Nuorten huumekuolemat lähes kaksinkertaistuivat vuonna 2023

Eniten huumekuolemia oli 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä. Tässä ikäryhmässä kuolleiden määrä myös kasvoi eniten.

”Viime vuonna huumeisiin kuoli kaikkiaan 91 alle 25-vuotiasta nuorta. Tämä on enemmän kuin koskaan aiemmin vuodesta 2006 alkavan mittaushistorian aikana”, Tilastokeskuksen aktuaari Kati Taskinen sanoo.

Nuorten huumekuolemien määrä kasvoi 40:llä edellisvuodesta. Kymmenen vuoden takaiseen verrattuna kuolemia oli nyt yli 60 enemmän.

”Vuonna 2023 joka neljäs 15–24-vuotiaana kuollut menehtyi huumeisiin”, Taskinen kertoo.

Viime vuonna huumausaineisiin kuolleista yli 80 prosenttia oli miehiä.

”Myös huumekuolemien määrän kasvu johtui kokonaan miehistä. Huumeisiin kuolleiden miesten määrä kasvoi 61:llä edellisvuodesta.”

Valtaosa huumekuolemista aiheutui tapaturmaisista myrkytyksistä. Tapaturmaisiin yliannostuksiin menehtyi 191 henkilöä, mikä on 40 enemmän kuin edellisenä vuonna.

Myös huumeiden pitkäaikaiseen käyttöön tai huumeriippuvuuteen liittyvät kuolemat lisääntyivät. Viime vuonna huumeriippuvuuteen liittyviä kuolemia oli kaikkiaan 66, mikä on 16 enemmän kuin vuonna 2022 ja lähes kolminkertaisesti kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.

Tilastokeskus käyttää huumausainekuolemien määrittelyssä Euroopan unionin huumeviraston EUDA:n määritelmää.

Myös alkoholista aiheutuneet kuolemat lisääntyivät

Alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen menehtyi viime vuonna yhteensä 1 727 henkeä, eli 63 enemmän kuin vuonna 2022. Ikävakioitu alkoholikuolleisuus kasvoi 1,8 prosenttia edellisvuodesta.

Naisten ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen kasvoi yli viisi prosenttia edellisvuodesta, kun taas miehillä kasvua oli alle prosentti.

”Miesten ja naisten ero alkoholikuolleisuudessa on kaventunut, mutta miehillä kuolleisuus on yhä selvästi suurempaa kuin naisilla. Viime vuonna miesten ikävakioitu kuolleisuus alkoholiin oli kolminkertainen naisiin verrattuna”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Airi Pajunen kertoo.

Vuonna 2023 alkoholiperäisiin syihin kuoli ensimmäistä kertaa enemmän 65 vuotta täyttäneitä kuin työikäisiä. 2000-luvun alussa yli 65-vuotiaiden osuus kaikista alkoholisyihin kuolleista oli vain 15 prosenttia.

Päihteillä osuutensa myös tapaturmakuolemissa

Päihteet oli viime vuonna mainittu kuolintodistuksessa myötävaikuttavaksi tekijäksi 268 tapaturmaisessa kuolemassa.

Päihtymyksellä oli osuutta kuolemaan varsinkin hukkumistapauksissa ja saunan kuumuuteen kuolleilla. Näistä tapauksista 40 prosentissa päihtymys myötävaikutti kuolemaan.

Tukehtuneista, tulipaloissa kuolleista ja kylmyyteen menehtyneistä useammalla kuin joka kolmannella päihtymys on mainittu myötävaikuttavana tekijänä.

”Päihteiden osallisuus tapaturmakuolemiin näyttää vähentyneen viimeisen 15 vuoden aikana. Viime vuonna päihteet olivat vaikuttamassa joka kymmenenteen tapaturmaiseen kuolemaan”, Taskinen toteaa.

Verenkiertoelinten sairaudet ja kasvaimet yhä yleisimmät kuolinsyyt

Eniten suomalaisia kuolee yhä verenkiertoelinten sairauksiin. Verenkiertoelinten sairaus oli viime vuonna perussyynä lähes joka kolmannessa kuolemassa. Pitkään jatkunut aleneva trendi tämän sairausryhmän kuolleisuudessa jatkui: ikävakioitu kuolleisuus pieneni nyt 2,1 prosenttia edellisvuodesta.

”Kuolleisuus esimerkiksi sepelvaltimotautiin on vähentynyt 2000-luvulla merkittävästi. Se näkyy myös kuolleiden määrässä, vaikka väestörakenne on vanhentunut. Kun vielä vuonna 2000 sepelvaltimotautiin kuolleita oli lähes 13 000, viime vuonna tautiin kuoli enää noin 8 500 henkilöä”, Pajunen sanoo.

Toiseksi eniten suomalaisia kuoli kasvaimiin. Kasvainkuolleisuudessa oli lievää nousua edellisvuoteen verrattuna.

Kolmanneksi yleisimpänä kuolemansyyryhmänä olivat muistisairaudet. Dementia ja Alzheimerin tauti aiheuttivat vuonna 2023 lähes joka viidennen kuoleman.

”Muistisairauksien aiheuttamien kuolemien määrä ehti olla kasvussa parinkymmenen vuoden ajan. Nyt kasvu näyttää kuitenkin ainakin hetkellisesti pysähtyneen. Ikävakioitu kuolleisuus muistisairauksiin pieneni viime vuonna yli kaksi prosenttia edeltävästä vuodesta”, Pajunen sanoo.

Koronavirustautiin menehtyi viime vuonna yli 2 200 henkilöä. Koronaan kuolleiden määrä lähes puolittui vuoteen 2022 verrattuna.

Koronarokotteen haittavaikutuksiin ei kuollut kuolemansyytilaston mukaan yhtään ihmistä vuonna 2023.