EMB. 4.12. klo 18.00: Miltä tunteiden kehokartat näyttivät muinoin ja nyt? Mesopotamiassa onnellisuus hohti paljon vahvemmin maksan alueella
Tutkijat ovat analysoineet savitaulujen nuolenpäämerkeistä käännettyä ja digitoitua, jopa miljoona sanaa käsittävää muinaista tekstimassaa. Tavoitteena on jatkossa selvittää, ovatko jotkin tunneperäiset kehokokemukset ihmisille tyypillisiä ajasta, kielestä ja kulttuurista riippumatta.
Monitieteinen tutkijatiimi on pyrkinyt laajan tekstiaineiston avulla selvittämään, miten muinaisen Mesopotamian alueen ihmiset kokivat tunteita kehossaan tuhansia vuosia sitten. Analyysi perustuu noin miljoonaan muinaisen akkadin kielen sanaan, jotka ovat peräisin Uus-Assyrian valtakunnasta (934–612 eaa.) säilyneiden savitaulujen nuolenpääkirjoituksesta. Aalto-yliopiston sekä Helsingin, Turun ja saksalaisen Mainzin yliopiston tutkimuksen tulokset julkaistaan iSCience-lehdessä 4. joulukuuta.
“Jo muinaisessa Mesopotamiassa oli karkea ymmärrys anatomiasta, esimerkiksi sydämen, maksan ja keuhkojen tärkeydestä”, tutkimushanketta vetävä Helsingin yliopiston professori Saana Svärd kuvailee.
Eri kehon osille olikin akkadin kielessä useita eri synonyymejä. Erityisesti juuri maksa mainittiin kehon eri alueista usein nuolenpääkirjoituksissa, ja tunteista se liittyi vahvimmin onnellisuuteen. Aineistossa oli myös kaikkiaan 35 akkadinkielistä onnellisuuteen liittyvää sanaa, kuten ’avoimuus’, ’nauru’, ’loistaa kirkkaasti’, ’tulla kokonaiseksi’ ja ’iloinen’.
”Jos muinaista mesopotamialaista onnellisuuden kehokarttaa verrataan moderniin tunteiden kehokarttaan, se on muuten pitkälti samanlainen, mutta maksa hohtaa siinä silmiin pistävästi”, kertoo Aalto-yliopistossa vieraileva tutkija Juha Lahnakoski tutkimuskeskus Jülichistä ja Düsseldorfin LVR-klinikalta.
Lauri Nummenmaa kollegoineen aloitti modernin tunteiden kehokartan tutkimuksen kymmenen vuotta sitten, jolloin ensimmäinen artikkeli aiheesta julkaistiin PNAS-lehdessä. Esimerkiksi vihaa moderni ihminen kokee yläkeholla ja käsissä, kun taas Mesopotamiassa viha yhdistettiin erityisesti jalkoihin, ja siihen liittyviä sanoja olivat muun muassa ’kuumentuminen’, ’hurjistunut’, ’vihainen’ ja ’raivo’. Rakkautta moderni ja uusassyrialainen ihminen kokevat kehollisesti melko samankaltaisesti, ja Mesopotamiassa rakkauteen yhdistyy kehon osista erityisesti maksa, sydän ja polvet.
”Jää nähtäväksi, voimmeko jatkossa sanoa jotain siitä, minkälaiset emotionaaliset kokemukset ovat ihmisille tyypillisiä ja onko esimerkiksi pelko ollut kehollisesti aina samanlaista. Toisaalta tekstit ovat tekstejä ja koetut tunteet eläviä, koettuja tunteita. Kun ollaan täysin kielen varassa, pitää edetä varovasti”, Svärd sanoo.
”Tästä syystä tekstianalyysiin perustuvat tunteiden kehokartat eivät ole suoraan verrattavissa sellaiseen tutkimukseen, missä kysytään suoraan, että missä tunnet esimerkiksi onnellisuutta”, Lahnakoski jatkaa.
104-vuotiaan naisen onnellinen elämä juontaa jumaliin
Kirjoitustaito ei ollut yleistä muinaisen Mesopotamian alueen sivilisaatioissa. Nuolenpääkirjoituksia tuottivat lähinnä kirjurit, ja siten se oli vain varakkaiden ihmisten saatavilla. Toisaalta savitaulut pitivät sisällään hyvin moninaisia tekstejä, kuten veroluetteloita, kauppakirjoja, rukouksia, kirjallisuutta sekä varhaisia historiallisia ja matematiikan tekstejä.
Eräässä nuolenpäätekstissä kuvataan 104-vuotiasta kuninkaan äitiä ja sitä, kuinka jumalien kuningas on lisännyt hänen sydämeensä iloa, ja hänen silmänsä, kätensä ja jalkansa voivat hyvin korkeasta iästä huolimatta.
”Muinaisen Lähi-idän tekstejä ei ole koskaan tutkittu tällä tavalla ja tästä näkökulmasta, eli yhdistämällä tunteita kvantitatiivisesti kehon osiin. Tätä voidaan jatkossa soveltaa muihinkin kieliaineistoihin”, Svärd sanoo.
Suuria tekstikokonaisuuksia hyödyntävää korpuslingvististä menetelmää on kehitetty Svärdin johtamassa Muinaisen Lähi-idän imperiumit -huippuyksikössä vuosia. Seuraavaksi tutkimusryhmä ottaakin tarkasteltavakseen englanninkielisen korpuksen eli tekstiaineiston 1900-luvulta, ja tässä aineistossa on sata miljoonaa sanaa. Tarkasteltavaksi on tulossa myös suomenkielinen aineisto.
Tutkijatiimi on saanut rahoituksen Suomen kulttuurirahastolta. Svärdin ja Lahnakosken lisäksi artikkelin kirjoittaneeseen tiimiin kuuluvat Aalto-yliopiston professori Mikko Sams, Helsingin yliopiston tutkija Ellie Bennett, Turun yliopiston professori Lauri Nummenmaa ja Johannes Gutenberg-Universität Mainzin tutkija Ulrike Steinert. Tutkijatiimin osaaminen ulottuu tunnehistoriaan, neurotieteisiin, psykologiaan, akkadin kieleen, mesopotamialaiseen ymmärrykseen kehollisuudesta, tilastolliseen analyysiin ja viime vaiheessa tulosten näkyväksi tekemiseen kehokartoissa.
Linkki artikkeliin (linkki toimii vasta embargon poistumisen jälkeen)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha LahnakoskiVieraileva tutkija, Aalto-yliopisto ja tutkija, tutkimuskeskus Jülich ja Düsseldorfin LVR-klinikka
Puh:+49 173 655 4954juha.lahnakoski@aalto.fiSaana SvärdProfessori, Helsingin yliopisto
Puh:050 448 2433saana.svard@helsinki.fiMikko SamsProfessori, Aalto-yliopisto
Puh:050 521 5739mikko.sams@aalto.fiKuvat
Tietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Suomi liittyi ulkoavaruussopimukseen ja saa ESA:lta avaruusteknologiaan miljoonarahoituksen21.1.2025 16:55:00 EET | Tiedote
Suomen, muiden pohjoismaiden ja Baltian maiden suurin New Space eli uuden avaruuden tapahtuma on alkanut tiistaina Aalto-yliopiston Dipolissa. Samalla julkistettiin ESA Phi-Lab Finland innovaatio-ohjelma ja Suomi liittyi Nasan ulkoavaruudessa toimimista koskevaan Artemis-sopimukseen.
Finland joins NASA’s Artemis Accords and secures millions in ESA funding for space technology development21.1.2025 16:55:00 EET | Press release
The Winter Satellite Workshop, the largest New Space event in the Nordic and Baltic regions, has commenced at Aalto University’s campus in Otaniemi Espoo. The European Space Agency (ESA) used the occasion to launch the Phi-Lab Finland innovation programme, while Finland officially joined NASA's Artemis Accords, marking a significant step in the country’s space sector development.
Rakkausteemainen yleisöluento aloittaa Aalto-yliopiston ja Espoon kaupungin kaikille avoimet tiedetapahtumasarjat16.1.2025 11:00:00 EET | Tiedote
Niin aikuisille kuin koululaisillekin suunnattujen tapahtumasarjojen tavoitteena on kertoa eri tieteenalojen tutkimuksesta kiinnostavalla tavalla, ja samalla tehdä Otaniemestä ja Espoosta houkutteleva vierailukohde.
Tero Ojanperä valittiin Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi16.1.2025 08:21:32 EET | Tiedote
Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi valittiin 15.1.2025 pidetyssä yliopiston hallituksen järjestäytymiskokouksessa Rando Labs -yhtiön perustaja, tekniikan tohtori Tero Ojanperä ja varapuheenjohtajaksi Rejlers-yhtiön toimialajohtaja, tekniikan tohtori Marita Niemelä. ”Aalto-yliopisto on 15 vuotensa aikana menestynyt ja kansainvälistynyt. Koulutus, tutkimus ja innovaatiot ovat entistä tärkeämpiä kestävän tulevaisuuden rakentajia, ja niitä tukee myös juuri alkanut yliopiston varainhankintakampanja. On hienoa saada olla mukana tässä työssä”, sanoo Tero Ojanperä. Tero Ojanperä aloitti Aalto-yliopiston hallituksessa vuonna 2025. Hän on Rando Labs -yrityksen perustaja ja toimii hallitusammattilaisena useissa yrityksissä. Ojanperä on hallituksen puheenjohtaja Fintrafficissa, varapuheenjohtaja Betolarissa ja hallituksen jäsen OP Ryhmässä ja Milttonissa. Lisäksi hän toimii useissa startup-yrityksissä sijoittajana, neuvonantajana tai hallitustehtävissä. Tero Ojanperä on yksi Silo AI -yh
Aalto-yliopisto tuo Nokian muotoiluarkiston kaikkien ulottuville15.1.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Arkisto sisältää ennennäkemätöntä materiaalia matkapuhelinjätin kahdelta vuosikymmeneltä. Valokuvat, videot, haastattelut ja muistiinpanot kertovat luovuuden ja ihmisen merkityksestä teknologian ja liiketoiminnan mullistamisessa. Ne osoittavat, ettei kehitys ole luonnonvoima vaan prosessi ja arvovalinta, johon me voimme vaikuttaa, sanovat tutkijat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme