Väitös: Keskiluokan kokemat haasteet olisi huomioitava yhteiskunnallisessa keskustelussa
Talouden laskusuhdanteet ja yritysten kilpailukyvyn heikkeneminen voivat kuihduttaa kokonaisia toimialoja, mikä aiheuttaa pitkäkestoisia seurauksia niiden työntekijöille. Kauppatieteiden maisteri Sami Remes tutki väitöskirjassaan taloudellisten shokkien vaikutuksia erityisesti työssäkäyvien keskiluokkaisten kotitalouksien näkökulmasta.
Talouden shokit, kuten yrityksen konkurssi tai joukkoirtisanomiset, voivat aiheuttaa pitkäkestoisia vaikutuksia yksilöiden taloudelliseen hyvinvointiin ja työurien kehitykseen. KTM Sami Remeksen taloustieteen väitöstyö tarkastelee erityisesti massairtisanomisten seurauksia sekä sitä, miten yksilöt sopeutuvat taloudellisiin kriiseihin. Hänen tutkimuksensa tarkastelee työuran alkuvaiheen olosuhteiden ja tukitoimenpiteiden merkitystä pitkän aikavälin työmarkkinamenestykselle.
– Väitöskirjani tutkimukset osoittavat, että myös keskiluokka ja työssäkäyvät kokevat erilaisia muutoksia ja shokkeja, joita yhteiskunnallisessa keskustelussa tulisi huomioida, Remes tiivistää väitöstyön keskeisen viestin.
Yksi tutkimuksista keskittyy siihen, miten uran alkuvaiheen työmarkkinatilanne vaikuttaa irtisanomisista selviytymiseen myöhemmin uralla.
Tulokset osoittavat, että yliopistosta taantuman aikana valmistuneet ja myöhemmin irtisanotut kohtaavat suurempia ja pysyvämpiä tulonmenetyksiä kuin parempaan aikaan valmistuneet. Sen sijaan ammatillisesta oppilaitoksesta heikommassa taloustilanteessa valmistuneet eivät koe vastaavaa lisähaittaa, vaan he ovat jopa aktiivisempia työmarkkinoilla. Tämän perusteella koulutustaustalla ja valmistumisen ajankohdalla on tärkeä rooli pitkän aikavälin hyvinvoinnille. Irtisanomisen keskimääräinen vaikutus on kuitenkin suhteellisesti suurempi matalammin koulutettujen kohdalla.
– Yliopistosta valmistuneiden osalta tämä vaikuttaa johtuvan erityisesti työllistymisestä heikommin menestyvissä yrityksissä, Sami Remes sanoo.
Toinen tutkimuksista keskittyy Nokia Oyj:n massairtisanomisten vaikutuksiin vuosina 2009–2012. Väitöstutkimuksen mukaan Nokialta irtisanotuilla oli suuremmat tulonmenetykset ja korkeampi työttömyyden riski kuin muilla vastaavissa tilanteissa olevilla työntekijöillä. Tutkimuksessa tarkasteltu Nokian "Bridge-ohjelma", joka tarjosi tukea yrittäjyyteen, lisäsi startup-yritysten perustamista erityisesti korkeasti koulutettujen keskuudessa. Nämä yritykset menestyivät keskeisten liiketoimintamittareiden, kuten liikevaihdon ja työntekijöiden lukumäärän, perusteella keskimäärin yhtä hyvin kuin muut samaan aikaan Suomessa perustetut uudet yritykset.
Väitöskirjan löydökset valottavat työmarkkinoiden joustavuuden merkitystä toivuttaessa talouskriisien seurauksista. Tulokset korostavat erityisesti koulutuksen, työuran alkuvaiheen olosuhteiden ja kohdennettujen tukiohjelmien merkitystä yksilöiden taloudellisessa sopeutumisessa ja hyvinvoinnissa.
Väitöstilaisuus torstaina 5. joulukuuta
Kauppatieteiden maisteri Sami Remeksen taloustieteen alaan kuuluva väitöskirja Essays on Income and Labor Mobility tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa torstaina 5.12.2024 klo 13 alkaen. Paikkan on Pinni B-rakennuksen auditorio B1097 Tampereen yliopiston keskustakampuksella (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Kristiina Huttunen Aalto-yliopistosta ja kustoksena professori Jarkko Harju johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sami Remes
sami.remes@uef.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme