Erituloisten lapsiperheiden asuminen Helsingissä eriytyy lasten iän myötä – poismuutto yleisintä keskituloisilla

Helsinkiläisten lapsiperheiden muuttovilkkainta aikaa ovat heidän lastensa ensimmäiset ikävuodet. Muuttaminen sekä Helsingin sisällä että Helsingistä pois vähenee selvästi kouluikään tultaessa ja vakiintuu kouluvuosien ajaksi. Kaikkiaan kolmannes Helsingissä syntymävuonnaan asuneista lapsista muuttaa Helsingistä pois viidenteentoista ikävuoteen mennessä, ja vain harva heistä palaa lapsuusaikanaan takaisin Helsinkiin.

Matalatuloisemmat lapsiperheet muuttavat Helsingissä useammin

Helsingin sisällä muuttaminen on sitä yleisempää, mitä matalatuloisempia lasten perheet ovat. Kouluvuosien aikana matalatuloisten perheiden lapset myös muuttavat muita vilkkaammin pois Helsingistä, siinä missä varhaislapsuudessa muuttoja tapahtuu suhteellisesti eniten keski- ja hyvätuloisten perheiden lasten keskuudessa.

Tulotason lisäksi kuitenkin myös muut tekijät, kuten lasten perhemuoto ja -koko, perheen asunnon hallintamuoto ja koko sekä lasten asuinalueen tulotaso, selittävät lasten välisiä eroja muuttoalttiudessa niin Helsingin sisällä kuin pois Helsingistä.

Edellä kuvatut tulokset käyvät ilmi neljästä tutkimusartikkelista, joissa tarkastellaan vuosina 2003–2007 syntyneiden, Helsingissä syntymävuonnaan asuneiden lasten lapsuusajan muuttoja ja asuinalueita erityisesti lasten perheiden ja heidän asuinalueidensa tulotason näkökulmista. Lasten asumisuria seurataan näissä tarkasteluissa vuositasolla syntymästä viidennentoista ikävuoden loppuun asti Tilastokeskuksen yksilötason aineistoja hyödyntäen.

Matala- ja korkeatuloisimpien lapsiperheiden asuminen keskittyy iän myötä voimakkaammin toisistaan erillisille alueille

Tulotasoltaan erilaisten helsinkiläisperheiden lapset asuvat jo syntymävuonnaan tulotasoltaan selvästi erilaisilla asuinalueilla. Lapsuusaikanaan he päätyvät asumaan korkeatuloisemmille alueille sitä harvemmin, mitä matalatuloisempiin perheisiin he ovat syntyneet. He päätyvät asumaan korkeatuloisemmille alueille myös sitä harvemmin, mitä matalatuloisemmilta alueilta he ovat lähtöisin.

Näiden kehityskulkujen seurauksena erityisesti aivan matala- ja korkeatuloisimpien perheiden lapset keskittyvät iän myötä vielä voimakkaammin toisistaan erillisille alueille. Tämä voi osaltaan vahvistaa alueiden välistä tulojen mukaista eriytymistä.

– Alueiden eriytymiskehityksen ehkäiseminen ja hillitseminen on tärkeää monesta syystä. Erityisen tärkeää se on myös lasten näkökulmasta, sillä lapsuusajan asuinympäristö voi vaikuttaa monin tavoin lasten elämään, niin välittömästi kuin pitemmälläkin aikavälillä, kertoo erikoistutkija Laura Ansala Helsingin kaupungilta.

Tämä tiedote julkaistaan hel.fi-sivustolla myös ruotsiksi ja englanniksi.