Tältä näyttää teknologian kehitys vuonna 2025 – raportti povaa siirtymää hypestä hyötyihin
12.12.2024 08:00:00 EET | DNA Oyj | Tiedote
DNA on tänään julkaissut vuosittaisen teknologiatrendiraporttinsa, jossa tarkastellaan tulevan vuoden tärkeimpiä kehityssuuntia. Tuoreessa raportissa povataan vuoden 2025 olevan lunastuksen aikaa. Tekoäly ottaa askeleita kohti konkreettisia hyötyjä, teknologioiden käyttöalueet kasvavat ja kestävän kehityksen tavoitteet nivoutuvat osaksi yritysten arkea.
DNA:n Teknologiatrendit 2025 -raportti nostaa vuosittain esiin teknologiakentän keskeisiä ja ajankohtaisia teemoja. Tänä vuonna raportissa korostuu etenkin tekoälyn harppaus hypestä konkreettisiksi hyödyiksi sekä teknologian rooli turvallisuuden ja julkishallinnon tukena. Vahvasti digitalisoituneen työelämän povataan siirtyvän osaamisen kehittämisestä kohti oppimisen johtamista.
Tekoäly iskee kädet saveen konkreettista hyötyä tuottaen
Vuoden 2025 aikana näemme generatiivisen tekoälyn kehityksen siirtyvän puheista tekoihin erityisesti kyberturvan alueella, jossa osaajapulan on tunnistettu olevan yksi suurimmista pullonkauloista. Generatiivisen tekoälyn odotetaan paikkaavan maailmanlaajuisesti yli neljän miljoonan kyberturva-asiantuntijan vajetta esimerkiksi junioritason tietoturvatehtäviä automatisoimalla. Samalla inhimillisten virheiden aiheuttamien tietomurtojen uskotaan vähenevän merkittävästi.
”Tekoälykehityksen myötä kohtaamme aiempaa hienostuneempia uhkia. Esimerkiksi edistynyttä deepfake-teknologiaa voidaan käyttää informaatiovaikuttamiseen ja erilaisiin huijauksiin myös työpaikoilla. Tekoälyn avulla on toisaalta mahdollista myös tunnistaa ja torjua väärennettyjen videopuheluiden kaltaista manipuloitua sisältöä”, DNA:n yritysliiketoiminnan johtaja Anna-Mari Ylihurula kertoo.
Generatiivisen tekoälyn harppaukset sekä tunneälykkäiden kielimallien kehitys laajentaa tekoälyn mahdollisuuksia uusille alueille. Humanoidirobottien markkinoille povataan valtavaa kasvua tulevina vuosina esimerkiksi terveydenhuollossa, jossa tekoälyapulaiset auttavat ammattilaisia esimerkiksi diagnostiikassa ja hoitosuunnittelussa. Tekoälyn, robotiikan ja automaation yhä keskeisempi rooli rutiinien hoidossa korostaa oppimisen kulttuurin merkitystä organisaatioissa.
”Työnkuvien asiantuntijuusvaatimukset kasvavat teknologian kehityksen myötä, jolloin syntyy painetta omaksua uusia taitoja aiempaa nopeammin. Perinteinen osaamisen kehittäminen siirtyy taka-alalle. Tilalle astuu malli, jossa tiimit ja yksilöt tunnistavat itse, millaisia kyvykkyyksiä ne tarvitsevat strategisiin tavoitteisiinsa pääsemiseksi. Lähitulevaisuuden tärkeimpiä työelämätrendejä tulee olemaan organisaatioiden kyky johtaa oppimista", Ylihurula sanoo.
Kyberresilienssistä kaksikäyttöteknologioihin – innovaatiot turvallisuuden ja julkishallinnon tukena
Liiketoiminnan jatkuvuus, tietoturva ja kansallinen kyberresilienssi ovat digimaailman kriittisiä teemoja. Teknologian kehityksen myötä yhteiskunnat ovat riippuvaisia digitaalisista järjestelmistä ja pilvipalveluista. Kyberrikollisuus on kasvavaa globaalia liiketoimintaa, ja rikolliset etsivät aktiivisesti kohteita, joista ne voivat hyötyä. Digitaalisesti edistyneet Pohjoismaat ovat kiinnostava kohde siksi, että niin suuri osa kaikesta liiketoiminnasta ja rahaliikenteestä tapahtuu täällä jo verkon ja pilvipalveluiden kautta.
Teknologiariippuvuudesta saimme osoituksen heinäkuussa 2024, kun CrowdStrike-haavoittuvuus sai elintärkeitä tietojärjestelmiä maailmanlaajuisesti polvilleen aina lentokentistä sairaaloihin.
”CrowdStrike-kokemukset korostivat, että kyberresilienssin on oltava keskeinen osa liiketoimintastrategiaa, eikä erillinen tehtävä IT-osaston vastuulla. Organisaatioiden on rakennettava kestävämpiä ja turvatumpia ekosysteemejä liiketoimintakriittisten toimintojen suojelemiseksi. Rikolliset luottavat myös siihen, että ihmisten ymmärrys ja osaaminen suojautua on jäänyt jälkeen digitaalisen kehityksen vauhdista – ja ovat usein oikeassa. Toimintavarmuuden takaaminen, varautuminen ja harjoittelu ovat tulevan vuoden keskeisimpiä teknologiatekoja”, Ylihurula toteaa.
Tulevan vuoden trendeissä näkyy julkishallinnon ja puolustusalan kasvavat teknologiapanostukset, jotka luovat uusia mahdollisuuksia myös yksityisen sektorin yrityksille. Kaksikäyttöteknologia, jota voidaan hyödyntää sekä siviili- että maanpuolustustarkoituksissa, kehittyy nyt ennätysvauhtia Naton DIANA-hankkeen siivittämänä. Lisäksi erilaiset GovTech-ohjelmistoratkaisut, kuten digitaaliset identiteettilompakot, kasvattavat rooliaan julkishallinnon digitalisaatiossa.
”Julkishallinnon toimijoiden teknologiatarpeet ovat kovassa kasvussa. Yhteiskunnan toimivuuden, turvallisuuden ja riskinsietoisuuden takaamiseen tarvitaan yksityisten yritysten monipuolista, kilpailluilla markkinoilla testattua osaamista ja markkinoiden johtavia tuotteita. Yhteistyö digialan yritysten ja valtiollisten toimijoiden välillä tulee lähivuosina lisääntymään ja tiivistymään”, Ylihurula sanoo.
Tutustu tarkemmin Teknologiatrendeihin täältä >>
Lisätietoja medialle:
Yritysliiketoiminnan johtaja Anna-Mari Ylihurula, DNA Oyj, puh. 044 044 7755, anna-mari.ylihurula@dna.fi
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi
Avainsanat
Kuvat
Linkit
DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Tehtävämme yhteiskunnassa on yhdistää tärkeimmät. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat jo vuosien ajan olleet mobiilidatan käyttömäärissä maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,7 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2023 liikevaihtomme oli 1 067 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1 700 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi - http://www.dna.fi, X:ssä @DNA_fi, Facebookissa @DNA.fi ja LinkedInissä @DNA-Oyj.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj
Puuskainen myrsky voi katkaista netin hetkessä – näin nopeasti operaattori reagoi häiriöihin12.6.2026 13:35:00 EEST | Tiedote
Perjantaille varoitetut myrskypuuskat voivat kaataa puita ja katkaista yhteyksiä eri puolilla Suomea. DNA:n valvomon asiantuntija paljastaa, mitä verkon kulisseissa tapahtuu häiriötilanteessa ja miten suomalaisten netti pidetään toiminnassa myös sään ääriolosuhteissa.
Gusty storm can cut internet connection in an instant – How quickly a network operator responds to disruptions12.6.2026 13:35:00 EEST | Press release
Storm gusts forecast for Friday may fell trees and disrupt connections across Finland. A specialist from DNA’s operations center reveals what happens behind the scenes during disruptions and how Finns’ internet is kept running even in extreme weather conditions.
Koululaistutkimus: Reilu kolmasosa vanhemmista valinnut lapsen ensipuhelimeksi kellopuhelimen – niiden suosiossa huima loikka vuodessa11.6.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
DNA:n Koululaistutkimukseen tänä vuonna osallistuneista 5–12-vuotiaiden lasten vanhemmista 36 prosenttia kertoi hankkineensa kellopuhelimen lapsensa ensipuhelimeksi. Viime vuonna näin vastasi 16 prosenttia. Lisäksi entistä useammalla 5–9-vuotiaalla lapsella ei ole minkäänlaista puhelinta henkilökohtaisessa käytössään. Asiantuntijan mukaan näin nopeita muutoksia nähdään harvoin.
School survey: Over a third of parents chose a smartwatch phone as their child’s first phone – popularity has surged in just one year11.6.2026 08:30:00 EEST | Press release
According to DNA’s School Survey, 36% of parents of children aged 5–12 reported that they had chosen a smartwatch phone as their child’s first phone this year. Last year, the figure was 16%. Additionally, an increasing number of children aged 5–9 do not have any personal phone at all. According to an expert, changes this rapid are rarely seen.
DNA selvitti: Tässä ovat Suomen puheliaimmat kunnat ja kaupungit9.6.2026 09:30:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset soittavat edelleen paljon mobiilipuheluita, mutta aktiivisuus vaihtelee merkittävästi erikokoisten kaupunkien ja kuntien välillä. DNA:n vuoden mittainen vertailu paljastaa, että puheliaimmat suomalaiset soitettujen minuuttimäärien perusteella asuvat pääosin pienillä paikkakunnilla. Asukaskohtaisessa tarkastelussa selvä ykkönen on Jämijärvi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme