Väitös: Keskiluokan kokemat haasteet olisi huomioitava yhteiskunnallisessa keskustelussa
Talouden laskusuhdanteet ja yritysten kilpailukyvyn heikkeneminen voivat kuihduttaa kokonaisia toimialoja, mikä aiheuttaa pitkäkestoisia seurauksia niiden työntekijöille. Kauppatieteiden maisteri Sami Remes tutki väitöskirjassaan taloudellisten shokkien vaikutuksia erityisesti työssäkäyvien keskiluokkaisten kotitalouksien näkökulmasta.

Talouden shokit, kuten yrityksen konkurssi tai joukkoirtisanomiset, voivat aiheuttaa pitkäkestoisia vaikutuksia yksilöiden taloudelliseen hyvinvointiin ja työurien kehitykseen. KTM Sami Remeksen taloustieteen väitöstyö tarkastelee erityisesti massairtisanomisten seurauksia sekä sitä, miten yksilöt sopeutuvat taloudellisiin kriiseihin. Hänen tutkimuksensa tarkastelee työuran alkuvaiheen olosuhteiden ja tukitoimenpiteiden merkitystä pitkän aikavälin työmarkkinamenestykselle.
– Väitöskirjani tutkimukset osoittavat, että myös keskiluokka ja työssäkäyvät kokevat erilaisia muutoksia ja shokkeja, joita yhteiskunnallisessa keskustelussa tulisi huomioida, Remes tiivistää väitöstyön keskeisen viestin.
Yksi tutkimuksista keskittyy siihen, miten uran alkuvaiheen työmarkkinatilanne vaikuttaa irtisanomisista selviytymiseen myöhemmin uralla.
Tulokset osoittavat, että yliopistosta taantuman aikana valmistuneet ja myöhemmin irtisanotut kohtaavat suurempia ja pysyvämpiä tulonmenetyksiä kuin parempaan aikaan valmistuneet. Sen sijaan ammatillisesta oppilaitoksesta heikommassa taloustilanteessa valmistuneet eivät koe vastaavaa lisähaittaa, vaan he ovat jopa aktiivisempia työmarkkinoilla. Tämän perusteella koulutustaustalla ja valmistumisen ajankohdalla on tärkeä rooli pitkän aikavälin hyvinvoinnille. Irtisanomisen keskimääräinen vaikutus on kuitenkin suhteellisesti suurempi matalammin koulutettujen kohdalla.
– Yliopistosta valmistuneiden osalta tämä vaikuttaa johtuvan erityisesti työllistymisestä heikommin menestyvissä yrityksissä, Sami Remes sanoo.
Toinen tutkimuksista keskittyy Nokia Oyj:n massairtisanomisten vaikutuksiin vuosina 2009–2012. Väitöstutkimuksen mukaan Nokialta irtisanotuilla oli suuremmat tulonmenetykset ja korkeampi työttömyyden riski kuin muilla vastaavissa tilanteissa olevilla työntekijöillä. Tutkimuksessa tarkasteltu Nokian "Bridge-ohjelma", joka tarjosi tukea yrittäjyyteen, lisäsi startup-yritysten perustamista erityisesti korkeasti koulutettujen keskuudessa. Nämä yritykset menestyivät keskeisten liiketoimintamittareiden, kuten liikevaihdon ja työntekijöiden lukumäärän, perusteella keskimäärin yhtä hyvin kuin muut samaan aikaan Suomessa perustetut uudet yritykset.
Väitöskirjan löydökset valottavat työmarkkinoiden joustavuuden merkitystä toivuttaessa talouskriisien seurauksista. Tulokset korostavat erityisesti koulutuksen, työuran alkuvaiheen olosuhteiden ja kohdennettujen tukiohjelmien merkitystä yksilöiden taloudellisessa sopeutumisessa ja hyvinvoinnissa.
Väitöstilaisuus torstaina 5. joulukuuta
Kauppatieteiden maisteri Sami Remeksen taloustieteen alaan kuuluva väitöskirja Essays on Income and Labor Mobility tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa torstaina 5.12.2024 klo 13 alkaen. Paikkan on Pinni B-rakennuksen auditorio B1097 Tampereen yliopiston keskustakampuksella (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Kristiina Huttunen Aalto-yliopistosta ja kustoksena professori Jarkko Harju johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sami Remes
sami.remes@uef.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen25.11.2025 15:07:30 EET | Tiedote
Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.
Väitös: Lämpötila vaikuttaa puumateriaalien kosteuskäyttäytymiseen enemmän kuin on luultu25.11.2025 14:06:42 EET | Tiedote
Puu on Suomessa keskeinen rakennusmateriaali, jonka kosteustekninen toimivuus on kriittistä erityisesti ulkoseinärakenteissa. Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Petteri Huttunen tutki, miten rakennusfysiikan laskentamalleja voidaan parantaa erityisesti puupohjaisten materiaalien osalta. Hän havaitsi, että lämpötilan vaikutus puumateriaalien kosteuden sitomiskykyyn on usein sivuutettu, vaikka se voi olla merkittävä etenkin kylmissä olosuhteissa.
Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja instituutiosta25.11.2025 13:25:23 EET | Tiedote
Maanantaina 8. joulukuuta Tampereen pääkirjasto Metson Lehmus-salissa järjestetään kaikille avoin tapahtuma Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja presidentti-instituutiosta Suomessa. Tilaisuudessa esitellään myös päätulokset vuoden 2024 presidentinvaalien tutkimuksesta.
Väitös: Kulttuurinen maku kertoo poliittisista kannoista – myös Suomessa20.11.2025 15:01:25 EET | Tiedote
Elämäntyylit ja kulttuuriset käytännöt, kuten kulttuurinen maku ja kulttuurin harrastaminen, kytkeytyvät vahvasti sosiaaliseen taustaan ja eriytyvät esimerkiksi sukupuolen, iän ja koulutuksen mukaan. Väitöskirjatutkimuksessaan YTM Sara Sivonen osoittaa, että kulttuurinen eriytyminen liittyy kiinteästi myös poliittiseen orientaatioon, eli poliittisiin asenteisiin ja puoluekantoihin.
Väitös: Jännitetyt sillat kestävät enemmän kuin luultiin – uutta tietoa rakenteiden vaurionsietokyvystä19.11.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Olli Asp selvitti, miten suurten jännitettyjen betonisiltojen kantavuutta voidaan arvioida tarkemmin jännepunosten korroosiovaurioiden yhteydessä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää siltojen turvallisen käytön varmistamisessa sekä korjausresurssien tehokkaammassa kohdentamisessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme