Palveluiden ulkoistaminen ei paranna yritysten tuottavuutta, mutta vaikuttaa positiivisesti työllisyyteen
4.12.2024 09:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Suomessa palveluiden ulkoistaminen ei vaikuta yritysten tuottavuuteen, mutta se lisää työllisten määrää, paljastaa tuore Etla-tutkimus. Vaikka työllisten lukumäärä yrityksissä kasvaa, palvelujen ulkoistaminen vaikuttaa erityisesti työvoimarakenteeseen Suomessa. Se vähentää johtajien ja keskitason asiantuntijoiden osuutta palvelusektorin yrityksissä, mutta samalla lisää tuotantotyötekijöiden osuutta.

Suomen palvelusektorin tuottavuus on kasvanut viime vuosina heikosti. Keskimäärin kokonaistuottavuus on noussut vuositasolla alle puoli prosenttia, mikä on huomattavasti vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Samalla palvelusektorin osuus työvoimasta on kasvanut voimakkaasti, ja tällä hetkellä lähes kolme neljästä työntekijästä työskentelee palvelualoilla.
Tuoreessa Etla-tutkimuksessa ”Palveluiden tuonnin vaikutus palveluyritysten tuottavuuteen ja työllisyyteen” (Etla Raportti 155) tarkastellaan palveluiden ulkoistusten vaikutuksia palveluyritysten tuottavuuteen ja työvoiman kysyntään ja rakenteeseen. Business Finlandin rahoittaman tutkimuksen aineistona käytetään suomalaista yritystason aineistoa palveluiden tuonnista, tuottavuudesta ja työllisyydestä vuosilta 2002–2016.
Tulosten mukaan yritysten palvelujen ulkoistamisella ei havaita vaikutusta yritysten tuottavuuteen, mutta se lisää työllisten määrää. Palveluiden tuonti vaikuttaa erityisesti työvoimarakenteeseen, vähentäen johtajien ja keskitason asiantuntijoiden osuutta palvelusektorin yrityksissä, ja samalla lisäten tuotantotyötekijöiden määrää.
Jo 10 prosentin lisäys palvelutuonnissa lisää työllisyyttä noin kolmella prosentilla. Sama positiivinen työllisyysvaikutus näkyy myös maahanmuuttajien työllisyydessä, kun 10 prosentin lisäys palvelutuonnissa nostaa maahanmuuttajien työllisyyttä 1,6 prosenttia.
– Palvelusektori hankkii ulkomaisia palveluita joko hyödyntääkseen ulkomaista osaamista tai pienentääkseen kustannuksia. Ulkoistaminen on samalla kasvattanut työvoiman tarvetta Suomessa mahdollisesti parantuneen yrityksen toimintaympäristön myötä. Ulkoistettavat palvelut lienevätkin luonteeltaan hallinnollisia tai front-office-työtä korvaavia tehtäviä, jotka tukevat ja mahdollistavat suorittavaa työtä, kertoo Etlan tutkimuspäällikkö KTT Terhi Maczulskij.
Teollisuudessa ulkoistaminen on ollut historiallisesti yhteydessä tuottavuuden kasvuun. Suomessa palveluiden ulkoistaminen ei kuitenkaan johda tuottavuuden kasvuun, mutta parantaa työllisyyttä.
– Tämä alleviivaa sitä, että palvelusektorin heikko tuottavuuden taso on Suomen kansantaloudelle merkittävä haaste, johon kansainvälistymisen tuomat kustannussäästöt tuskin tuovat helppoja ratkaisuja, pohtii Etlan tutkija VTT Otto Kässi.
Siinä missä teollisuuden tuotannon ulkoistus on ollut yhteydessä työntekijäryhmän ammattien vähenemiseen, näyttää palveluiden tuonnissa olevan päinvastainen vaikutus. Suorittavaa työtä tekevien työvoimaosuus on kasvanut toimihenkilöiden kustannuksella.
Maczulskij, Terhi — Kässi, Otto: Palveluiden tuonnin vaikutus palveluyritysten tuottavuuteen ja työllisyyteen (Etla Raportti 155)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Terhi MaczulskijTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:050-323 0180terhi.maczulskij@etla.fiOtto KässiTutkija, ETLA
Puh:050 532 3518otto.kassi@etla.fiKuvat



Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.
Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan23.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.
Kutsu medialle: Voiko talouskasvu kiihtyä? Etlan ennuste julki 25.3.18.3.2026 12:15:00 EET | Kutsu
Päästäänkö tänä vuonna jo voimakkaampaan kasvuun? Tuliko Hormuzinsalmesta maailmantalouden tulppa? Kohenevatko Suomen työttömyysluvut viimein?
Etlan pääekonomistiksi Jenni Pääkkönen valtiovarainministeriöstä17.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen pääekonomistiksi on valittu finanssineuvos VTT Jenni Pääkkönen. Hän on työskennellyt valtiovarainministeriön kansantalousosastolla julkisen talouden yksikön päällikkönä. Pääkkönen aloittaa 1.5.2026 Etlassa uudessa pääekonomistin tehtävässä ja johtaa talouden tilannekuvaa ylläpitävää tutkijaryhmää.
Korkea verotus jarruttaa urakehitystä ja aineettoman pääoman kasvua – tutkijat suosittavat rajaverojen laskua17.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen ylimmät ansiotulojen rajaveroasteet ovat edelleen niin korkeat, että ne saattavat vähentää kokonaisverokertymää. Viimeaikaisen tutkimusnäytön perusteella ainakin tulojakauman ylimmässä prosentissa verotuottoa maksimoiva rajavero olisi nykyistä alemmalla tasolla. Tämä on kuitenkin ääriesimerkki tehottomasta verotuksesta. Laajemmin veropäätökset pitäisi suunnitella kasvun ja hyvinvoinnin maksimoinnin näkökulmasta, eikä verotuksen maksimointi pitäisi olla politiikan tavoitteena. Tuore Etla-tutkimus varoittaa, että korkea verotus ei ainoastaan vääristä lyhyen aikavälin työn tarjontaa, vaan heikentää pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä jarruttamalla uraponnisteluja ja aineettoman pääoman kertymistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme