Sademetsien tuottamat höyryt kiihdyttävät uusien hiukkasten muodostumista tropiikin yllä
5.12.2024 08:52:10 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Tutkijat havaitsivat, että kasvillisuudesta vapautuva orgaaninen yhdiste isopreeni vaikuttaa merkittävästi uusien pienhiukkasten muodostumiseen alailmakehän eli troposfäärin yläosissa. Arvostetussa Nature-tiedelehdessä julkaistut löydökset parantavat ymmärrystä ilmakehän toiminnasta ja voivat auttaa ilmastomallien tarkentamisessa.

Amazonin kaltaiset trooppiset alueet vaikuttavat koko maapallon ilmaston säätelyyn. Tropiikin yllä ilmakehässä muodostuu erityisen paljon uusia pienhiukkasia, jotka vaikuttavat maanpäällisiin ilmasto-olosuhteisiin. Ilmakehätieteen tutkijoita on 20 viime vuotta askarruttanut, miksi uusien hiukkasten muodostuminen on niin vilkasta juuri tropiikin yläpuolisessa ilmakehässä.
Helsingin yliopiston tutkijoiden johtama kansainvälinen ryhmä on selvittänyt, että vilkkaan hiukkasmuodostuksen syy voi olla isopreenissä. Isopreeni on yksi monista kaasumaisista hiilivedyistä, joiden hapetustuotteista voi muodostua pienhiukkasia. Isopreeniä erittyy ilmakehään etenkin kasvillisuudesta.
Nature-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa tutkijat selvittivät, miten isopreenistä muodostuu uusia hiukkasia troposfäärin yläosassa. Troposfääri on ilmakehän alin kerros, joka päiväntasaajan kohdalla ulottuu maan pinnasta noin 18 kilometrin korkeuteen. Tutkijat hyödynsivät Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen CERNin hiukkaskiihdytintä ja CLOUD-kammiota selvittääkseen, voiko isopreenin hapetustuotteista muodostua uusia pienhiukkasia ylemmän troposfäärin olosuhteissa, eli noin 30–50 pakkasasteessa.
Tutkijat selvittivät myös, miten lämpötila, rikki- ja jodihappopitoisuus ja typpioksidit vaikuttavat hiukkasten muodostumiseen isopreeniyhdisteistä.
Isopreeni voi vauhdittaa hiukkasmuodostusta
Tutkijat havaitsivat, että hapettuneet isopreeniyhdisteet voivat muodostaa nopeasti uusia hiukkasia kylmissä lämpötiloissa, kuten ylemmässä troposfäärissä, jossa muita tiivistymiskykyisiä yhdisteitä esiintyy vain vähän. Aiemmin isopreenin roolia hiukkasten muodostuksessa on pidetty vähäisenä, sillä se ei muodosta hiukkasia maanpinnan tasolla korkeammissa lämpötiloissa.
– Havaitsimme myös, että erittäin pieni määrä rikkihappoa tai jodihappoa auttaa kiihdyttämään hiukkasten muodostumista entisestään. Tällöin hiukkasia muodostuu jopa sata kertaa nopeammin kuin pelkästä isopreenistä. Löydökset voivat selittää, miksi tropiikin yllä korkeassa ilmanalassa on havaittu suuria hiukkaspitoisuuksia, kertoo tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja, tutkijatohtori Jiali Shen Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskus INARista.
Ymmärrys pilvien muodostumisesta ja ilmastosta paranee
Ilmakehän pienhiukkaset vaikuttavat ilmastoon, sillä ne sirottavat ja imevät itseensä auringon säteilyä. Hiukkaset vaikuttavat myös pilvien muodostumiseen toimimalla pilvipisaroiden tiivistymisytiminä. Uudet tutkimuslöydökset voivat vaikuttaa merkittävästi ymmärrykseen pilvien muodostumisesta ja ilmastosta.
– Nyt julkaistu tutkimus kytkee yhteen trooppisten sademetsien runsaat isopreenipäästöt sekä ylemmässä troposfäärissä tapahtuvan hiukkasmuodostuksen. Tämä on uusi näkökulma metsien ja ilmakehän vuorovaikutukseen. Tulokset voivat parantaa ilmakemian ja ilmaston mallintamisen menetelmiä ja auttaa meitä ennakoimaan ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia entistä paremmin, sanoo tutkijatohtori Xu-Cheng He Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskus INARista.
– Tutkimus korostaa metsien, ilmakehän ja ilmaston välisiä monimutkaisia vuorovaikutussuhteita. Puista haihtuvat kaasut voivat vaikuttaa pilvien muodostumiseen ja ilmastoon maailmanlaajuisesti. Tällainen perustutkimus on erittäin tärkeää, jotta ymmärrämme ilmakehän prosesseja aiempaa paremmin. Näin voimme myös ennakoida ilmaston muuttumista ja sopeutua siihen, sanoo ilmakehätieteiden ja fysiikan professori Katrianne Lehtipalo Helsingin yliopistosta.
Julkaisu:
Shen, J., Russell, D.M., DeVivo, J. et al. New particle formation from isoprene under upper-tropospheric conditions. Nature 636, 115–123 (2024). https://doi.org/10.1038/s41586-024-08196-0
Lisätiedot:
Katrianne Lehtipalo
Professori, ilmakehätieteet ja fysiikka
Ilmakehätieteiden keskus INAR, Helsingin yliopisto
katrianne.lehtipalo@helsinki.fi
0503119362
Jiali Shen (englanniksi)
Tutkijatohtori
Ilmakehätieteiden keskus INAR, Helsingin yliopisto
jiali.shen@helsinki.fi
0505560436
Xu-Cheng He (englanniksi)
Tutkijatohtori
Ilmakehätieteiden keskus INAR Helsingin yliopisto ja Cambridgen yliopisto
xucheng.he@helsinki.fi
0503185583
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Puun pintakäsittely saattaa hillitä haitallisten bakteerien kasvua12.3.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan bakteerit menestyvät paremmin käsittelemättömillä kuin käsitellyillä puupinnoilla. Tällä on merkitystä kodin ja julkisten tilojen hygienian kannalta.
Automaatio tehostaa lääkkeiden potilaskohtaista jakoa ja parantaa potilasturvallisuutta11.3.2026 12:44:06 EET | Tiedote
Sairaaloiden lääkkeiden jakoprosessien automatisointi voi merkittävästi parantaa potilasturvallisuutta ja tehostaa työnkulkuja. Uudet teknologiat vaativat kuitenkin harkittua käyttöönottoa.
Sateenkaarinuorten kokemukset mielenterveyspalveluista tuovat esiin merkittäviä puutteita9.3.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Ongelmalliset kohtaamiset liittyivät erityisesti cisheteronormatiivisiin oletuksiin, ammattilaisten puutteelliseen osaamiseen sekä siihen, että nuoret joutuivat itse kouluttamaan ammattilaisia sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta.
KUTSU 18.3.: Urheilijan hyvinvointi, kaltoinkohtelu ja oikeusturva -hankkeen päätöstilaisuus4.3.2026 08:15:00 EET | Kutsu
Tutkimushankkeessa julkaistaan nyt tulokset, jotka perustuvat laajaan, yli 3 600 urheilijan kyselyyn ja erillisiin haastatteluihin.
Väitös: Monipaikkaisten asukkaiden mahdollisuuksia ei osata hyödyntää3.3.2026 12:21:15 EET | Tiedote
Monipaikkainen asuminen voi helpottaa epätasaisen aluekehityksen aiheuttamia haasteita vapaa-ajanasukasvaltaisella maaseudulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme