Lantionpohjan kuntoon voi vaikuttaa elämäntavoilla
Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjassa tutkittiin fyysistä aktiivisuutta, syömiskäyttäytymistä ja kehonkoostumusta lantionpohjan toimintahäiriöiden riskitekijöinä. Tutkimus osoitti, että elämäntavoilla voi vaikuttaa lantionpohjan terveyteen. Esimerkiksi runsas hedelmien kulutus ja laadukkaampi ruokavalio pienensi riskiä kokea ponnistusvirtsankarkailun oireita.
Naisten lantionpohjan toimintahäiriöt kattavat yleisiä oireita, kuten virtsankarkailu, ulosteenkarkailu, ummetus ja ulostamisvaikeudet, sekä gynekologiset laskeumat. Lantionpohjan toimintahäiriöt yleistyvät naisen lähestyessä vaihdevuosi-ikää. Estrogeenin puutos, ikääntyminen, raskaudet ja synnytykset sekä muut vatsaontelon painetta lisäävät tekijät saattavat johtaa lantionpohjan rakenteelliseen ja toiminnalliseen heikkenemiseen.
Elämäntavoilla, kuten fyysisellä aktiivisuudella ja syömiskäyttäytymisellä sekä kehonkoostumuksella voi olla vaikutusta lantionpohjan toimintahäiriöiden syntyyn.
“On tärkeää lisätä tietoisuutta elämäntapojen yhteydestä lantionpohjan toimintakykyyn. Tämä voi johtaa paitsi taloudellisen myös inhimillisen kuormituksen vähenemiseen ja keski-ikäisten naisten kokonaisvaltaisen terveyden kohentumiseen”, väitöskirjatutkija Mari Kuutti liikuntatieteellisestä tiedekunnasta sanoo.
Liikunta voi lisätä lantionpohjan toimintähäiriöitä
Kuutin väitöskirjan tulokset osoittavat, että varhaisaikuisuudessa kilpaurheilleilla naisilla oli suurentunut riski kokea pakkovirtsankarkailun oireita keski-iässä. Lisäksi varhaisaikuisuudessa säännöllistä liikuntaa harrastaneilla naisilla oli suurempi riski kokea ulosteenkarkailun oireita.
Syömiskäyttäytyminen ja tietyt ruoka-aineet voivat pahentaa lantionpohjan oireita
Tutkimuksessa häiriintynyt syömiskäyttäytyminen, kuten ylensyönti tai rajoittava syömiskäyttäytyminen, oli yhteydessä lantionpohjan toimintahäiriöiden lisääntyneeseen riskiin. Lisäksi havaittiin, että useilla ruoka-aineilla voi olla lantionpohjan toimintahäiriöiltä suojaavia tai niiden syntyä edistäviä vaikutuksia.
“Esimerkiksi prosessoitujen valmisruokien ja pikaruokien runsaampi kulutus lisäsi riskiä kokea ponnistus- ja pakkovirtsanvirtsankarkailun oireita. Runsaampi hedelmien kulutus sekä kokonaisuudessaan laadukkaampi ruokavalio puolestaan pienensivät ponnistusvirtsankarkailun riskiä”, Kuutti kertoo.
Vyötärölle kertyvä rasva lisää virtsankarkailun riskiä
Lisäksi tutkimus osoitti, että useat kehon rasvamuuttujat sekä kehon painoindeksi ja vyötärönympärysmitta olivat yhteydessä ponnistusvirtsankarkailun oireisiin.
“Tutkimuksessa ilmeni, että suurempi kehon rasvapitoisuus lisää ponnistusvirtsankarkailun riskiä. Riskitekijöitä ovat suurempi rasvapitoisuus erityisesti vyötärön alueella ja sisäelinten ympärillä sekä suurempi vyötärönympärysmitta ja kehon painoindeksi”, Kuutti sanoo.
Terveystieteiden maisteri Mari Kuutin väitöskirjan "Modifiable life habits as potential risk factors for pelvic floor disorders in middle-aged women” tarkastustilaisuus on perjantaina 17.10.2025 klo 12:00 Seminarium-rakennuksessa vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä toimii ylilääkäri, dosentti Maarit Mentula (Division of Gynecological Outpatient Clinic activities, HUS) ja kustoksena apulaisprofessori Eija Laakkonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöskirja on luettavissa https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_105441
Mari Kuutti kirjoitti ylioppilaaksi Joroisten lukiosta vuonna 2001. Hän suoritti Tampereen ammattikorkeakoulussa Bachelor of Business Administration -tutkinnon vuonna 2008 ja fysioterapeutin tutkinnon vuonna 2016. Hän valmistui terveystieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2021, pääaineenaan gerontologia ja kansanterveys. Kuutti aloitti väitöskirjatutkijana liikuntatieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2022, toimittuaan sitä ennen tutkimusavustajana.
Lisätietoja:
Mari Kuutti
+358 44 9724473
mari.a.kuutti@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston uusi professori Ilkka Pölönen on tutkinut spektrikameran avulla niin ihosyöpiä, rikospaikkoja kuin taideteoksiakin13.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Ilkka Pölönen aloitti laskennallisen data-analyysin professorina Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa. Hänen tutkimuksensa keskiössä ovat spektrikamerat ja niiden tuottamien kuvien analysointi koneoppimisen ja matemaattisen mallintamisen avulla.
Monimuotoisuuden turvaaminen vaatii parempaa huomiointia metsänhoidossa13.10.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Tehometsätalous heikentää biologista monimuotoisuutta ja vähentää luonnonsuojelullisesti arvokkaiden metsien määriä maailmanlaajuisesti, myös Suomessa. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin hakkuiden laajuutta biodiversiteetin kannalta eriarvoisissa metsissä Suomessa vuosien 2018–2022 aikana. Tulokset osoittavat, että hakkuita on tehty myös monimuotoisuudeltaan erityisen rikkaissa metsissä, mikä korostaa tarvetta integroida luonnonsuojelu tiiviimmin metsänhoidon käytäntöihin.
Wihurin rahasto jakoi 16,1 miljoonaa euroa – JYU:ssa suurin summa aivoterveyden tutkimukseen9.10.2025 19:05:00 EEST | Tiedote
Jenny ja Antti Wihurin rahasto tukee tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloja. Jyväskylän yliopistoon rahaston apurahaa myönnettiin yhteensä 570 500 euroa, joista 100 000 euroa myönnettiin Eero Haapalan ja hänen työryhmänsä hankkeen tutkimukseen. Yhteensä yliopistossa apurahansaajia oli 20.
Varhaiskasvatuksen opettajien huolet lasten yksinäisyydestä ja ostrakismista ovat yleisiä9.10.2025 08:36:45 EEST | Tiedote
Kaikilla lapsilla on perustarve kuulua joukkoon ja luoda myönteisiä vertaissuhteita. Tuore tutkimus selvitti varhaiskasvatuksen opettajien havaintoja 5-vuotiaiden lasten yksinäisyyden ja ostrakismin eli sosiaalisen ulossulkemisen kokemuksista.
THE-ranking 2026: Jyväskylän yliopisto säilytti paikkansa maailman huippuyliopistojen listalla9.10.2025 06:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sijoittui välille 401-500 tutkimuspainotteisia yliopistoja vertailevalla Times Higher Education World University Rankings (THE) -listalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme