EK: Teollisuuspoliittisen strategian toimeenpano ratkaisee sen merkityksen
Suomen hallituksen tulee viedä konkretiaan keskeiset tuoreen teollisuuspoliittisen strategian esitykset ensi kevään puoliväliriihessä. EK:n mukaan tämä on tärkeää kasvukäänteen vahvistamiseksi sekä Suomen kehittämiseksi myönteisesti niin investointiympäristönä kuin yritysten uudistumisen ja viennin vauhdittamiseksi.
Elinkeinoministerille luovutetussa strategiassa linjataan mm. että investointikilpailussa pärjäämiseksi Suomen on huolehdittava riittävistä kannustamista niin korkeaa jalostusarvoa kuin taloudellista turvallisuutta lisääville investoinneille. Tämän hetkiset EU:n väliaikaiseen kriisipuitteeseen (TCTF) kytketyt toimet ovat voimassa vuoden 2025 loppuun. Strategiassa todetaan olevan tarpeen selvittää vaihtoehtoisia kannustimia, jotka olisivat voimassa tämän jälkeen.
"Näitä jatkopäätöksiä on lähdettävä hahmottelemaan ennakoiden. Kun tulevat EU-linjaukset asettavat myöhemmin puitteet sille mikä on mahdollista, hallituksen on oltava heti valmis etenemään ja viestimään siitä myös yrityksille", EK:n johtava asiantuntija Paavali Kukkonen painottaa.
EU:n teollisuuspoliittisten toimien osalta strategiassa korostetaan markkinaehtoisia instrumentteja ja tavoitellaan investointipolitiikan kehittämistä tavalla, jolla kyetään vähentämään kansallisia valtiontukia ja jossa tukivälineet perustuvat kilpailuun hankkeiden laadulla. Nämä linjaukset ovat EK:n tavoitteiden mukaisia.
Investointien vauhdittamiseksi myös strategian linjaukset luvituksen sujuvoittamisen vaatimien resurssien osoittamisesta yhden luukun mallin toimeenpanoon sekä sääntely-ympäristön kunnianhimoisesta kehittämisestä ovat välttämättömiä.
"Ylisääntely niin EU:ssa kuin kansallisesti tukahduttaa kasvua. Uusi komissio pyrkii asiassa korjausliikkeeseen ja keventämään raportointivelvoitteita. Kun mahdollisuudet investointien taloudelliseen tukemiseen ovat rajalliset, yritysmyönteisestä sääntelystä on tehtävä Suomelle merkittävä kilpailukykytekijä. Tähän tarvitaan nyt lisävauhtia", Kukkonen sanoo.
EK pitää tärkeänä, että strategiassa on huomioitu entistä vahvemmin puolustustarvikkeiden ja kaksikäyttötuotteiden laajentuneet markkinat sekä tarve alan yritysten vientiä vauhdittaville government to government -mallille. Lisäksi linjataan, että Euroopan investointipankin ja EU:n kilpailukyvyn kehittämiseen tähtäävän rahoituksen käyttö on sallittava puolustusteollisuuden ja kaksikäyttötuotteiden kehitykseen.
T&K:n suuntaamisen rinnalla huomio innovaatioihin ja kaupallistamiseen
Uudistumista ja kasvua tukevaa julkista yritysrahoitusta linjataan strategiassa kehitettävän kaiken kokoisten yritysten tarpeisiin, mutta erityisesti pk-yritysten kasvattamiseksi mittelstand-kokoluokkaan. Lisäksi luvataan huolehtia siitä, että julkisen rahoituksen kriteerit ovat kannustavia niille kasvuhaluisille pk-yrityksille, jotka vasta kehittävät kyvykkyyksiään vientimarkkinoille. Tarkoitus on myös kannustaa investoimaan aineettomaan pääomaan arvonlisän ja tuottavuuden kasvattamiseksi.
EK:n mukaan nämä kirjaukset linjaavat tärkeällä tavalla jo käynnissä olevaa TEM-hallinnonalan toiminnan kehittämistä mm. Business Finlandin, Finnveran ja Teollisuussijoituksen osalta.
Strategiassa luvataan selvittää tehokkaimpia keinoja parantaa julkisten rahoittajien mahdollisuuksia osallistua tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen. Sama koskee myös T&K-verovähennyksen laajentamista kattamaan monipuolisemmin panostuksia aineettomaan pääomakantaan, kuten tekoälyn, innovatiivisten liiketoimintamallien ja brändien hyödyntämiseen.
"Suomessa on tehty arvokas sitoumus julkisten T&K-menojen kasvattamiseksi. Ilman huomion kiinnittämistä myös innovaatiotoimintaan ja kaupallistamiseen tämän kasvuhyödyt uhkaavat jäädä osin saavuttamatta. Asiassa tarvitaan puoliväliriihestä korjaavia lisäpäätöksiä", Kukkonen toteaa.
EK katsoo teollisuuspoliittisen strategian antavan hyvän lähtökohdan teollisuuspolitiikan kehittämiselle ylihallinnollisesti ja ylihallituskautisesti. Keskeistä on laaja-alaisen sitoutumisen varmistaminen entistä kilpailukykyisemmän toimintaympäristön kehittämiseen ja kyky toimeenpanna vaikuttavia politiikkatoimia. Tuleva kevät on näiltä osin näytön paikka.
Lisätiedot:
Johtava asiantuntija Paavali Kukkonen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EU päättää pian 2040-ilmastotavoitteen – päästövähennyksissä huomioitava myös kansainväliset ilmastotoimet15.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
EK toivoo nopeaa sopua EU:n 90 prosentin päästövähennystavoitteesta vuodelle 2040. Suomen puhtaan siirtymän investointien etenemiseksi olisi tärkeää, että EU pitää kiinni ilmastopolitiikan johdonmukaisesta suunnasta. Mitä kustannustehokkaammin päästöjä voidaan vähentää, sitä parempi. Siksi EK kannattaa komission esitystä siitä, että pieni osa tarvittavista päästövähennyksistä voitaisiin tehdä myös Euroopan ulkopuolella. EU:ssa lyödään nyt syksyllä lukkoon vuoden 2040 päästövähennystavoite. Komissio julkisti heinäkuussa oman esityksensä 90 prosentin tavoitteesta (vertailuvuosi 1990), josta jäsenmaat hakevat sopua ilmastoministerien kokouksessa 18.9. Myös parlamentti käsittelee esitystä syys-lokakuussa. Päätöstä tarvitaan myös marraskuussa pidettävää YK:n ilmastokokousta varten. Komission esittämä 90 prosenttia istuu Elinkeinoelämän keskusliiton määrittelemään tavoitehaarukkaan. On Suomen energiasiirtymän edun mukaista, että EU etenee johdonmukaisesti päästövähennyspolullaan, arvioi EK:n
EK:n Vientibarometri: 40 prosenttia vientiyrityksistä uskoo kasvuun, tullit iskevät USA-kauppaan13.9.2025 00:00:00 EEST | Tiedote
Markkinoiden epävarmuudesta huolimatta 40 prosenttia Suomen vientiyrityksistä uskoo ulkomaankaupan kasvuun lähikuukausina. Trumpin tullit haastavat vientiä USA:han, sillä lähes 60 prosenttia pelkää sen vähenevän. Valtaosa yrityksistä aikoo siirtää tullimaksut asiakashintoihin. Viennin vetoapua kaivataan uusilta kasvumarkkinoilta – Etelä-Amerikan EU-Mercosur-sopimuksen pikainen voimaantulo tulisi tarpeeseen. EK:n tuoreen Vientibarometrin mukaan 40 prosenttia yrityksistä arvioi vientinsä kasvavan seuraavan 6 kuukauden aikana ja 44 prosenttia ennakoi sen säilyvän ennallaan. Vain 15 prosenttia varautuu viennin supistumiseen. Trumpin tullit maksaa amerikkalainen asiakas Presidentti Trumpin asettamat tullit näkyvät tuloksissa: 41 prosenttia yrityksistä arvioi USA-viennin vähenevän hieman ja 15 prosenttia merkittävästi. Vain 2 prosenttia ilmoittaa viennin USA:han loppuvan kokonaan. Peräti 87 prosenttia yrityksistä aikoo siirtää korotetut tullit kokonaan tai osittain amerikkalaisen asiakkaan m
EU:n monivuotinen budjetti: MFF-neuvotteluiden lähtökohdat ovat Suomelle lupaavat – rahoituksen kilpailullisuus varmistettava11.9.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Komission esitys EU:n monivuotisesta MFF-rahoituskehyksestä vastaa EK:n arvion mukaan hyvin Suomen tarpeisiin. Tärkeitä ovat erityisesti kasvavat panostukset talouden kilpailukykyyn, puolustukseen ja turvallisuuteen, liikenneyhteyksiin sekä Ukrainan tukeen. EK:n tekemä aloite uudesta, merkittävästä EU-tasoisesta investointirahoituksesta on etenemässä, jos kilpailukykyrahasto toteutetaan tarkoituksenmukaisesti. Keskeistä on se, että rahoitusta myönnetään aidon kilpailun perusteella. Lähiviikkoina Brysselissä käynnistyvät jäsenmaiden pitkät neuvottelut, joiden lopputuloksena lyödään lukkoon EU:n tulot ja menot seuraavalle seitsemälle vuodelle (Multiannual Financial Framework 2028 - 2034, MFF). Lähtötilanne on EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan Suomelle parempi kuin aiemmilla neuvottelukierroksilla: ”Komission heinäkuussa esittämät prioriteetit vastaavat hyvin Suomen tavoitteisiin, mutta lopputulos ratkaisee. Suomen etua ajavat mm. ehdotetut panostukset talouden kilpailukyvyn kir
KORJAUS / Tutkimus: Nuorten yrittäjyysasenteet ennätysmyönteisiä – puolet harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä5.9.2025 07:27:30 EEST | Tiedote
Tiedotteeseen on korjattu lause: Yrittäjyys kiinnostaa nuoria enemmän kuin koskaan: 51 prosenttia ilmoitti voivansa toimia yrittäjänä. Määrä on kasvanut viime vuosina, ja kiinnostuneita on nyt 13 prosenttia => PROSENTTIYKSIKKÖÄ enemmän kuin kolme vuotta sitten (2022: 38 prosenttia vastaajista). ============================================================== Elinkeinoelämän keskusliitto EK Nuorten yrittäjyys ja talous NYT Mediatiedote Tutkimus: Nuorten yrittäjyysasenteet ennätysmyönteisiä – puolet harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä Yrittäjän päivän pääjärjestäjänä 5.9. toimiva Elinkeinoelämän keskusliitto EK kääntää huomion tuleviin yrittäjäsukupolviin. Nuorten yrittäjyysasenteet ovat kehittyneet lupaavaan suuntaan Suomessa. Omistajanvaihdosten kannalta on myönteistä, että nuoria kiinnostaa eritoten mahdollisuus ryhtyä yrittäjäksi olemassa olevaan yritykseen. Uuden yrityksen perustaminen kiinnostaa eniten maahanmuuttajaperheiden nuoria. Suomalaisnuorten asenteet yrittäjyyttä kohtaan selviä
KORJAUS / Tutkimus: Nuorten yrittäjyysasenteet ennätysmyönteisiä – puolet harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä5.9.2025 07:24:06 EEST | Tiedote
Alla olevaan tekstiin on korjattu lause: Yrittäjyys kiinnostaa nuoria enemmän kuin koskaan: 51 prosenttia ilmoitti voivansa toimia yrittäjänä. Määrä on kasvanut viime vuosina, ja kiinnostuneita on nyt 13 prosenttia => PROSENTTIYKSIKKÖÄ enemmän kuin kolme vuotta sitten (2022: 38 prosenttia vastaajista). Elinkeinoelämän keskusliitto EK Nuorten yrittäjyys ja talous NYT Mediatiedote Tutkimus: Nuorten yrittäjyysasenteet ennätysmyönteisiä – puolet harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä Yrittäjän päivän pääjärjestäjänä 5.9. toimiva Elinkeinoelämän keskusliitto EK kääntää huomion tuleviin yrittäjäsukupolviin. Nuorten yrittäjyysasenteet ovat kehittyneet lupaavaan suuntaan Suomessa. Omistajanvaihdosten kannalta on myönteistä, että nuoria kiinnostaa eritoten mahdollisuus ryhtyä yrittäjäksi olemassa olevaan yritykseen. Uuden yrityksen perustaminen kiinnostaa eniten maahanmuuttajaperheiden nuoria. Suomalaisnuorten asenteet yrittäjyyttä kohtaan selviävät NYT Nuorten Tulevaisuusraportista, jonka kyselyyn v
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme