Ainutlaatuinen 45 vuoden seuranta-aineisto osoittaa: matala nuoruusiän kunto lisää alentuneen työkyvyn ja kansansairauksien riskiä vuosikymmeniksi
2.12.2024 07:30:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Perttu Laakson ainutlaatuisen pitkää aineistoa hyödyntävä väitöskirja osoittaa, että matala kestävyyskunto nuorena lisää alentuneen työkyvyn, sairauspoissaolojen sekä sydän-, verisuoni- ja aineenvaihduntasairauksien riskiä vielä 45 vuoden päästä myöhäiskeski-iässä. Havaittujen pitkäaikaisvaikutusten vuoksi lasten ja nuorten liikuntaan panostaminen on ensisijaisen tärkeää. Aktiivinen nuori myös jatkaa liikkumista läpi koko aikuisiän todennäköisemmin kuin vähän nuoruudessa liikkunut.Aiemmin pitkään liikunnanopettajana toiminut Laakso kehottaa kääntämään jokaisen kiven lasten ja nuorten liikunnan tieltä: "Jos panostuksia ei tehdä, maksamme myöhemmin huomattavasti suurempaa laskua työkyvyn alentumisesta ja kansansairauksista.
Laakson väitöstutkimuksen aineisto pohjautuu 45-vuotiseen Liikuntaharrastuksen seurantatutkimukseen (LISE). LISE-aineiston kerääminen aloitettiin vuonna 1976, jolloin noin 3 000 koululaisen fyysinen kunto mitattiin koulun kuntotesteillä ja liikunnan harrastamista selvitettiin kyselyllä. Samoja koehenkilöitä on sittemmin seurattu läpi heidän aikuisikänsä aina eläkeiän kynnykselle asti. Seurantamittauksissa vuosina 2001 ja 2021 tutkittiin muun muassa työkykyä ja vapaa-ajan liikunnan harrastamista sekä diabeteksen, sepelvaltimo- ja verenpainetaudin sairastavuutta. Laakson keräämään viimeisimpään seurantamittaukseen osallistui noin tuhat alkuperäistä koehenkilöä.
Matala nuoruusiän kestävyyskunto on Laakson väitöstutkimuksen mukaan itsenäinen, varhainen riskitekijä aikuisiän alentuneelle työkyvylle, lisääntyneille sairauspoissaoloille sekä sydän-, verisuoni- ja aineenvaihduntasairauksille. Tutkimus osoitti, että yhteys on riippumaton ylipainosta, iästä ja aikuisiän liikunnasta. Nimenomaan kestävyyskunto on tutkimuksen mukaan avainasemassa. Lihaskunnolla, nopeudella ja ketteryydellä ei yhtä vahvoja yhteyksiä havaittu.
“Kestävyyskunnon suotuisat pitkäaikaisvaikutukset perustuvat todennäköisesti kestävyysharjoittelun laaja-alaisesti elimistöä hyödyttävään vaikutukseen sekä mahdollisesti geneettisiin tekijöihin. On viitteitä, että sama geneettinen tausta saattaa säädellä sekä kestävyysominaisuuksia että sydän-, verisuoni- ja aineenvaihduntasairauksien riskiä”, Laakso kertoo.
Laakso selvitti tutkimuksessaan lisäksi vapaa-ajan liikunnan yhteyksiä nuoruudessa, varhaiskeski-iässä ja myöhäiskeski-iässä. Koronapandemian sosiaalisten kontaktien rajoitukset mahdollistivat myös aiemman liikkumishistorian ja poikkeusolojen aikaisen liikkumisen yhteyden tutkimisen.
Tulokset osoittavat, että aktiivinen vapaa-ajan liikunnan harrastaminen nuoruudessa on yhteydessä aktiivisempaan liikkumiseen vielä eläkeiän kynnyksellä. Lisäksi miehillä fyysinen aktiivisuus aiemmin elämässä oli yhteydessä liikkumiseen sosiaalisten kontaktien rajoitusten aikana myöhäiskeski-iässä. Vähän liikkuneilla miehillä aktiivisuus väheni rajoitusten aikana, kun taas paljon liikkuneilla se säilyi. Naisilla vastaavaa yhteyttä ei löytynyt.
Aiemmin pitkään liikunnanopettajana toiminut Laakso kehottaa kääntämään jokaisen kiven lasten ja nuorten liikunnan tieltä.
“Panostukset lasten ja nuorten liikuntaan kannattaa tehdä nyt. Jos panostuksia ei tehdä, maksamme myöhemmin huomattavasti suurempaa laskua työkyvyn alentumisesta ja kansansairauksista.”
LitM Perttu Laakson liikuntapedagogiikan väitöskirja ”Associations of physical activity and fitness at adolescence with future work ability and health outcomes: a 45-year cohort study” tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 13.12.2024 klo 12 alkaen M-rakennuksen Musica-audotoriossa M103. Vastaväittäjänä toimii dosentti, ylilääkäri Kai Savonen (Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos) ja kustoksena apulaisprofessori apulaisprofessori Timo Jaakkola (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi. Väitöstä voi seurata myös verkossa: https://r.jyu.fi/vaitos-laakso131224
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/56880
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija
Perttu Laakso
perttu.t.t.laakso@jyu.fi
0503209797
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Peruskoulunsa päättäviltä kysyttiin, miksi oppimistulokset laskevat – eriytymiskehitys näkyy vastauksissa17.3.2026 13:52:57 EET | Tiedote
Siinä missä toiset nuoret saavat koulussa, kotona ja kavereiltaan runsaasti tukea ja kannustusta oppimiseen ja elämän käänteisiin, toiset kokevat jäävänsä yksin tai elävät muutoin kuormittavaa arkea. Tällöin myös opiskeluun kiinnittyminen on haastavaa. Niin ikään nuoriin kohdistuvat vaatimukset hahmottuvat nykynuorten kokemusmaailmassa eri tavoin. Osa kokee, että koulussa vaaditaan liian vähän, kun samaan aikaan toiset kuvaavat uupumista ja yhä epävarmempia tulevaisuudennäkymiä yhä varhaisemmassa vaiheessa.
Yli kaksi kolmesta opetusalan työntekijästä on kohdannut väkivaltaa työssään – tuki jää usein puutteelliseksi16.3.2026 09:57:50 EET | Tiedote
Perusopetuksessa työskentelevien arki on turvattomampaa kuin usein ajatellaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan 68 prosenttia opettajista ja koulunkäynninohjaajista on kohdannut työurallaan fyysistä väkivaltaa ja 62 prosenttia väkivallalla uhkailua. Silti lähes puolessa tapauksista tilanteesta ei tehty mitään virallista ilmoitusta.
Kultananoklustereista apua sairauksien tunnistamiseen?16.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijoiden laaja laskennallinen tutkimus ennusti, että kultananoklusterit voivat tunnistaa kiraalisia biomolekyylejä valikoivasti. Tämä ominaisuus voi auttaa havaitsemaan tiettyjä sairauksia suoraan verinäytteestä.
Aivoviikon tapahtuma Jyväskylän yliopistossa: miten oppiminen muokkaa aivojamme?13.3.2026 08:52:43 EET | Tiedote
Miten oppiminen, liike, uni ja ympäristö muovaavat aivojamme? Näihin kysymyksiin pureudutaan Jyväskylän yliopiston Aivoviikon yleisötilaisuudessa Oppivat ja muovautuvat aivot tiistaina 17.3.2026. Kaikille avoin tapahtuma järjestetään yliopiston Lähde-kirjaston Tietoniekka-tilassa sekä verkossa.
Viisaudella on oma muutosten ja kehityksen polkunsa – uusi Oxfordin kustantama kansainvälinen käsikirja julkaistu12.3.2026 13:14:02 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen dosentti Eeva K. Kallio on toiminut toisena toimittajana juuri ilmestyneessä teoksessa The International Handbook of Adult Development and Wisdom. Kallion työparina on ollut Fielding Graduate Universityn psykologian emeritaprofessori Judith Stevens-Long.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme