Tutkimusryhmän kielikampanja alkoi – nyt kerätään kokemuksia suomen kielen käytöstä!

Tampereen yliopiston Arkisuomien kielitietoisuudet ja muutos -hanke kerää marraskuusta 2024 lähtien kielikokemuksia suomea arjessaan käyttäviltä. Toiveena on saada ihmisiltä kieleen liittyviä havaintoja erilaisissa kohtaamisissa.  

— Ihmiset ovat oman kielensä asiantuntijoita. He tekevät arjessaan monenlaisia kielen käyttöön liittyviä havaintoja, ja usein myös mielellään kertovat niistä. Näitä tarinoita haluamme kerätä ja osallistujien luvalla myös jakaa, suomen kielen professori Johanna Vaattovaara kertoo.  

Kuka tahansa voi käydä jakamassa oman kielikokemuksensa tutkimuskäyttöön verkkosivuilla olevan lomakkeen kautta, halutessaan joko omalla nimellään tai nimettömästi. Kielikokemuksia toivotaan niin suomea äidinkielenään kuin toisena tai vieraana kielenään käyttäviltä. Vastaajan luvalla kielikokemuksia jaetaan Kielikokemukset-blogissa sekä somekanavissa. 

— Pyrimme aktiivisen tiedeviestinnän avulla tekemään näitä kielikokemustarinoita saavutettavaksi. Rohkaisemme näitä myös jatkokäyttämään esimerkiksi kouluissa kielellisestä moninaisuudesta keskustelemisen pohjana. 

Suomen kielen turmeltumista on pelätty pitkään 

Vaattovaaran mukaan kielenkäyttäjien havainnot ja kokemukset ovat arvokkaita, sillä kieli elää ja muuttuu ajassa. Arkisuomet-tutkimushankkeen kautta saadaan tietoa kielenmuutoksesta, kielellisestä vaihtelusta, kieliasenteista ja -ideologioista.  

Suomalaisilla on historiallisista syistä ollut tarve ja halu vaalia kielen puhtautta. Yksi esimerkki tästä on ollut suhtautuminen siihen, miten suomen s äännetään. Monet suomalaislapset on pantu ”ässäterapiaan”, jotta pääsisivät liian sihisevästä ässästä eroon.  

—  Vaatimus s-äänteen puhdasoppiseen ”suomalaiseen” lausumiseen perustuu vieraiden vaikutteiden vastustamiseen. Sihisevästä ässästä moitittiin 1800-luvun loppupuolella Helsingissä uuden Suomalaisen Teatterin naisnäytteilijöitä. He olivat äidinkieleltään ruotsinkielisiä ja äänsivät s:n suomen kielen juuri luotujen normien mukaan liian etisesti ja terävästi, Vaattovaara kertoo. 

Vaattovaaran ja Mia Halosen vastikään julkaiseman tutkimuksen mukaan vääränlaisen ässän traumasta ei olla vieläkään päästy kokonaan eroon, vaikka jo kauan sitten on lakattu pelkäämästä, että ruotsi on uhka suomen kielelle. Tutkimus läpivalaisee sitä, millä tavalla kieli-ideologia on ollut myös koulutusjärjestelmän sokaisema. 

— Kielikäsitykset eivät koskaan liity vain kieleen. On tutkimusnäyttöä muun muassa siitä, että arvotamme eri tavoin eri murteita ja eri kieliä. Saatamme myös tehdä esimerkiksi suomea toisena kielenä käyttävän luotettavuudesta stereotyyppisiä päätelmiä pelkän aksentin perusteella, Vaattovaara toteaa.  

Jakamalla avoimesti kielikäsityksiä niistä voidaan myös keskustella rakentavasti.  

Uudet tavat käyttää kieltä kiinnostavat 

Kielentutkija Kaarina Hippi uskoo, että nyt aloitettava kielikokemusten keruu voi tuoda uudenlaista tietoa kielen muuttumisesta, vaihtelusta ja kielellisistä tietoisuuksista.  

— Kieltä käytetään jatkuvasti erilaisissa tilanteissa. Osallistamalla kielenkäyttäjät jakamaan itse kokemuksiaan saamme toivottavasti tietoa kielellisestä vaihtelusta ja kieleen liittyvistä asenteista monenlaisissa tilanteissa.  

Toiveena on, että keruuseen saataisiin kokemuksia mahdollisimman laajasti eri ikäisiltä ja eri yhteyksissä suomen kieltä käyttäviltä ihmisiltä.  

— Kullakin on kokemuksia kielestä elämänsä varrelta ja omista yhteisöistä: erilaisista ammatillisista tilanteista työpaikoilla, kielen muuttumisesta vuosien kuluessa tai vaihtelusta eri tilanteissa, koulussa, kaveriporukassa. 

Tutkimukseen toivotaan osallistujiksi myös sellaisia kielenkäyttäjiä, jotka eivät puhu suomea ensimmäisenä kielenään. 

— Suomen kieltä käytetään yhä enemmän myös toisena kielenä, mutta tähän liittyen on tehty vasta vähän tutkimusta, Hippi toteaa. 

Osallistu tutkimukseen verkossa.

Arkisuomien kielitietoisuudet ja muutos -tutkimushanke (LANGAWARE) on Koneen Säätiön rahoittama kolmivuotinen tutkimushanke (2023–2025). Siinä tutkijat selvittävät, miten suomea äidinkielenään ja sitä toisena kielenään käyttävät eritaustaiset suomalaiset hahmottavat suomen kielen vaihtelua arjessaan, niin kasvokkaisissa kohtaamissa kuin digitaalisissa ympäristöissä. Tutkijat kartoittavat kielellisen vaihtelun dynamiikkaa ja kielenmuutoksen suuntia valtakunnallisen kyselyn avulla sekä erilaisin kokeilevin, osallistavin menetelmin. Samalla kehitetään yhdessä kielenkäyttäjien kanssa kansalaistieteellistä kielitietoisuus- ja asennetutkimusta.  Lue lisää Arkisuomet-hankkeesta. 

Lisätietoja: 

Johanna Vaattovaara, professori, tutkimushankkeen johtaja, Tampereen yliopisto
puh. 050 437 7056
johanna.vaattovaara@tuni.fi 

Kaarina Hippi, dosentti, tutkija, Tampereen yliopisto
kaarina.hippi@tuni.fi