Talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportti: Helsingissä palkat muuta maata korkeammat – kertoo tuottavuudesta
Tuoreen talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportin mukaan Helsingin työssäkäyntialueella palkat ovat selvästi muuta Suomea korkeammat. Helsingissä kerrytetty työkokemus myös nostaa palkkoja muuta maata nopeammin. Taustalla on raportin mukaan suuresta kaupunkikoosta johtuva korkea tuottavuus, joka mahdollistaa korkeammat palkat.

Taustaraportissa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkija Cristina Bratu ja johtava tutkija Teemu Lyytikäinen tarkastelivat työssäkäyntialueiden välisiä palkkaeroja yksityisellä sektorilla Suomessa. Tutkimuksessa hyödynnetään koko väestön kattavaa tilastoaineistoa vuosilta 2005–2019. Tutkimuksen mukaan työssäkäyntialueen työpaikkamäärän kaksinkertaistuessa palkkataso nousee yli kahdella prosentilla.
"Tutkimuksemme tarjoaa aiempaa tarkempaa ja luotettavampaa tietoa kaupunkikoon yhteydestä palkkoihin ja tuottavuuteen. Tulokset viittaavat siihen, että Suomessakin yritysten ja työntekijöiden tuottavuus kasvaa kaupunkikoon kasvaessa ja tämä näkyy myös korkeampina palkkoina", toteaa johtava tutkija Teemu Lyytikäinen VATT:sta.
Helsingissä palkat selvästi korkeammat myös muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna
Tutkimuksessa palkkoja Helsingin työssäkäyntialueella verrataan Tampereen ja Turun työssäkäyntialueisiin, maakuntakeskuksiin sekä pienempiin kaupunkeihin. Tutkimuksen perusteella koulutustasoltaan, työkokemukseltaan ja työnkuvaltaan samankaltaisten yksityisen sektorin työtekijöiden palkat ovat Helsingissä yli seitsemän prosenttia korkeammat kuin pienemmillä työssäkäyntialueilla. Tampereen ja Turun seudun palkkapreemio on paljon pienempi, vain yhden prosentin.
Helsingin alueella työkokemus myös nostaa palkkoja muita alueita nopeammin. Vuosi työkokemusta Helsingistä nostaa palkkaa noin kaksi prosenttia enemmän kuin vuosi työkokemusta muilta työssäkäyntialueilta. Helsingissä ansaittu työkokemus näkyy myös korkeampana palkkana muille alueille siirryttäessä.
"Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu palkkojen riippuvan kaupunkialueen koosta ja tiheydestä, vaikka alue-erot työntekijöiden ominaisuuksissa huomioitaisiin mahdollisimman tarkasti. Helsingissä tämä palkkapreemio vastaa suuruudeltaan muissa Pohjoismaissa havaittuja palkkaeroja pääkaupungin ja muiden alueiden välillä", sanoo erikoistutkija Cristina Bratu.
Korkeampi tuottavuus mahdollistaa suurien kaupunkien korkeamman palkkatason
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että alueiden välillä on Suomessa palkkaeroja. Taloustieteellisen tutkimuskirjallisuuden perusteella työpaikkojen keskittyminen suuriin kaupunkeihin luo kasautumisetuja, jotka parantavat tuottavuutta. Suuremmalla ja tiheämmällä työmarkkina-alueella työntekijöiden on esimerkiksi helpompi löytää osaamistaan mahdollisimman hyvin vastaava työpaikka, mikä parantaa myös alueen yritysten tuottavuutta. Kasautumiseduista johtuvat tuottavuushyödyt mahdollistavat suurien kaupunkien korkeamman palkkatason. Jos suurissa kaupungeissa ei olisi tuottavuushyötyjä, yritysten kannattaisi siirtyä matalampien palkkojen alueille.
"Tulosten perusteella työpaikkojen ja työntekijöiden kasautuminen suurempiin ja tiheämmin asuttuihin kaupunkeihin, voi lisätä kokonaistuottavuutta ja talouskasvua. Työpaikkojen ja väestön sijaintiin vaikuttavilla politiikkatoimilla on todennäköisesti vaikutuksia talouskasvuun, mutta alueellisen tasa-arvon ja hyvinvoinnin näkökulmat voivat olla talouskasvutavoitteen kanssa ristiriidassa", Teemu Lyytikäinen toteaa.
Suurten kaupunkien palkkapreemio on naisille miehiä suurempi
Tutkimuksessa tarkasteltiin alueellisia palkkaeroja erikseen miesten ja naisten osalta sekä koulutustaustan mukaan. Naisten osalta työssäkäyntialueen työpaikkamäärän kaksinkertaistuessa palkat nousevat keskimäärin kolme prosenttia, eli hieman miehiä enemmän. Helsingin palkkapreemio on myös naisille hieman miehiä suurempi: Koulutustasoltaan ja työnkuvaltaan samankaltaisten yksityisellä sektorilla työskentelevien naisten palkat ovat Helsingissä yli yhdeksän prosenttia korkeammat kuin pienemmillä työssäkäyntialueilla.
Luotettavat arviot palkkapreemioista
Tutkimuksessa käytetään koko väestön kattavaa tilastoaineistoa vuosilta 2005–2019. Tutkimuksessa keskitytään alueellisiin palkkaeroihin yksityisellä sektorilla. Työssäkäyntialueiden välisiä palkkaeroja mitattaessa vakioidaan alue-erot työntekijöiden ominaisuuksissa kuten koulutus, työkokemus, ammattiluokitus ja työnantajayrityksen sektori. Lisäksi tarkastellaan alueelta toiselle muuttavien työntekijöiden palkkamuutoksia. Näin voidaan eristää alueen vaikutus palkkaan työntekijän ominaisuuksista luotettavammin kuin alueellisia keskipalkkoja vertaillen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teemu LyytikäinenJohtava tutkijaVATT / Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
Puh:+358 295 519 431teemu.lyytikainen@vatt.fiCristina BratuErikoistutkijaVATT / Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
Puh:+358 295 519 502cristina.bratu@vatt.fiLiitteet
Linkit
Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten. Neuvoston tavoitteena on parantaa talouspolitiikan valmistelun ja päätöksenteon laatua sekä tuoda tutkimustietoon pohjautuva riippumaton näkökulma talouspoliittiseen keskusteluun. Neuvosto julkaisee vuosittain arvion harjoitetusta talouspolitiikasta. Lisäksi neuvosto julkaisee taustaraportteja talouspolitiikan eri teemoista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Talouspolitiikan arviointineuvosto (TPAN)
Rådet för utvärdering av den ekonomiska politiken: Välfärdsområdena inledde sin verksamhet under utmanande förhållanden – mer flexibilitet behövs för att täcka underskotten28.1.2025 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Besluten som fattades under vårens ramförhandlingar stöder regeringens ekonomiska mål, men den svaga ekonomiska utvecklingen och de stigande kostnaderna inom välfärdsområdena försvagar utsikterna för de offentliga finanserna. På kort sikt bör ytterligare anpassningar som försämrar den samlade efterfrågan undvikas. Det vore rimligt att ge välfärdsområdena mer tid att genomföra besparingarna.
Talouspolitiikan arviointineuvosto: Hyvinvointialueet aloittivat haastavissa olosuhteissa – alijäämien kattamiseen tarvitaan lisää joustoa28.1.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Kevään kehysriihen päätökset tukevat hallituksen taloustavoitteita, mutta heikko talouskehitys ja hyvinvointialueiden kasvavat kustannukset heikentävät julkisen talouden näkymiä. Lyhyellä aikavälillä tulisi välttää kokonaiskysyntää heikentäviä lisäsopeutuksia. Hyvinvointialueille olisi järkevää antaa lisäaikaa säästöjen toteuttamiseen.
The Finnish Economic Policy Council: Wellbeing services counties started in challenging circumstances – More flexibility needed to address deficits28.1.2025 10:00:00 EET | Press release
The fiscal policy decisions made last spring support the government’s economic objectives. However, weak economic performance and the rapidly rising costs faced by wellbeing services counties have worsened the fiscal outlook. Additional measures that weaken aggregate demand should be avoided in the short term. Wellbeing services counties should be given additional time to implement savings measures.
Talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportti: Alueellisella ja ammatillisella kohtaanto-ongelmalla vähäinen yhteys työttömyyteen7.11.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan esteet työttömien työnhakijoiden maantieteellisessä tai ammatillisessa liikkuvuudessa eivät ole viime vuosina merkittävästi hidastaneet työpaikkojen täyttymistä tai nostaneet työttömyyttä Suomessa. Taustalla näyttää olevan työnhakijoiden ja työmahdollisuuksien lisääntynyt keskittyminen samoille alueille ja ammatteihin.
Jenni Jaakkola valittu Talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeriksi15.8.2024 07:00:00 EEST | Uutinen
Valtiovarainministeriö on nimittänyt Talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteerin virkaan KTT Jenni Jaakkolan ajalle 1.9.2024–31.12.2025. Jaakkolan pestin aikana selvitetään neuvoston roolia ja työnjakoa muiden toimijoiden kanssa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme