KHO:n ennakkopäätös, joka koskee vesihuoltolain mukaista asiaa
10.12.2024 09:32:11 EET | Korkein hallinto-oikeus | Päätös
Kunnanhallitus oli hyväksynyt A:n vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen vuodelle 2021. Päätöksellä oli tehty tarkistuslaajennuksia ja -supistuksia vesihuoltolaitoksen vuoden 2020 toiminta-alueeseen. Päätöksen karttaliitteessä oli esitetty toiminta-alueen lisäksi toiminta-alueen alustava laajeneminen vuosille 2022–2023 sekä toiminta-alueen ulkopuoliset taaja-asutukseksi luokitellut alueet (YKR-taajamat).
Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus oli vesihuoltolain mukaisena valvontaviranomaisena vaatinut, että kunnanhallituksen päätös oli kumottava vesihuoltolain vastaisena. Toiminta-alueeseen olisi ELY-keskuksen mukaan tullut sisällyttää myös valituksessa tarkemmin yksilöityjä asemakaava-alueita ja YKR-taajamia.
Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä koskevaan päätökseen haettiin muutosta kunnallisvalituksella. Hallintotuomioistuin voi kunnallisvalituksen johdosta kumota kunnan viranomaisen tekemän päätöksen joko kokonaan tai osittain taikka hylätä valituksen. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hallintotuomioistuin ei kuitenkaan voi kunnallisvalituksen johdosta sisällöllisesti muuttaa muutoksenhaun kohteena olevaa kunnan toimielimen tekemää päätöstä eikä palauttaa asiaa kuntaan uudelleen käsiteltäväksi päätöksen sisällöllisen lainvastaisuuden perusteella.
A:n vesihuoltolaitoksen toiminta-alue käsitti laajoja alueita, joihin sisältyi suuria väestökeskittymiä. ELY-keskus ei ollut valituksessaan esittänyt, että toiminta-alueeseen olisi sisällytetty alueita puutteelliseen selvitykseen perustuen tai muutoin lainvastaisesti. Sen sijaan ELY-keskus oli vaatinut, että kunnanhallituksen päätös oli kumottava sillä perusteella, että toiminta-alue olisi tullut rajata hyväksyttyä laajemmaksi.
Korkein hallinto-oikeus viittasi edellä kunnallisvalituksesta ja hallintotuomioistuimen toimivallasta lausumaansa ja totesi, että kunnanhallituksen päätös toiminta-alueen hyväksymisestä ei ollut lainvastaisena kumottavissa ELY-keskuksen valituksessa esitetyillä perusteilla.
Esittelijän eriävä mielipide.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on kokonaisuudessaan luettavissa korkeimman hallinto-oikeuden internetsivustolla.
Kort referat på svenska
Yhteyshenkilöt
Jasmin Tagviestintäsuunnittelija / kommunikationsplanerarekorkein hallinto-oikeus / högsta förvaltningsdomstolen
Puh:029 5640 211etunimi.sukunimi@oikeus.fiKorkein hallinto-oikeus (KHO) käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa. Suurin osa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavista asioista tulee valituksina muista hallintotuomioistuimista. KHO:n päätöksistä ei voi valittaa. www.kho.fi - http://www.kho.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Korkein hallinto-oikeus
KHO:n ennakkopäätös, joka koskee kiinteistöveroa12.3.2026 09:11:38 EET | Päätös
A Oy:n tarkoituksena oli louhia maan alle lämpöenergian kausivarasto. Lämmön kausivaraston vesi- ja paisuntasäiliöt muodostuivat kallioon räjäyttämällä louhittavista luolista. Louhittavat tilat olivat luonnontilaisia luolia, joiden sisään ei rakennettu minkäänlaisia rakenteita tai asennettu pintamateriaaleja. Rakennusajaksi kallion pintaan saatettiin tehdä lujituksia pulteilla ja ruiskubetonilla, mutta näiden toimenpiteiden tarkoitus oli ainoastaan varmistaa työturvallisuus rakentamisaikana.Luolissa ei ollut tilaa oleskeluun, työskentelyyn tai kulkemiseen, koska ne olivat käytön aikana täynnä vettä. Lämmön kausivaraston vesi- ja paisuntasäiliöiden ainoa käyttötarkoitus oli yli sata-asteisen veden varastoiminen. Asiassa oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavana, kuuluivatko lämmön kausivaraston vesi- ja paisuntasäiliöt kiinteistöveron perusteeseen. Kun otettiin huomioon, etteivät vesi- ja paisuntasäiliöt olleet rakennustyypiltään verrattavissa mihinkään arvostamislaissa tai jäl
KHO:n ennakkopäätös, joka koskee ulkomaalaisasiaa (muukalaispassi)27.2.2026 09:12:01 EET | Päätös
Suomessa pysyvällä oleskeluluvalla asunut ulkomaalainen oli hakenut muukalaispassia. Hakija oli esittänyt, että kansallisen passin hakeminen edellyttäisi matkustamista kansalaisuusvaltioon, mikä altistaisi hänet ihmisoikeuksien vastaisille kohtuuttomille rikosoikeudellisille seuraamuksille. Korkein hallinto-oikeus totesi, että muukalaispassia oli haettu perusteilla, jotka koskivat hakijan henkilökohtaista turvallisuutta suhteessa hänen kansalaisuusvaltioonsa. Tällaisten perusteiden selvittäminen kuuluu lähtökohtaisesti kansainvälisen suojelun tarvetta koskevaan hakemusmenettelyyn. Muukalaispassin myöntämiselle ei ollut ulkomaalaislain 134 §:n 1 momentissa tarkoitettua erityistä syytä. Äänestys 10 - 1 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on kokonaisuudessaan luettavissa korkeimman hallinto-oikeuden internetsivustolla. KHO 2026:11
Högsta förvaltningsdomstolen prövar inte de besvär som anfördes över förordningen om vargjakt19.2.2026 09:35:37 EET | Pressmeddelande
Högsta förvaltningsdomstolen har med sitt beslut idag avvisat de besvär som en naturskyddsförening hade anfört med yrkande om att upphäva jord- och skogsbruksministeriets förordning om jakt på varg. Högsta förvaltningsdomstolen prövar inte besvären över förordningen om vargjakt.
Korkein hallinto-oikeus ei tutki suden metsästysasetuksesta tehtyä valitusta19.2.2026 09:35:37 EET | Tiedote
Korkein hallinto-oikeus on tänään antamallaan päätöksellä ratkaissut luonnonsuojelujärjestön valituksen, jossa järjestö oli vaatinut osin kumoamaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksen suden metsästyksestä. Korkein hallinto-oikeus ei tutki suden metsästysasetuksesta tehtyä valitusta.
KHO:n ennakkopäätös, joka koskee kiinteistöveroa17.2.2026 09:41:03 EET | Päätös
Asunto Oy A omisti yhteisomistussuhteessa kuuden muun asunto-osakeyhtiön kanssa osuuden tontista ja kokonaan sillä sijaitsevan asuinkerrostalon. Yhtiö omisti yhdessä toisten asunto-osakeyhtiöiden kanssa myös erillisen tontin, jonka kaavamerkintä oli LPA (autopaikkojen korttelialue), ja sillä sijaitsevan pysäköintitalon. Yhtiön osakkeet tuottivat oikeuden hallita huoneistoja yhtiön omistamassa rakennuksessa sekä autopaikkoja tuossa yhtiön osittain omistamassa pysäköintitalossa. Yhtiöiden välisessä hallinnanjakosopimuksessa oli sovittu näiden autopaikkojen osoittamisesta eri asunto-osakeyhtiöiden käyttöön. Asiassa oli ratkaistavana, oliko kysymyksessä olevaan pysäköintitaloon sovellettava vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia vai yleistä kiinteistöveroprosenttia. Korkein hallinto-oikeus totesi asemakaavoitukseen ja asunto-osakeyhtiöiden väliseen sopimusjärjestelyyn viitaten, että pysäköintitalon oli katsottava liittyvän välittömästi asuinrakennuksiin. Tämän vuoksi pysäköintitaloa o
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme