Keski-Uudenmaan hyvinvointialue: Valtiolta kiitosta toimeenpanon onnistumisista

Palveluverkon tiivistäminen ja sen myötä saavutettava tilatehokkuus on parantunut. Palvelujen uudelleenmuotoilu vastaamaan tulevaisuuden tarpeita, muun muassa liikkuvia palveluita laajentamalla, on käynnissä. Onnistumisia on saavutettu myös asiakaskokemuksen saralla, joka on parantunut tasaisesti hyvinvointialueelle siirtymisen jälkeen.

Onnistumisista huolimatta hyvinvointialuetta haastaa rahoituksen riittämättömyys ja tiukka alijäämän kattamisvelvoite. Tämä viivyttää kustannustehokkuutta lisääviä tuottavuus- ja kehittämistoimia. Erikoissairaanhoidon osalta toimenpiteet eivät ole yksinomaan alueen hallittavissa, mutta yhteistyötä tiivistetään edelleen. Pelastustoimen osalta kehitettävää on erityisesti pelastustoiminnan ja onnettomuuksien ehkäisyn palvelutasojen toteutumisissa.

Olemme onnistuneet taloudellisista haasteita huolimatta tarjoamaan asukkaillemme peruspalvelut. Monin osin saatavuutta on saatu jopa parannettua. Lisäksi olemme onnistuneet puolittamaan työvoiman vuokrakuluja, ja rekrytoinnin tulokset ovat olleet rohkaisevia. Olen iloinen, että Keusote on vetovoimainen työpaikka. Meillä on muun muassa palkkaharmonisaatio tehty, toteaa hyvinvointialuejohtaja Raija Kontio.

Alijäämien kattaminen rahoituslain hengessä mahdotonta

Hyvinvointialue toi neuvotteluissa esille, että alijäämien kattaminen vuoden 2026 loppuun on epärealistista. Hyvinvointialueen kumulatiivinen alijäämä tilinpäätösennusteen mukaan nousee lähes 128 miljoonaan euroon. Esitys talousarviosta 2025 ja taloussuunnitelmasta 2026–2027 on, että alijäämä katetaan vuoden 2027 loppuun. Vuoden 2025 talousarvio on laadittu tasapainoiksesi, sisältäen yli 23 miljoonan euron sopeutuksen.

Keskustelu rahoituksen haasteista ja tiukasta alijäämän kattamisvelvoitteesta oli rakentavaa. Jäin siihen käsitykseen, että talouden seuranta painottuu jatkossa enemmän alueen kustannuksen kasvun tunnuslukuihin. Nämä kasvun luvut ovat Keusotessa maltillisia. Saimme hyvän tuen jatkaa tiukkaa taloudenhoitoa ja kehittää palveluita vastaamaan samalla tarpeeseen ja resurssien viisaaseen käyttöön vaikuttavasti, summaa aluehallituksen puheenjohtaja Helinä Perttu.

Hyvinvointialueneuvottelut ovat lakisääteisiä

Lakisääteiset hyvinvointialueneuvottelut käydään vuosittain alueiden ja valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, sisäministeriön, Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen sekä Etelä-Suomen aluehallintoviraston edustajien kesken. Neuvottelut ovat valtion keino alueiden ohjaamiseen, mutta niissä muodostetaan myös yhteistä tilannekuvaa ja kuullaan hyvinvointialueiden kehitysehdotuksia.