Väitös: Järvien seurannan kustannustehokkuutta voidaan arvioida tilastotieteen menetelmien avulla (Koski)
Seurantatiedon säännöllinen kerääminen ympäristöstä on tärkeää ja lainsäädännön edellyttämää, mutta sen kustannustehokkuutta on vaikea osoittaa. Jyväskylän yliopiston tilastotieteen väitöstutkimuksessa sovellettiin päätösanalyysin käsitteitä, jotta voitiin näyttää Suomen järvien seurannan hyöty ja arvo.
Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivi (VPD) velvoittaa suojelemaan vesiekosysteemien ekologista tilaa. Tavoitteena on vesistöjen vähintään hyvä tila kaikkialla Euroopassa vuoteen 2027 mennessä. Järvien luokittelu ekologisiin tilaluokkiin perustuu useiden ekologisten indikaattoreiden seurantatietoihin. Jos järven tila on seurannan perusteella heikko, tarvitaan sen parantamiseksi kunnostustoimenpiteitä. Ympäristön seurantaan ja kunnostukseen käytettävien varojen rajallisuus on tärkeä syy, miksi seurantatiedon arvioinnilla on kasvava tarve. Luotettavaa ja perusteltua laskennallista analyysiä tarvitaan, jotta ympäristötutkimuksen aineistojen kustannustehokkuus voidaan konkreettisesti näyttää.
Informaatioarvo ympäristönseurannassa
Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkijan Vilja Kosken tutkimuksessa sovellettiin tilastotieteen menetelmiä, erityisesti päätösanalyysin käsitteitä sekä osaotoksen valinta-algoritmeja, jotta järvien seurannan kustannustehokkuus voitiin osoittaa. Tutkimuksen keskeinen aihe oli informaatioarvo, joka on päätösanalyysin käsite.
- Informaatioarvon avulla voidaan jo ennen aineiston keräämistä arvioida, mikä on aineiston hyöty päätöstä tehdessä, ja verrata saatua rahallista hyötyä aineiston hankinnan kustannuksiin. Päätöksenteko on informaatioarvoanalyysin yhteydessä kaksivaiheinen: ensin pitää tehdä päätös lisäaineiston hankkimisesta informaatioarvon avulla, ja vasta sitten varsinainen päätös, esimerkiksi päätös järven kunnostuksesta. Informaatioarvon käsitettä on aiemmin käytetty laajasti esimerkiksi lääketieteen tutkimuksessa sekä rahoitusalalla, selventää Vilja Koski Jyväskylän yliopistolta.
Kosken väitöskirjatutkimus on yksi ensimmäisistä yrityksistä soveltaa tätä kehikkoa myös ympäristötutkimuksen tarpeisiin ja aineistoihin.
- Suurimman haasteen informaatioarvon soveltamisessa järvien seurantaan muodostaa järven hyvän tilan rahallisen arvon määrittäminen. Arvojen määrittäminen voi olla joissain sovelluskohteissa helppoa, esimerkiksi osakesijoituspäätöstä tehtäessä. Ympäristönseurannassa se on haastavampaa, sillä suurin osa ympäristön tuottamista hyödyistä on niin sanottuja julkishyödykkeitä, jotka ovat vapaasti kaikkien käytettävissä, kertoo Koski.
Informaatioarvo todettiin väitöstutkimuksessa tehokkaaksi tavaksi arvioida järvien seuranta-aineiston arvoa. Erityisesti, jos järven oletetaan olevan hyvässä tilassa, sen seuranta on hyödyllistä hyvän tilan varmistamiseksi ja kalliiden kustannustoimien välttämiseksi.
Numeeriset menetelmät seurannan kehittämisen tukena
Päätösanalyysin lisäksi tutkimuksessa käytettiin numeerisia, heuristisia valinta-algoritmeja tunnistamaan järviotoksia, joista kerätty seuranta-aineisto antaa mahdollisimman tarkkaa tietoa järvien tilasta kunnostuspäätösten tekemiseksi.
- Algoritmien avulla valitut otokset ovat selvästi hyödyllisempiä kuin satunnaisotos tai yksinkertaisemmin kriteerein valitut otokset. Tutkimus suositteleekin hyödyntämään tilastotieteen menetelmiä seurantaa kehitettäessä, selventää Koski.
Vilja Koski valmistui filosofian maisteriksi matematiikan ja tilastotieteen laitokselta vuonna 2018 pääaineenaan tilastotiede ja aloitti väitöskirjatutkimuksen vuonna 2019. Tutkimuksen ohjaajina toimivat yliopistonlehtori Salme Kärkkäinen ja professori Juha Karvanen matematiikan ja tilastotieteen laitokselta sekä ryhmäpäällikkö, erikoistutkija, Niina Kotamäki Suomen ympäristökeskuksesta. Tutkimuksen rahoittivat Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitos, Emil Aaltosen säätiö sekä Koneen säätiö.
FM Vilja Kosken tilastotieteen väitöskirja ”Applying value of information and subsample selection to cost-efficient lake monitoring” tarkastetaan lauantaina 14.12.2024 klo 12 alkaen Jyväskylän yliopiston Agora-rakennuksen Lea Pulkkisen salissa (Ag B431.1). Vastaväittäjänä toimii professori Jarno Vanhatalo Helsingin yliopistosta ja kustoksena yliopistonlehtori, FT Salme Kärkkäinen Jyväskylän yliopistosta. Tilaisuuden kieli on suomi.
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0408-2
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apurahatutkija Vilja Koski, vilja.a.koski@jyu.fi
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote
Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jyväskylän yliopiston uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma tarjoaa jatkotutkintoväylän bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille25.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa alkaa täysin uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma, joka tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuden erityisesti bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille. Vastaavaa tiedeyliopistotasoista koulutusta ei Suomessa ole muualla tarjolla.
Sosiaali- ja terveysministeriöltä 1,1 miljoonaa euroa rahoitusta Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkimushankkeille24.6.2025 09:24:49 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta 18 sosiaalityön yliopistotasoiselle tutkimushankkeelle. Tutkimushankkeiden tavoitteena on vahvistaa sosiaalityön ja sosiaalihuollon vaikuttavuutta, laatua ja asiakasturvallisuutta sekä asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta sosiaalihuollossa.
Jyväskylän Kesän puheohjelmassa pohditaan sivistyksen merkitystä ajassa24.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tänä vuonna Jyväskylän Kesän sivistys-teemaisessa puheohjelmassa tarkastellaan muun muassa sananvapauden ja vastuun suhdetta, koulutuksen ja demokratian tulevaisuutta sekä arkkitehtuurin roolia yhteiskunnassa. Festivaaliviikolla 2.–7.7.2025 voi osallistua myös tiedettä ja taidetta yhdistävälle luontoretkelle, jaloitella ajatuksiaan filosofien opastamana, tutustua niityn perustamiseen niittytalkoisiin osallistumalla.
Sivistyksen vuoksi -kirjan tavoitteena on sivistyneen elämän kunnianpalautus: Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Jyväskylän Kesän avajaispäivänä ke 2.7.23.6.2025 09:09:04 EEST | Tiedote
Sivistys ei kuulu vain harvoille ja valituille, vaan meille kaikille. Sivistyksen vuoksi -kirjan kantava ajatus on, että sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää. Kirjan 32 kirjoittajaa käsittelevät sivistystä eri näkökulmista kirkastaen sivistyksen olemusta, kielen ja kulttuurin sivistävää voimaa, ruumiin sivistystä, polarisaation ja sivistyksen suhdetta sekä sivistyksen merkitystä yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena tavoitteena. Kirjoittajajoukkoon kuuluvat muun muassa Tarja Halonen, M. A. Numminen, Jarkko Martikainen, Kirsi Piha, Juha Hurme, Julia Thurén ja Piia Viitanen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme