Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti

Etlan ennuste tiivistettynä

• Suomen talouskasvu vahvistuu investointien ja yksityisen kulutuksen vetämänä.
• Etla ennustaa bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna yhden prosentin ja ensi vuonna 1,5 prosenttia. Vuonna 2028 bkt-kasvua odotetaan 1,6 prosenttia. Etla on alentanut kasvuennustettaan, aiemmin arvioimme tälle vuodelle 1,4 prosentin kasvua.
• Iranin sota nostaa energian hintoja ja hidastaa Suomen ja koko euroalueen kasvua. Suomen vientikysyntä kasvaa, mutta viime vuotta hitaammin. Etla ennakoi tavaraviennin kasvun jäävän tänä vuonna 1,5 prosenttiin.
• Polttoaineet, lannoitteet ja kuljetukset kallistuvat Persianlahden sotatilan takia, mutta tilanne ei kuitenkaan ole verrattavissa Ukrainan sodan vaikutuksiin vuonna 2022. Persianlahden sotatilan vaikutus voi tosin olla ennusteessa arvioitua kielteisempikin, konfliktin kesto on kriittinen kysymys.
• Kauppasota jatkuu ja Yhdysvallat etsii uusia keinoja korvatakseen tullit, jotka korkeimman oikeuden päätös kumosi.
• Epävarmuus näkyy vielä yksityisessä kulutuksessa, joka kasvaa Suomessa hitaasti. Inflaatioennustetta on nostettu energianhintojen nousun vuoksi ja inflaation odotetaan kiihtyvän tänä vuonna 1,8 prosenttiin.
• Investoinnit kääntyivät kasvuun viime vuonna ja jatkavat kasvussa.
• Valtio ja paikallishallinto pysyvät alijäämäisinä ennustevuosina 2026–2028. Velkasuhde jatkaa nousua, mutta hidastuvasti. Sopeutustahtia on voimistettava velkajarrutavoitteen saavuttamiseksi.
• Virallinen työttömyysaste antaa liian synkän kuvan työmarkkinoista.

 

Suomen kansantalous kääntyi hentoiseen kasvuun jo vuodenvaihteessa 2025–2026 ja kasvussa pyristellään kiinni myös tänä vuonna. Etla ennustaa bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna prosentin ja ensi vuonna 1,5 prosenttia. Vuonna 2028 kasvua kertyy 1,6 prosenttia. Nettovienti veti kasvua vielä viime vuonna, mutta tänä vuonna vetovastuu vaihtuu, kun tuonti alkaa kasvaa vientiä ripeämmin. Nyt kasvun moottoreina ovat erityisesti investoinnit ja yksityinen kulutus.

Talouden orastavaa kasvua uhkaa kuitenkin sotatila Persianlahdella. Epävarmuus Etlan ennusteessakin on siksi suurta, erityisesti maailmanmarkkinahintojen ja meri- ja lentokuljetusten hintakehityksessä.

– Persianlahden sotatilan suurin vaikutus on näkynyt öljyn ja öljyjalosteiden, kuten liikennepolttoaineiden, hinnoissa. Hormuzinsalmen sulku on nostanut myös lannoitteiden hintoja, jotka puolestaan vaikuttavat elintarvikkeiden hintoihin. Näillä näkymin tilanne ei kuitenkaan ole verrattavissa Ukrainan sodan vaikutuksiin vuonna 2022. Tällöin viljan ja öljykasvien maailmanmarkkinoihin vaikutti suuresti Mustanmeren kuljetusten häiriintyminen, mitä ei nyt ole. Lisäksi häiriö maakaasussa osui Eurooppaan, kun putkikuljetukset Venäjältä estyivät. Nyt tämä häiriö on globaalimpi, huomauttaa Etlan vanhempi tutkija Ville Kaitila.

Iranin sota hidastaa maailman talouskasvua. Vaikutukset ovat selvimmät Aasiassa ja euroalueella, mutta sodan takia Etla on laskenut hieman myös Yhdysvaltojen kasvuennustettaan. Kansainväliseen kauppaan vaikuttaa edelleen myös kauppasota, kun Yhdysvallat etsii keinoja korvata tullit, jotka maan korkein oikeus kumosi.

Inflaatio kiihtyy, epävarmuus nostaa jälleen päätään

Etla arvioi yksityisen kulutuksen Suomessa kasvavan tänä vuonna vain 0,6 prosenttia. Epävarmuus on suurta ja nousevat energianhinnat nakertavat näkymää. Ostovoima kasvaa hieman kulutusta nopeammin. Ensi vuonna yksityinen kulutus pääsee jo vajaan kahden prosentin kasvuun, mikäli maailmantalouden turbulenssi tasoittuu.

Inflaatio kävi vuoden vaihteessa pitkästä aikaa nollassa. Lähi-idän tilanne nostaa nyt energian hintoja, minkä vuoksi inflaatio kiihtyy tänä vuonna 1,8 prosenttiin. Ensi vuonna inflaatioluvuksi ennustetaan 1,5 prosenttia ja vuonna 2028 kaksi prosenttia. EU-yhdenmukaistettu inflaatio on tänä vuonna 2,3 prosenttia.

Virallinen työttömyysaste antaa liian synkän kuvan työmarkkinoista

Työmarkkinoiden tilanne on ollut kohmeinen, mutta tänä vuonna Etla ennustaa työllisyyden kasvavan hieman yli puoli prosenttia ja jatkavan kasvussa myös vuonna 2027. Työttömyysaste oli viime vuonna varsin korkea eli 9,7 prosenttia. Tätä selittää suurelta osin se, että maahanmuutto kasvatti voimakkaasti työvoimaa. Etlan ennusteen mukaan työttömyys alkaa laskea tänä vuonna hitaasti, mutta pysyy siitä huolimatta verraten korkealla tasolla myös vuosina 2027–2028.

Virallinen työttömyysaste antaa nyt kuitenkin liian synkeän kuvan työmarkkinoista ja koko suhdannekuvasta, korostaa Etlan vanhempi tutkija Sakari Lähdemäki.

– Työmarkkinoista piirtyy huomattavasti maltillisempi kuva, kun tarkastellaan muita työttömyyden mittareita, kuten työnvälityksen työttömiä työnhakijoita tai työttömyysedunsaajien määrää. Vaikka työttömyys on noussut myös näiden mittareiden mukaan, antaa virallinen työttömyysaste liian synkän kuvan työmarkkinoista siksi, että sen mukaan työttömien määrä on kasvanut paljon enemmän kuin työllisyys on heikentynyt, Etlan Lähdemäki painottaa.

Investoinnit kääntyivät kasvuun viime vuonna ja Etla ennustaa kasvun jatkuvan noin 5 prosenttia myös tänä vuonna. Julkiset investoinnit kasvavat erityisesti hävittäjähankintojen takia, yksityiset investoinnit hieman maltillisemmin. Julkisia investointeja kasvattavat myös lisäpanostukset t&k:hon.

Sopeutustahtia voimistettava velkajarrutavoitteen saavuttamiseksi

Suomen talous kasvoi viime vuonna sopeutuksesta huolimatta. Ilman Yhdysvaltojen asettamia tulleja ja kotimaista sopeutusta talouskasvu olisi ollut noin prosentin luokkaa, mikä on lähihistorian valossa kohtuullista kasvua Suomelle. Käytännössä se tarkoittaa noususuhdannetta, johon sopeutus pitäisikin ajoittaa, huomauttaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

– Kritiikin ja uutisotsikoiden perusteella on voinut saada käsityksen, että sopeutus Suomessa on ollut liiallista suhdannetilanteeseen nähden. On peloteltu talouden negatiivisella kierteellä, mutta pelko on ollut turha. Julkisen talouden näkymä on niin karu, että sopeutusta ei voi jättää vain nopean kasvun ajanjaksoihin. Sopeutustahtia on ennemminkin voimistettava, sanoo Kangasharju.

Toistaiseksi sopeutus ei ole Etlan arvioiden mukaan ollut erityisen voimakasta eikä se ole estänyt talouden kääntymistä kasvuun vuoden 2025 aikana. Sote-, puolustus- ja korkomenojen nousu tosin kohdentaa sopeutusta muualle julkiseen talouteen, mikä voi voimistaa tunnetta sopeutustoimien suuruudesta.

Julkisen talouden alijäämä pieneni viime vuonna yhden prosenttiyksikön suhteessa bruttokansantuotteeseen. Osa pienenemisestä oli aktiivista sopeuttamista ja osa hennon talouskasvun myötä muutoinkin pienenevää alijäämää. Velkaantumista saatiin kuriin selvästi enemmän vero- ja muiden tulojen lisääntymisen kuin menojen vähenemisen avulla.

– Jo velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii tuleviltakin hallituksilta sopeutuksen jatkamista. Pitkän päälle sopeutuksessa on siirryttävä painottamaan menojen vähentämistä, Kangasharju toteaa.

Suhdanne Kevät 2026 verkkoversio on luettavissa keskiviikkona 25.3. osoitteessa suhdanne.fi. Kaikki verkkoversion kuviot ja taulukot voi myös ladata sivustolta erikseen.

Liitteet (alla): Kuvio 1: Suomen huoltotase & Kuvio 2: Eräitä keskeisiä ennusteita