Ainutlaatuinen 45 vuoden seuranta-aineisto osoittaa: matala nuoruusiän kunto lisää alentuneen työkyvyn ja kansansairauksien riskiä vuosikymmeniksi

2.12.2024 07:30:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Jaa

Perttu Laakson ainutlaatuisen pitkää aineistoa hyödyntävä väitöskirja osoittaa, että matala kestävyyskunto nuorena lisää alentuneen työkyvyn, sairauspoissaolojen sekä sydän-, verisuoni- ja aineenvaihduntasairauksien riskiä vielä 45 vuoden päästä myöhäiskeski-iässä. Havaittujen pitkäaikaisvaikutusten vuoksi lasten ja nuorten liikuntaan panostaminen on ensisijaisen tärkeää. Aktiivinen nuori myös jatkaa liikkumista läpi koko aikuisiän todennäköisemmin kuin vähän nuoruudessa liikkunut.Aiemmin pitkään liikunnanopettajana toiminut Laakso kehottaa kääntämään jokaisen kiven lasten ja nuorten liikunnan tieltä: "Jos panostuksia ei tehdä, maksamme myöhemmin huomattavasti suurempaa laskua työkyvyn alentumisesta ja kansansairauksista.

Perttu Laakson henkilökuva — Aiemmin pitkään liikunnanopettajana toiminut Laakso kehottaa kääntämään jokaisen kiven lasten ja nuorten liikunnan tieltä. “Jos panostuksia ei tehdä, maksamme myöhemmin huomattavasti suurempaa laskua työkyvyn alentumisesta ja kansansairauksista.” **Jyväskylän yliopisto**

Laakson väitöstutkimuksen aineisto pohjautuu 45-vuotiseen Liikuntaharrastuksen seurantatutkimukseen (LISE). LISE-aineiston kerääminen aloitettiin vuonna 1976, jolloin noin 3 000 koululaisen fyysinen kunto mitattiin koulun kuntotesteillä ja liikunnan harrastamista selvitettiin kyselyllä. Samoja koehenkilöitä on sittemmin seurattu läpi heidän aikuisikänsä aina eläkeiän kynnykselle asti. Seurantamittauksissa vuosina 2001 ja 2021 tutkittiin muun muassa työkykyä ja vapaa-ajan liikunnan harrastamista sekä diabeteksen, sepelvaltimo- ja verenpainetaudin sairastavuutta. Laakson keräämään viimeisimpään seurantamittaukseen osallistui noin tuhat alkuperäistä koehenkilöä.

Matala nuoruusiän kestävyyskunto on Laakson väitöstutkimuksen mukaan itsenäinen, varhainen riskitekijä aikuisiän alentuneelle työkyvylle, lisääntyneille sairauspoissaoloille sekä sydän-, verisuoni- ja aineenvaihduntasairauksille. Tutkimus osoitti, että yhteys on riippumaton ylipainosta, iästä ja aikuisiän liikunnasta. Nimenomaan kestävyyskunto on tutkimuksen mukaan avainasemassa. Lihaskunnolla, nopeudella ja ketteryydellä ei yhtä vahvoja yhteyksiä havaittu.

“Kestävyyskunnon suotuisat pitkäaikaisvaikutukset perustuvat todennäköisesti kestävyysharjoittelun laaja-alaisesti elimistöä hyödyttävään vaikutukseen sekä mahdollisesti geneettisiin tekijöihin. On viitteitä, että sama geneettinen tausta saattaa säädellä sekä kestävyysominaisuuksia että sydän-, verisuoni- ja aineenvaihduntasairauksien riskiä”, Laakso kertoo.

Laakso selvitti tutkimuksessaan lisäksi vapaa-ajan liikunnan yhteyksiä nuoruudessa, varhaiskeski-iässä ja myöhäiskeski-iässä. Koronapandemian sosiaalisten kontaktien rajoitukset mahdollistivat myös aiemman liikkumishistorian ja poikkeusolojen aikaisen liikkumisen yhteyden tutkimisen.

Tulokset osoittavat, että aktiivinen vapaa-ajan liikunnan harrastaminen nuoruudessa on yhteydessä aktiivisempaan liikkumiseen vielä eläkeiän kynnyksellä. Lisäksi miehillä fyysinen aktiivisuus aiemmin elämässä oli yhteydessä liikkumiseen sosiaalisten kontaktien rajoitusten aikana myöhäiskeski-iässä. Vähän liikkuneilla miehillä aktiivisuus väheni rajoitusten aikana, kun taas paljon liikkuneilla se säilyi. Naisilla vastaavaa yhteyttä ei löytynyt.

Aiemmin pitkään liikunnanopettajana toiminut Laakso kehottaa kääntämään jokaisen kiven lasten ja nuorten liikunnan tieltä.

“Panostukset lasten ja nuorten liikuntaan kannattaa tehdä nyt. Jos panostuksia ei tehdä, maksamme myöhemmin huomattavasti suurempaa laskua työkyvyn alentumisesta ja kansansairauksista.”

LitM Perttu Laakson liikuntapedagogiikan väitöskirja ”Associations of physical activity and fitness at adolescence with future work ability and health outcomes: a 45-year cohort study” tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 13.12.2024 klo 12 alkaen M-rakennuksen Musica-audotoriossa M103. Vastaväittäjänä toimii dosentti, ylilääkäri Kai Savonen (Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos) ja kustoksena apulaisprofessori apulaisprofessori Timo Jaakkola (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi. Väitöstä voi seurata myös verkossa: https://r.jyu.fi/vaitos-laakso131224

Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/56880

Lisätietoja:

Väitöskirjatutkija
Perttu Laakso
perttu.t.t.laakso@jyu.fi
0503209797

Avainsanat

kestävyyskunto lapset nuoret lasten liikunta liikunta liikuntatutkimus

Yhteyshenkilöt

Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta

Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Avoimen väylät uudistuvat Jyväskylän yliopistossa: Selkeyttä ja lisää mahdollisuuksia tutkintokoulutukseen hakeutuville29.6.2026 12:44:56 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopisto nostaa avoimen väylän kautta valittavien opiskelijoiden osuutta. Tavoitetaso on 15 prosenttia niiden tutkinto-ohjelmien sisäänotosta, joihin voi hakea avoimen väylältä. Samalla avoimen väylien edellytykset selkeytyvät: jatkossa Jyväskylän yliopistossa on kolme väylätyyppiä. Kehittämistyö tukee erityisesti valtion rahoittamalla opintosetelillä opiskelevien nuorten aikuisten korkeakoulupaikan saavuttamista.

Uusiutuvan energian nopea kasvu kuormittaa luontoa – tutkijat ehdottavat tarkempaa sijainninohjausta29.6.2026 07:05:00 EEST | Tiedote

Suomessa nopeasti kasvanut tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto vaikuttaa merkittävästi sekä ympäristöön että ihmisiin, osoittaa tuore Jyväskylän yliopiston Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin Wisdom Letters -julkaisusarjassa ilmestynyt vertaisarvioitu artikkeli. Vaikka yksittäisiä hankkeita tarkastellaan yksityiskohtaisesti, eivät nykyiset suunnittelu- ja arviointikäytännöt riitä niiden yhteisvaikutusten hallintaan. Politiikkasuosituksia sisältävän julkaisun ovat laatineet neljä tutkijaa Suomen ympäristökeskuksesta, Itä-Suomen yliopistosta ja Turun yliopistosta.

Ketä enää kiinnostaa? Jyväskylän Kesässä kysytään, mihin journalismia ja viisautta tarvitaan muuttuvassa maailmassa25.6.2026 10:10:24 EEST | Tiedote

Jyväskylän Kesän keskusteluohjelma kokoaa 1.–5.7.2026 Jyväskylän yliopiston kampukselle tutkijoita, taiteilijoita, toimittajia ja muita asiantuntijoita pohtimaan viisauden merkitystä ajassamme. Ohjelmassa tarkastellaan muun muassa journalismin tulevaisuutta, viisauden ja typeryyden rajapintoja, vastuullisuutta, ihmisen kasvua sekä luontosuhdetta.

Monimuotoinen metsä on tulevaisuuden arvonluonnin alusta – tutkijat esittävät uutta suuntaa Suomen metsäsektorille25.6.2026 07:05:00 EEST | Tiedote

Luontokato, ilmastotavoitteet ja globaalit markkinamuutokset muuttavat metsäsektorin toimintaympäristöä. Uusimman Jyväskylän yliopiston Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin tuottaman Wisdom Letters -julkaisusarjan vertaisarvioidun julkaisun mukaan Suomen kannattaa vastata muutokseen rakentamalla metsistä monipuolinen arvonluonnin alusta, jossa taloudellinen menestys perustuu aiempaa vahvemmin luonnon monimuotoisuuteen, uusiin palveluihin ja korkean lisäarvon liiketoimintaan.

Perinnöksi ilmastokriisi? Tutkimus kyseenalaistaa sukupolvien välisen kuilun24.6.2026 08:58:00 EEST | Tiedote

Ilmastokeskustelu nähdään usein sukupolvien välisenä ristiriitana, jossa nuoret joutuvat kantamaan vanhempien sukupolvien teot. Jyväskylän yliopiston tutkimus haastaa tämän asetelman ja osoittaa, että todellisuudessa asetelma on monimutkaisempi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme