savossa oli kesäkuun lopussa 13 946 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 844 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuosi sitten (15,2 %). Näistä lomautettuja oli 961, mikä on 25 lomautettua enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan (2,7 %).
Kesän peltovalvonnat alkavat pian Pohjois-Savossa30.6.2025 09:45:00 EEST | Tiedote
Pohjois-Savossa maatilojen peltotukien valvonnat käynnistyvät heinäkuun alussa. Peltovalvontaa tullaan tekemään noin 2 %:lle tiloista, joka tarkoittaa noin 70 tilaa. Vaikeasti torjuttavat ja tehokkaasti leviävät rikkakasvit ovat ikäviä kavereita viljelykasvustoissa. Vipu-mobiili on viljelijän tärkeä työkalu maataloustukien hallinnassa.
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.6.202526.6.2025 12:16:54 EEST | Tiedote
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on 33 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja kevään tulvahuipusta laskua on 36 cm. Virallisten vesiväylien kulkusyvyydet ovat normaalit, sillä Kallaveden väylät on mitoitettu 25 cm tämänhetkistä alemman vedenpinnan mukaan. Viime päivien sateet eivät vielä näy pinnan nousuna, mutta vedenpinta on sentään pysynyt ennallaan kolme vuorokautta. Tilastollisesti tarkastellen vedenpinta on varsin alhainen, sillä tämänpäiväistä alempi pinnankorkeus 26.6. on havaittu viimeksi vuonna 1978, joka on ollut koko säännöstelyhistorian vähävetisin vuosi, mutta koko vuoden havainnot huomioituna minimi lukemat eivät ole vuodelta 1978. Lisäjuoksutuksia ei ole ollut käynnissä ja luonnonkoskien virtaamaa säätäviä rakenteita ei ole. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä virtaamat ovat olleet pieniä. Näissä järvissä kaikki lähtevä virtaama menee patoluukkujen kautta, joten pinnan taso ei pääse samalla t
Joroisten Maaveden, Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien tyytyväisyys vesistöihin ja vedenkorkeuksiin25.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Osana Joroisvirran reitin padotus- ja juoksutusselvitystä Pohjois-Savon ELY-keskus teetti helmi-maaliskuussa 2025 kyselytutkimuksen asukkaiden mielipiteistä. Kahden erillisen kyselyn perusteella selvitettiin Maaveden altaan (Maavesi, Salmenjärvi ja Monni) sekä Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien ja ranta-asukkaiden yleistä tyytyväisyyttä vesistöihin ja niiden vedenkorkeuksiin sekä kartoitettiin mahdollisia haittoja, jotka haittaavat vesistöjen käyttöä. Molemmista kyselyistä oli kaksi erillistä versiota: yleisesti jaettu versio sekä otannalla toteutettu versio, joka lähettiin yhdelle omistajalle noin puolessa rantakiinteistöistä. Vesitalousasiantuntija Aarni-Matti Mäntyselkä kertoo, että yleisesti Maaveden kyselyyn vastanneet olivat hieman tyytyväisempiä vesistöihin, kuin Sysmäjärven ja Paron kyselyihin vastanneet. -Maaveden altaan kyselyyn vastanneista noin kymmenes (12 %) oli erittäin tyytyväisiä ja yli puolet (59 %) melko tyytyväisiä käyttämänsä järven nykyiseen tilaan kokonai
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme