Tältä näyttää teknologian kehitys vuonna 2025 – raportti povaa siirtymää hypestä hyötyihin

DNA:n Teknologiatrendit 2025 -raportti nostaa vuosittain esiin teknologiakentän keskeisiä ja ajankohtaisia teemoja. Tänä vuonna raportissa korostuu etenkin tekoälyn harppaus hypestä konkreettisiksi hyödyiksi sekä teknologian rooli turvallisuuden ja julkishallinnon tukena. Vahvasti digitalisoituneen työelämän povataan siirtyvän osaamisen kehittämisestä kohti oppimisen johtamista.  

Tekoäly iskee kädet saveen konkreettista hyötyä tuottaen

Vuoden 2025 aikana näemme generatiivisen tekoälyn kehityksen siirtyvän puheista tekoihin erityisesti kyberturvan alueella, jossa osaajapulan on tunnistettu olevan yksi suurimmista pullonkauloista. Generatiivisen tekoälyn odotetaan paikkaavan maailmanlaajuisesti yli neljän miljoonan kyberturva-asiantuntijan vajetta esimerkiksi junioritason tietoturvatehtäviä automatisoimalla. Samalla inhimillisten virheiden aiheuttamien tietomurtojen uskotaan vähenevän merkittävästi. 

”Tekoälykehityksen myötä kohtaamme aiempaa hienostuneempia uhkia. Esimerkiksi edistynyttä deepfake-teknologiaa voidaan käyttää informaatiovaikuttamiseen ja erilaisiin huijauksiin myös työpaikoilla. Tekoälyn avulla on toisaalta mahdollista myös tunnistaa ja torjua väärennettyjen videopuheluiden kaltaista manipuloitua sisältöä”, DNA:n yritysliiketoiminnan johtaja Anna-Mari Ylihurula kertoo.

Generatiivisen tekoälyn harppaukset sekä tunneälykkäiden kielimallien kehitys laajentaa tekoälyn mahdollisuuksia uusille alueille. Humanoidirobottien markkinoille povataan valtavaa kasvua tulevina vuosina esimerkiksi terveydenhuollossa, jossa tekoälyapulaiset auttavat ammattilaisia esimerkiksi diagnostiikassa ja hoitosuunnittelussa. Tekoälyn, robotiikan ja automaation yhä keskeisempi rooli rutiinien hoidossa korostaa oppimisen kulttuurin merkitystä organisaatioissa.

”Työnkuvien asiantuntijuusvaatimukset kasvavat teknologian kehityksen myötä, jolloin syntyy painetta omaksua uusia taitoja aiempaa nopeammin. Perinteinen osaamisen kehittäminen siirtyy taka-alalle. Tilalle astuu malli, jossa tiimit ja yksilöt tunnistavat itse, millaisia kyvykkyyksiä ne tarvitsevat strategisiin tavoitteisiinsa pääsemiseksi. Lähitulevaisuuden tärkeimpiä työelämätrendejä tulee olemaan organisaatioiden kyky johtaa oppimista", Ylihurula sanoo.

Kyberresilienssistä kaksikäyttöteknologioihin – innovaatiot turvallisuuden ja julkishallinnon tukena

Liiketoiminnan jatkuvuus, tietoturva ja kansallinen kyberresilienssi ovat digimaailman kriittisiä teemoja. Teknologian kehityksen myötä yhteiskunnat ovat riippuvaisia digitaalisista järjestelmistä ja pilvipalveluista. Kyberrikollisuus on kasvavaa globaalia liiketoimintaa, ja rikolliset etsivät aktiivisesti kohteita, joista ne voivat hyötyä. Digitaalisesti edistyneet Pohjoismaat ovat kiinnostava kohde siksi, että niin suuri osa kaikesta liiketoiminnasta ja rahaliikenteestä tapahtuu täällä jo verkon ja pilvipalveluiden kautta.

Teknologiariippuvuudesta saimme osoituksen heinäkuussa 2024, kun CrowdStrike-haavoittuvuus sai elintärkeitä tietojärjestelmiä maailmanlaajuisesti polvilleen aina lentokentistä sairaaloihin.

”CrowdStrike-kokemukset korostivat, että kyberresilienssin on oltava keskeinen osa liiketoimintastrategiaa, eikä erillinen tehtävä IT-osaston vastuulla. Organisaatioiden on rakennettava kestävämpiä ja turvatumpia ekosysteemejä liiketoimintakriittisten toimintojen suojelemiseksi. Rikolliset luottavat myös siihen, että ihmisten ymmärrys ja osaaminen suojautua on jäänyt jälkeen digitaalisen kehityksen vauhdista – ja ovat usein oikeassa. Toimintavarmuuden takaaminen, varautuminen ja harjoittelu ovat tulevan vuoden keskeisimpiä teknologiatekoja”, Ylihurula toteaa.

Tulevan vuoden trendeissä näkyy julkishallinnon ja puolustusalan kasvavat teknologiapanostukset, jotka luovat uusia mahdollisuuksia myös yksityisen sektorin yrityksille. Kaksikäyttöteknologia, jota voidaan hyödyntää sekä siviili- että maanpuolustustarkoituksissa, kehittyy nyt ennätysvauhtia Naton DIANA-hankkeen siivittämänä. Lisäksi erilaiset GovTech-ohjelmistoratkaisut, kuten digitaaliset identiteettilompakot, kasvattavat rooliaan julkishallinnon digitalisaatiossa.

”Julkishallinnon toimijoiden teknologiatarpeet ovat kovassa kasvussa. Yhteiskunnan toimivuuden, turvallisuuden ja riskinsietoisuuden takaamiseen tarvitaan yksityisten yritysten monipuolista, kilpailluilla markkinoilla testattua osaamista ja markkinoiden johtavia tuotteita. Yhteistyö digialan yritysten ja valtiollisten toimijoiden välillä tulee lähivuosina lisääntymään ja tiivistymään”, Ylihurula sanoo. 

Tutustu tarkemmin Teknologiatrendeihin täältä >>

Lisätietoja medialle:

Yritysliiketoiminnan johtaja Anna-Mari Ylihurula, DNA Oyj, puh. 044 044 7755, anna-mari.ylihurula@dna.fi

DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi