Vuosikokouksen julkilausuma: Vihapuhe on väkivaltaa
28.11.2024 18:58:40 EET | Naisjärjestöjen Keskusliitto ry | Tiedote
Naisjärjestöjen Keskusliiton vuosikokous vaatii julkilausumassaan, että Suomelle laaditaan vihapuhetta ja viharikoksia vastaan kansallinen strategia, jossa huomioidaan vihapuheen ja -rikosten motiivina juridinen sukupuoli, sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisu ja kehon sukupuolitetut piirteet.
Vihapuhe on viestintää, jolla levitetään, lietsotaan, edistetään tai kohdistetaan vihaa tiettyä ihmisryhmää kohtaan. Viharikosten määrä Suomessa on ollut kasvussa vuodesta 2020 lähtien. Yleisin motiivi viharikosepäilylle on rasismi ja vihapuheen kohteeksi joutuvat useimmin nuoret ja vähemmistöryhmiin kuuluvat naiset ja tytöt. Näin ollen vihapuhe on yksi naisiin kohdistuvan väkivallan muoto.
Tutkimustulokset vahvistavat, että lisääntynyt vihapuhe politiikassa tai sosiaalisessa mediassa johtaa suurempaan määrään viharikoksia. Historialliset ennakkotapaukset osoittavat vihapuheen olleen vakavien rikosten ja laajamittaisen väkivallan esiaste. Polarisoitunut yhteiskunta ja sosiaalinen media sekä esimerkiksi yhä kärkkäämmin puhuvat poliitikot edistävät vihapuheen normalisoitumista.
”Rasistiset, misogyyniset, homo- ja transfobiset, islamofobiset tai antisemitismille perustuvat ilmaisut eivät kuulu sananvapauden piiriin” painottaa Naisjärjestöjen Keskusliiton toiminnanjohtaja Katri Leino-Nzau. ”Itse asiassa vihapuhe itsessään rajoittaa sananvapautta.”
Vihapuheen ja viharikosten määrä ei ole vakava uhka vain tasa-arvolle vaan myös demokratialle ja ihmisoikeuksille. Vihapuhe haittaa yhteiskunnallista osallistumista ja heikentää yhteiskunnan monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja avoimen keskustelun peruspilareita. Se rajoittaa erityisesti vähemmistöjen, heikommassa asemassa olevien ja nuorten osallisuutta, ja rajoittaa päätöksenteon oikeudenmukaisuutta ja tasapainoa.
Naisjärjestöjen Keskusliiton vuosikokous vaatii, että Suomelle laaditaan kansallinen strategia vihapuhetta ja viharikoksia vastaan. Pohjoismaiden suurimman naisjärjestöyhteenliittymän, Naisjärjestöjen Keskusliiton vuosikokous edustaa 73 nais- ja tasa-arvojärjestöä.
Katri Leino-Nzau
Toiminnanjohtaja
Saara-Sofia Sirén
Puheenjohtaja
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Salla KajanmaaViestinnän asiantuntijaNaisjärjestöjen Keskusliitto
Puh:0105829664salla.kajanmaa@naisjarjestot.fiNaisjärjestöjen Keskusliitto
Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry (NJKL) on vuonna 1911 perustettu feministinen nais- ja tasa-arvojärjestöjen kattojärjestö, joka edistää ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
Olemme poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, rohkea kannan ottaja, joka tuo jäsenjärjestöjen äänet yhteen ja jonka toiminta ja päätöksenteko on avointa, osallistavaa ja heijastaa jäsenistön moninaisuutta.
Vaikuttamistyömme pohjautuu aina luotettavaan, tutkittuun tietoon ja ihmisoikeussopimusten velvoitteiden edistämiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Naisjärjestöjen Keskusliitto ry
Naistenpäivän marssin osallistujamäärä kaksinkertaistui viime vuodesta - jopa 20 000 ihmistä marssi Helsingin halki vaatien konkreettisia toimia tasa-arvon ja naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämiseksi8.3.2026 18:31:07 EET | Tiedote
Poliisin arvion mukaan jopa 20 000 ihmistä osallistui sunnuntaina 8.3. Helsingissä järjestettyyn Naistenpäivän marssiin. UN Women Suomi, Naisasialiitto Unioni ja Naisjärjestöjen Keskusliitto järjestivät marssin sukupuolten tasa-arvon sekä kaikkien naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen ihmisoikeuksien puolustamiseksi. Mukana marssilla oli yli 80 muuta kansalaisjärjestöä ja ammattiliittoa.
Naistenpäivän marssi 2026 – marssimme kaikkien naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen ihmisoikeuksien ja tasa-arvon puolesta3.3.2026 17:47:53 EET | Tiedote
Naistenpäivän marssi järjestetään Helsingissä sunnuntaina 8.3.2026, kansainvälisenä naistenpäivänä. Pääministeri Petteri Orpo osallistuu tilaisuuteen Kansalaistorilla, missä pääministerille esitellään vetoomus, joka vaatii konkreettisia tekoja naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Vetoomuksen pääministerille esittelevät vuonna 2024 raiskatun ja murhatun valkeakoskelaisen Vendin perheenjäsenet sekä Oikeutta Vendille -liikkeen perustajat, Vilma Salminen ja Saara Salminen.
Naiset ovat nyt orjia Afganistanissa – sukupuoliapartheidiin on puututtava27.2.2026 12:32:10 EET | Tiedote
Afganistanin Taleban-hallinnon uusi säädös syventää naisten ja tyttöjen järjestelmällistä sortoa ja laillistaa väkivallan. Kansainvälisen yhteisön on tunnustettava tilanne sukupuoliapartheidina ja ryhdyttävä välittömiin toimiin.
Eduskunta ei ole työelämässä poikkeus – häirintään pitää puuttua16.1.2026 11:44:57 EET | Tiedote
Epäasiallista käyttäytymistä ja seksuaalihäirintää tapahtuu työelämässä edelleen valitettavan laajasti. Pahimmillaan häirintä tulee johtavalta tasolta, eli sieltä, missä olisi valta ja vastuu siihen puuttua. Näin on myös nyt esiin nousseessa eduskuntaa koskevassa häirintäkeskustelussa.
Vuosikokouksen julkilausuma: Pakottava kontrolli pitää kriminalisoida13.11.2025 18:41:01 EET | Tiedote
Pakottava kontrolli tarkoittaa pitkään jatkuvaa äärimmäistä henkistä väkivaltaa, jossa ihminen pakottaa toisen määräysvaltaansa. Nykyinen rikoslaki ei huomioi henkistä väkivaltaa jatkuvina tekoina, saati pitkään jatkuvan kontrollin kasautuvia vaikutuksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme