Maailma on lapsille vaarallisempi kuin koskaan – konflikteissa ennätysmäärä lapsiin kohdistuvia rikkomuksia

Pelastakaa Lasten Stop the War on Children: Pathways to Peace -raportti analysoi lapsiin kohdistuneita vakavia rikkomuksia konflikteissa. Raportti osoittaa, että dokumentoituja tapauksia oli yhteensä 31 721 vuonna 2023, eli keskimäärin 86 rikkomusta päivässä. Luku on vuonna 2005 alkaneen seurantahistorian korkein.

YK:n määrittelemiä vakavia rikkomuksia ovat esimerkiksi lasten tappaminen, seksuaalinen väkivalta, kouluihin ja sairaaloihin kohdistuvat hyökkäykset sekä humanitaarisen avun perillepääsyn estäminen.  Eniten rikkomuksia tapahtui miehitetyllä Palestiinalaisalueella, jossa todettiin 8434 tapausta. Määrä on 25 prosenttia rikkomusten kokonaismäärästä ja 170 prosenttia enemmän kuin mitä alueella oli tapauksia edellisenä vuonna. Toiseksi ja kolmanneksi eniten tapauksia oli Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Somaliassa. Suhteellisesti eniten kasvua oli Sudanissa, jossa rikkomusten määrä viisinkertaistui edellisvuodesta vuonna 2023.

Maailmanlaajuisesti vuonna 2023 dokumentoitiin yhteensä 11 338 tapausta, joissa lapsi tapettiin tai vammautettiin konfliktissa. Kasvua edelliseen vuoteen on 31 prosenttia. Vuoden jokaisena päivänä keskimäärin 31 lasta menetti henkensä tai vammautui. Yli kolmannes heistä oli palestiinalaisia lapsia.  Myös humanitaarisen avun perillepääsyn estäminen oli seurantahistorian korkeimmalla tasolla. Vuonna 2023 rekisteröitiin 5158 tapausta, 11 kertaa enemmän kuin 10 vuotta sitten. Miehitetyllä Palestiinalaisalueella kirjattiin vuoden aikana 3 250 tällaista tapausta. Se on korkein koskaan kirjattu määrä missään konfliktitilanteessa. 

Konfliktien keskellä elävien lasten määrän kasvu jatkuu

Vuonna 2023 arviolta 473 miljoonaa lasta, eli lähes viidennes maailman lapsista eli konfliktialueella.

Monella kriisialueella, kuten miehitetyllä Palestiinalaisalueella, Ukrainassa ja Sudanissa ei ole nähtävissä juuri minkäänlaista edistystä taisteluiden lopettamiseksi ja rauhan aikaansaamiseksi. 

“Toivon, että Somaliassa ei enää olisi sotaa ja että maassa vallitsisi rauha. Ihmisten on yhdessä keskusteltava siitä, miten väkivalta saadaan loppumaan. Meillä pitää olla mahdollisuus oppia ja saada koulutusta,” sanoo neljätoistavuotias Sundus* (kuva yllä). Lääkärin ammatista haaveileva tyttö joutui perheensä kanssa pakenemaan kotiseudultaan konfliktin vuoksi.

– Suomen on yhdessä kansainvälisen yhteisön kanssa tehtävä enemmän konfliktien ratkaisemiseksi. Samalla kun lasten hätä kasvaa konflikteissa, sotilasmenoja lisätään globaalisti. Konflikteihin liittyviä velvoitteita on noudatettava ja loukkauksiin syyllistyneet tulee saattaa vastuuseen. Lapsia on suojeltava ja humanitaariselle avulle on taattava esteetön pääsy. Aikaa ei ole hukattavaksi, sillä kyse on miljoonien lasten elämästä ja tulevaisuudesta, vetoaa Pelastakaa Lasten vaikuttamistyön erityisasiantuntija Emmi Pakkala.

Pelastakaa Lasten analyysi paljastaa myös, että YK:n jäsenistä yli 20 prosenttia ei ole allekirjoittanut tai hyväksynyt yli puolta niistä kansainvälisistä instrumenteista, jotka koskevat lasten suojelua konflikteissa. Monet näistä maista ovat osapuolena aseellisessa konfliktissa.  Raportissa todetaan kiireellinen tarve tehostaa toimia lapsiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi konflikteissa sekä turvallisemman tulevaisuuden rakentamiseksi. Rauhanomaiseen yhteiskuntaan kuuluu keskeisenä osana rauhanomaisen lapsuuden varmistaminen kaikille lapsille. 

* Nimi muutettu henkilöllisyyden suojelemiseksi.