Suomesta lähtevissä jätekuljetuksissa puutteita asiakirjoissa

Tulli ja Syke tekivät jäteratsian 23. lokakuuta Helsingin Länsisatamassa osana maailmanlaajuista valvontaoperaatiota. Valvontaiskussa tarkastettiin 78 Suomesta autolautoilla lähtevää rekkakuljetusta. Kuljetuksista kuudella oli jätesiirtovelvoitteita ja niissä kaikissa havaittiin lieviä asiakirjapuutteita. Lisäksi kaksi vientiä jouduttiin keskeyttämään kokonaan tarvittavien asiakirjojen puuttumisen vuoksi.

Suomessa kansainvälisiä jätesiirtoja valvoo Tulli ja Suomen ympäristökeskus Syke. Tullissa vastaamme konkreettisista valvontatoimista rajanylityspaikoilla, kuten satamissa. Tehostettu valvonta tuottaa joka kerta tuloksia eli selvästikin sille on tarvetta, toteaa Heli Lampela Tullista.

Jäteratsian lisäksi valvontaoperaatioon kuului myös asiakirjavalvontaa EU:n ulkopuolelle vietäville jätteille loka-marraskuun aikana. Reilusta kahdestakymmenestä tapauksesta kaksi pysäytettiin epäiltynä laittomasta jätesiirrosta. Toinen laittomista epäilyistä oli kaapelijätteen ja toinen käytettyjen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden vientiyritys EU-maiden ulkopuolelle. Muissa tapauksissa vientiasiakirjat olivat pääosin kunnossa.

Yleisimpiä syitä kansainvälisen jätesiirron pysäytykselle on siirrossa tarvittavien asiakirjojen puuttuminen kokonaan tai se, ettei kuorman sisältö vastaa asiakirjoissa esitettyä kuvausta, kertoo Katri Lautala Suomen ympäristökeskuksesta.

Myös vihreiden jätteiden siirroista ilmoitettava jatkossa

Jätteiden siirtoon maasta toiseen tarvitaan pääsääntöisesti lupa. Poikkeuksena tästä ovat vaarattomat, niin sanotut vihreät jätteet, joiden siirtämisestä uudelleen hyödynnettäviksi ei todennäköisesti aiheudu riskiä ympäristölle. Vihreitä jätteitä ovat esimerkiksi metalliromu, jätepaperi ja käsittelemättömän puun jäte. 

EU:n uuden jätteensiirtoasetuksen myötä vihreän jätteen kuljetuksille tulee merkittävä muutos. Jatkossa siirroista on ilmoitettava viranomaisille.

Uudistus vihreiden jätteiden seurantaan liittyen on ollut pitkään viranomaisten toiveena. Ilmoitusvelvollisuus mahdollistaa vihreiden jätesiirtojen tarkemman tilastoinnin sekä valvonnan ja yritysten ohjeistamisen kansainvälisiin jätesiirtoihin liittyvissä asioissa, kertoo Lautala. 

EU:n uusi jätteensiirtoasetus (2024/1157) on ollut voimassa 20.5.2024 alkaen, mutta pääosin sitä aletaan soveltaa vasta kahden vuoden päästä asetuksen voimaantulosta.

Sähkö- ja elektroniikkalaitejätteen luokitukseen muutoksia 1.1.2025 alkaen

Komission säädökset sähkö- ja elektroniikkalaitejätteen luokittelun muutoksista ovat parhaillaan EU:n parlamentin ja neuvoston tarkastelussa. Muutosten myötä sähkö- ja elektroniikkalaitejätteen vienti EU:n ja OECD:n ulkopuolisiin maihin on kokonaan kielletty 1.1.2025 alkaen. Sähkö- ja elektroniikkalaitteista peräisin olevien vaarattomien jätteiden, ns. vihreän jätteen, vienti OECD-maihin edellyttää jatkossa jätesiirtoluvan.

Muutoksien taustalla on tarve vahvistaa valvontaa ja huomioida ympäristö paremmin. Sähkö- ja elektroniikkalaitejätteet ovat nopeimmin kasvava jätevirta EU:ssa.

Euroopan unionilla on iso rooli jätekaupassa

Euroopan unioni on tärkeä toimija maailmanlaajuisessa jätekaupassa. Vuonna 2023 EU:sta vietiin unionin ulkopuolisiin maihin noin 35,1 miljoonaa tonnia jätettä. Viennin arvo oli noin 18,5 miljardia euroa. Merkittävin jätteiden vastaanottajamaa Euroopasta oli Turkki. Jätteiden vientimäärät ovat olleet nousussa.

Suurin osa EU:sta viedystä jätteestä on rautametallijätettä ja muuta metallista jätettä. Myös paperi-, muovi-, tekstiili- ja lasijätettä viedään merkittäviä määriä. Lisäksi EU:n jäsenvaltioiden välillä siirretään huomattavia määriä jätettä.