Asuntomurrot lisääntyvät koko maassa – torjumisessa omatoiminen varautuminen ja ennaltaehkäisy avainasemassa
- Poliisin tietoon tulleita asuntomurtoja tehtiin Suomessa viime vuonna noin 3000. Asuntomurtoja tehdään ympäri vuoden, mutta erityisen suuri riski murtoihin on lomakausina.
- Tänä vuonna asuntomurtoja on tehty Suomessa tammi-lokakuun välisenä aikana yli 20 prosenttia enemmän viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Helsingissä asuntomurtojen määrä kasvoi peräti 35 prosenttia.
- Finanssiala muistuttaa, että omatoiminen varautuminen ja ennaltaehkäisy ovat avainasemassa asuntomurtojen torjumisessa.
- Laadukkaat turvalaitteet, hyvä lukitus ja yhteistyö naapureiden kanssa ovat tehokkaita keinoja asuntomurtojen ehkäisemiseksi.
Asuntomurtoja tehtiin Suomessa tammi-lokakuun välisenä aikana yli 20 prosenttia enemmän viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Helsingissä asuntomurtojen määrä kasvoi peräti 35 prosenttia kyseisenä ajanjaksona, selviää poliisin tilastoista.
Finanssiala ry:n turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen pitää kasvavia asuntomurtolukuja huolestuttavana, mutta muistuttaa, että mistään isommasta rikosaallosta ei kuitenkaan ole kyse.
”Poliisin tietoon tulleita asuntomurtoja oli Suomessa viime vuonna noin 3000. Asuntomurtoja tehdään ympäri vuoden, mutta erityisen suuri riski murtoihin on lomakausina”, Pänkäläinen toteaa.
”Jos on pidempään poissa, koti kannattaa pitää mahdollisimman asutun näköisenä ja pyytää vaikka naapuria käymään asunnolla ja lumisateella auraamaan kulkuväylät. Tällöin näyttää siltä, että asukkaat ovat kotona”.
Pänkäläinen muistuttaa myös, että asuintalon ovikoodeja ei pidä jakaa ulkopuolisille. Lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että kerrostalojen porraskäytävissä liikkuu vain asiallisella asialla olevia henkilöitä.
Jokainen asuntomurto on liikaa ja omaan kotiin tunkeutuminen horjuttaa aina ihmisten turvallisuuden tunnetta. Pänkäläinen korostaa, että omatoiminen varautuminen ja ennaltaehkäisy ovat avainasemassa asuntomurtojen torjumisessa.
”On tärkeää tiedostaa riskit ja ryhtyä toimenpiteisiin ennen kuin vahinkoja ehtii tapahtua. Lukituksella, kodin asutun näköisenä pitämisellä, naapuriavulla, hälytyslaitteilla ja kameroilla jokainen voi varautua ja rajoittaa kotiinsa kohdistuvia omaisuusrikoksia”, Pänkäläinen painottaa.
Kunnon lukitus ja naapuriapu kunniaan
Asuntomurtoja tapahtuu niin omakoti- ja rivitaloissa kuin kerrostaloissakin. Eniten niitä tehdään suojaisissa paikoissa, joihin on helppo mennä. Turvallisuus kotona alkaa yksinkertaisista toimista, kuten kunnollisten lukkojen asennuksesta.
”Vaikka olisit poissa lyhyen aikaa, koti kannattaa lukita asianmukaisesti. Turvalukon käytöstä kannattaa tehdä rutiinia myös silloin, kun poistuu käymään kaupassa tai koiraa ulkoiluttamassa”, Pänkäläinen sanoo.
Pientaloissa turvalukkoa kannattaa harkita pääoven lisäksi muidenkin sisäänkäyntien oviin.
”Murtovaras suosii suojaisia paikkoja ja tulee usein sisään sisäpihan tai terassin ovista. Erityisen alttiita ovat varjoisat paikat, joista ei ole näköyhteyttä naapureihin”, Pänkäläinen jatkaa.
Jos on pidempään poissa, koti kannattaa pitää mahdollisimman asutun näköisenä esimerkiksi liiketunnistimeen reagoivalla pihavalaistuksella. Naapuria kannattaa pyytää käymään asunnolla ja pitämään kotia muutenkin silmällä.
"Hälytysjärjestelmiä hankkiessa on hyvä miettiä kokonaisuutta yksittäisten laitteiden sijasta. Kannattaa käydä vaikka turva-alan ammattilaisen kanssa läpi se, kuinka oma koti suojataan tehokkaasti ilman turhia hankintoja. Kokonaisuuteen vaikuttaa esimeriksi se, onko paljon reissuissa ja kuinka arvokasta oman kodin irtaimisto on”, Pänkäläinen toteaa.
Oppaasta vinkkejä asuntomurtojen torjuntaan
Finanssiala ry:n Asuntojen ja asuinalueiden omaisuusrikostorjunta -oppaasta löytyy paljon tietoa omatoimisista rikosten torjuntakeinoista:
VIISI VINKKIÄ - NÄIN TORJUT ASUNTOMURTOJA
1. Hankki varmuuslukot kaikkiin ulko-oviin ja käytä niitä aina asunnosta poistuessasi.
2. Sulje myös ikkunat asunnosta poistuessasi.
3. Sarjoita lukot muuton yhteydessä uudelleen.
4. Älä kiinnitä kotiavaimiin tai avainperään nimeäsi, osoitetta tai puhelinnumeroa.
5. Kodin murtohälytys- ja turvajärjestelmän suunnitteluun ja asennukseen kannattaa käyttää vakuutusyhtiöiden hyväksymiä asennusliikkeitä ja laitteita.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aku PänkäläinenTurvallisuusasiantuntija
Puh:+358 20 793 4236aku.pankalainen@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
YEL:n uudistamisessa on pidettävä pää kylmänä – kyse on yrittäjien sosiaaliturvasta5.12.2025 12:39:39 EET | Tiedote
”Yrittäjien eläkevakuutuksen uudistamisessa on pidettävä pää kylmänä, mikäli haluamme säilyttää yrittäjien eläkevakuutuksen (YEL) sosiaaliturvan kivijalkana yrittäjille”, Finanssiala ry:n (FA) eläkeasioista vastaava johtaja Mikko Kuusela muistuttaa. Julkisessa keskustelussa usein unohdetaan, että YEL:n tehtävänä on turvata myös yrittäjän toimeentuloa monissa elämäntilanteissa. YEL-työtulo vaikuttaa vanhuuseläkkeen lisäksi työttömyysturvaan, sairauspäivärahaan, vanhempainetuuksiin ja perhe-eläkkeeseen.
Elli Aaltonen FA:n webinaarissa: Omaisuutta ei pitäisi huomioida hoivamaksuissa, Ahosniemi samoilla linjoilla3.12.2025 15:35:47 EET | Tiedote
Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen tyrmää ajatukset varallisuuden huomioinnista vanhusten hoivamaksuissa. Aaltosen mukaan omaisuuden huomioinnilla olisi vaikutusta muun muassa veronmaksuhalukkuuteen, sijoitusintoon ja se edesauttaisi kahden kerroksen väen syntymistä vanhusten hoivaan. Finanssiala ry yhtyy Aaltosen näkemyksiin ja kannattaa sen sijaan oman varallisuuden vapaaehtoista käyttöä hoivaan. Millaiseen hoivaan suomalaiset ovat tulevaisuudessa oikeutettuja? Onko hoivan laatu ja saatavuus yhdenvertaista eri puolilla maata? Kuka maksaa – ja miten – kun hoivan tarve kasvaa mutta maksajia on yhä vähemmän? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Finanssiala ry:n webinaarissa. Elli Aaltonen toimi tilaisuuden alustajana.
Pankkibarometri: Odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä heikentyneet – säästövakuutuksiin sijoittaminen kasvussa2.12.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja loppuvuoden 2025 aikana jonkin verran enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n Pankkibarometrista. Odotukset lainanottohalukkuudesta maltillistuneet selvästi edelliseen kyselyyn verrattuna. Yritykset ovat kysyneet luottoja jonkin verran enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset yritysten luotonkysynnälle vuoden 2026 alussa ovat varsin positiiviset. Barometrin mukaan yritysten odotetaan kysyvän luottoa erityisesti investointeihin.
Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Suomalainen sijoittaja arvostaa vaivattomuutta ja tuottoa29.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Sijoituskohdetta valittaessa suomalaisille tärkeimmät kriteerit ovat vaivattomuus ja hyvät tuotot. Asia selviää Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 64 prosenttia vastaajista sanoo, että vaivattomuudella on paljon vaikutusta sijoituskohteen valintaan. Tuotosta näin vastaa 63 prosenttia. Vähäisin painoarvo sijoittajille on sijoituskohteen eettisyydellä ja vastuullisuudella sekä ekologisuudella ja ympäristöarvojen huomioinnilla.
Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen – EU vetää alustajättejä vastuuseen huijausten mahdollistamisesta28.11.2025 12:22:50 EET | Tiedote
Sosiaalisen median yritysten on jatkossa korvattava pankeille digihuijausten uhreille maksetut hyvitykset, jos käy ilmi, että alustat eivät ole poistaneet huijaukseksi ilmoitettua mainosta. Tämä perustuu uuteen EU:n maksusääntelyyn, josta Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto sopivat. Uudet säännöt pohjautuvat EU:n digipalveluasetukseen (Digital Services Act, DSA) ja digimarkkinasäädökseen (Digital Markets Act, DMA), jotka rajoittavat laittoman sisällön leviämistä sekä estävät muun muassa Googlen, Amazonin ja Metan kaltaisia suuria verkkoalustoja kasvattamasta vaikutusvaltaansa kohtuuttomasti. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin rahaa yli 107 miljoonan euron arvosta. Pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikollisten kynsiin jäi silti lähes 63 miljoonaa euroa. Verkkoalustat saavat petosrikollisten maksamista mainoksista merkittävät tulot. Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme