Väitös: Tutkimus valottaa eroja kaksikielisten ihmisten tunnesanojen käsittelyssä ensimmäisen ja toisen kielen välillä
Dong Tang havaitsi väitöstutkimuksessaan, että kaksikieliset ihmiset reagoivat voimakkaammin ensimmäisenä oppimansa kielen tunnesanoihin. Hän jakoi tunteisiin liittyvät sanat kahteen luokkaan, joita henkilöt tulosten mukaan käsittelevät eri tavalla: sanoihin, jotka nimeävät tunteen, kuten ”onnellinen”, ja sanoihin, jotka herättävät tunteen sisältönsä kautta, kuten ”arvokas”. Tutkimus korostaa kielenoppimisen emotionaalista kontekstia ja voi edistää kulttuurienvälistä viestintää ja kieltenopetusta.
Dong Tangin väitöskirjan tavoitteena oli selvittää, ymmärtävätkö kaksikieliset henkilöt tunteisiin liittyvää sanastoa toisella kielellään samalla tavoin kuin ensimmäisellä kielellään ja reagoivatko he erikielisiin sanoihin samalla tavalla.
Aiemmista kaksikielisyyteen ja tunnesanojen prosessointiin liittyvistä tutkimuksista on saatu vaihtelevia tuloksia. Joidenkin tutkimusten mukaan tunnereaktio on vähäisempi puhujien toiseksi opitulla kielellä, kun taas toiset tutkimukset viittaavat samantasoisiin tai jopa ensimmäistä kieltä voimakkaampiin reaktioihin.
”Useimmissa aiemmissa tutkimuksissa erityyppisten tunnesanojen väliset erot on jätetty huomioimatta. Tunteita nimeävät sanat ja tunnesisältöiset sanat on usein niputettu yhteen, kun on laadittu ärsykkeitä koetilannetta varten. Tämä puolestaan on saattanut vaikuttaa tulosten ristiriitaisuuteen,” Tang sanoo.
Väitöskirjassaan Tang on jakanut tunteisiin liittyvät sanat kahteen luokkaan. Toisen luokan sanat, kuten ”iloinen” tai ”vihainen”, nimeävät suoraan tunteen. Sen sijaan toisen luokan sanat, kuten ”arvokas” tai ”huono”, herättävät tunteen affektiivisen sisältönsä kautta.
Tang havaitsi, että kaksikieliset osoittivat vahvempaa emotionaalista sidettä tunnesanoihin ensimmäisellä kielellään. Tämä tukee teoriaa, että tunnerikkaassa kontekstissa opittu kieli herättää vahvoja emotionaalisia vasteita.
Tangin mukaan tätäkin tärkeämpi havainto on, että henkilöt käsittelevät eri tunneluokituksen sanoja käytöksellisesti ja sähköfysiologisesti eri tavoin sen mukaan onko kyseessä puhujan ensimmäinen vai toinen kieli. Kaksikieliset esimerkiksi reagoivat nopeammin tunteita nimeäviin sanoihin kuin tunnepitoisiin sanoihin, kun heitä pyydettiin arvioimaan onko sana positiivinen vai negatiivinen.
”Tämä korostaa sitä, että tulevissa tutkimuksissa on tarpeellista erottaa nämä kaksi tunnesanatyyppiä”, sanoo Tang.
”Tunnesanatyyppien vaikutus voi vaihdella tehtävän vaatimusten mukaan. Tämä viittaa siihen, että tutkijoiden tulisi harkita tehtävänasettelua huolellisesti tutkittaessa tunnesanojen käsittelyä kaksikielisissä konteksteissa”, hän tarkentaa.
Tangin mukaan tulokset voivat parantaa tunteisiin liittyvien sanojen ymmärrystä ja tulkintaa monikielisissä tilanteissa ja näin tehostaa kulttuurienvälistä viestintää.
”Kun kasvattajat ja psykologit tiedostavat kaksikielisten ihmisten käsittelevän tunnesanoja ensimmäisellä ja toisella kielellä eri tavalla, he voivat kehittää parempia strategioita empatian ja tunneälyn kehittämiseen”, Tang sanoo.
Tangin mukaan tulokset korostavat emotionaalisen kontekstin tärkeyttä kielen oppimisessa, joten niistä voi olla hyötyä kieltenopetuksessa.
Lisätietoja
Dong Tang puolustaa väitöskirjaansa ”Processing of emotion-label words and emotion-laden words in L1 and L2: Behavioral and electrophysiological evidence” 29.11.2024 kello 12.00 Mattilanniemessä (MaA 103). Vastaväittelijä on professori Riikka Möttönen (Helsingin yliopisto) ja kustos professori Tommi Kärkkäinen (Jyväskylän yliopisto).
Väitöskirja ”Processing of emotion-label words and emotion-laden words in L1 and L2: behavioral and electrophysiological evidence” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0419-8
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Dong TangJyväskylän yliopisto
dong.d.tang@jyu.fiTommi KärkkäinenProfessoriInformaatioteknologian tiedekunta
Puh:+358408054896tommi.karkkainen@jyu.fiTeemu RahikkaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 469 9377teemu.m.rahikka@jyu.fiKuvat
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Simulaatiopohjaiset opetusmenetelmät edistävät fysioterapeuttiopiskelijoiden ammatillista osaamista14.1.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Minna Haapakosken väitöstutkimus käsitteli simulaatio-oppimisen hyödyntämistä fysioterapeuttien koulutuksessa. Tulosten mukaan simulaatioharjoittelu edisti ammatillisen osaamisen sanoittamisen monitahoisuutta ja auttoi opiskelijoita reflektoimaan paremmin oman osaamisensa vahvuuksia ja heikkouksia.
Yliopistot muokkaavat relationaalisia johtajia muuttuvaan maailmaan13.1.2025 12:20:00 EET | Tiedote
MA Bhavani Ramamoorthi tarkastelee väitöstutkimuksessaan johtajuusidentiteetin kehittymistä sekä kollektiivisia johtajuuden muotoja. Tutkimuksessa korostetaan, kuinka kipeästi osallistavia, kollektiivisia ja relationaalisia johtajuuden muotoja tarvitaan – etenkin nopeasti muuttuvassa maailmassa navigoimiseksi.
Kävelykyky ja ympäristö tukevat iäkkäiden liikkumista13.1.2025 08:00:00 EET | Tiedote
TtM Essi-Mari Tuomola tutki väitöskirjassaan yksilöllisten tekijöiden, ympäristön piirteiden ja aktiivisuuden paikkojen yhteyttä iäkkäiden ulkona liikkumiseen. Liikkumista voidaan tukea kiinnittämällä huomiota esimerkiksi katujen kuntoon, lähiliikuntapaikkoihin ja palveluiden saavutettavuuteen.
Läpimurto ydinfysiikassa – kolmen eri muodon rinnakkaiselo mitattu ensimmäistä kertaa13.1.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Ydinfysiikassa on saavutettu uusi merkkipaalu, kun lyijy-190:n (190Pb) atomiytimessä havaittiin samanaikaisesti kolme erilaista deformaatiota. Nämä voidaan liittää pallomaiseen, oblaattiin (tomaatin kaltainen) ja prolaattiin (vesimelonin kaltainen) muotoon. Tieto haastaa nykyiset teoreettiset mallit ja auttaa kehittämään parempia ydinvuorovaikutusmalleja. Tulokset julkaistiin Communications Physics -lehdessä tammikuussa 2025.
Väitöstutkimus ehdottaa uusia menetelmiä ihmisen aivoaktiivisuuden langattomaan mittaamiseen liikunnan aikana10.1.2025 11:28:04 EET | Tiedote
Tutkijatohtori Alessandra Giangrande ehdottaa väitöskirjassaan uusia teknologisia ratkaisuja aivoaktiivisuuden mittaamiseen ja tulkintaan, etenkin liikunnan aikana. Tutkimus tuotti arvokasta tietoa siitä, kuinka aivomittauksia voi suorittaa liikkumisen aikana ja myös laboratorioympäristön ulkopuolella. Tutkimus raivaa tietä innovatiivisille tutkimuslinjoille aivojen ja kehon vuorovaikutuksen mittaamiseksi luonnollisissa tilanteissa: urheilussa, kuntoutuksessa, diagnostiikassa, jne.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme