Rahoitus & kasvu -katsaus: Suuret palkankorotustavoitteet voivat olla katastrofi kansantaloudelle – Talous ja rahoituksen kysyntä kääntymässä kasvuun
12.12.2024 12:43:39 EET | Finnvera Oyj | Tiedote
Suomen talous on vihdoin kääntynyt varovaiseen kasvuun. Käänne on seurausta erityisesti viennin suotuisasta kehityksestä, yksityinen kulutus tai investoinnit ovat edelleen taantumassa. Odotukset valoisammalle lähitulevaisuudelle ovat suuret, mutta vaarana on, että työehtosopimusneuvotteluilla vesitetään Suomen kustannuskilpailukyky, joka vielä on kohtalainen. 10 prosentin palkankorotustavoite voisi olla katastrofi Suomen kansantaloudelle, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Odotukset rahoituksen kysynnästä ovat kääntyneet positiivisiksi etenkin palvelualoilla.
Kaikkia talouden käänteen signaaleja tulkitaan nyt toiveikkaasti. Suomalaiset ennustelaitokset arvaavat tulevalle vuodelle Suomen mittapuussa hyvinkin ripeää eli 1–2 prosentin talouskasvua.
– Tietty optimismi on perusteltua – varsinkin, kun inflaatiovauhti ja korkotaso ovat normalisoituneet. Usein heikon kasvukauden jälkeen nähdään ilmiö, jossa talouskasvu on lyhyen aikaa poikkeuksellisen nopeaa. Näin oli myös pandemian alkuvaiheen jälkeinen kasvupyrähdys vuonna 2021, sanoo pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Kotamäen mukaan huolta herättävät Suomen taloushistoriassa havaitut kehityssuunnat. Finanssikriisin 2008–2009 jälkeen, vuodesta 2012 alkaen, talous ei lähtenyt kasvuun, vaikka talousennusteet niin toistuvasti arvasivat. Suomea kohtasi monen vuoden kärsimysten tie, jolloin talouskasvu oli lievästi negatiivista tai lähellä nollaa. Samat riskitekijät ovat läsnä nytkin: väestön ikääntyminen, heikko tuottavuuskehitys, vaikea julkisen talouden tilanne ja globaali epävarmuus.
– Kasvu käynnistyi tuolloin todella vasta vuonna 2015 kustannuskilpailukykyä parantaneen kiky-sopimuksen vanavedessä. Tällä hetkellä Suomen kustannuskilpailukyky on kohtalaista verrattuna kilpailijamaihin, ja tämä voisi olla tulevaa kasvua vahvistava tekijä. Mikäli mediassa esitetty 10 prosentin palkankorotustavoite avoimelle sektorille seuraavan kahden vuoden aikana toteutuisi, tarkoittaisi se suuria ongelmia suomalaisille yrityksille ja kustannuskilpailukyvylle. Joidenkin selvitysten mukaan prosentin heikennys kustannuskilpailukyvyssä vähentäisi tavaravientiä lähes saman verran eli suuret palkankorotukset tekisivät talouden kivijalkaan, tavaravientiin, todella suuren loven, Kotamäki sanoo.
Osasyynä Suomen viennin alakuloon on maailmankaupan kasvun hidastuminen sekä keskeisten kauppakumppanien, eritoten Euroopan talouden alakulo. Viimeisimpien tietojen mukaan Suomen vienti kuitenkin vetää taas, jos kohta hurraahuutoihin ei vielä Kotamäen mukaan ole aihetta.
– Kiinteähintaisen viennin määrässä on hädin tuskin ylitetty vuoden 2019 taso. Suunta on kuitenkin oikea, kun sekä tavaroiden että palveluiden osalta lasku on kääntynyt maltilliseksi nousuksi. Palveluissa kasvu on ollut nopeaa ja jatkunut jo kolme vuosineljännestä, tavaroissa kaksi. On siten mahdollista, että vientimarkkinoilla suhdannekäänne olisi jo tapahtunut, joskin elpyminen on vielä heiveröistä.
Haurasta kasvua ajatellen kustannuskilpailukykyä vaarantavat tekijät ovat todellinen huolenaihe. Esitettyjen palkankorotusten toteutuessa Suomen talouden käänteelle saa sanoa hyvästit, Kotamäki toteaa.
Rahoituksen kysynnän odotetaan paranevan – käänne investoinneissa siirtyy vuoteen 2025
Yritysrahoituksen yleisen kysynnän odotetaan paranevan seuraavan kuuden kuukauden aikana. Tämä käy ilmi Finnveran rahoituspäälliköille tehdystä kyselystä, johon vastasi marraskuun lopulla 73 kotimaan ja viennin rahoituksen asiantuntijaa eri puolilta Suomea.
Erityisesti palveluiden näkymät ovat hyvät, sillä 56 prosenttia vastaajista piti palvelualojen lähiaikojen rahoituskysyntänäkymiä toimialoista positiivisimpina. Keväällä 2024 vastaava luku oli 35 prosenttia, joten nousu on merkittävä.
Investointien ei odoteta lähtevän lentoon vielä lähikuukausina, ja hieman alle puolet vastaajista odottaa investointien kasvavan vähän.
– Suuremmat liikkeet investoinneissa nähdään todennäköisesti vasta ensi vuoden puolella – jos ennusteet osuvat kohdilleen ensi vuoden talouskasvun osalta. Kyselyn avoimissa vastauksissa perusteollisuuden näkymiä kuvataan edelleen investointien suhteen hyvin "flegmaattisiksi" eikä investointeja ole edes alustavasti suunnitella. Kansainvälistymissuunnitelmat ovat myös hyvin varovaisia, ja kotimarkkinayritykset miettivät korkeintaan Ruotsin vientiä aiempien "kaukomaiden" sijaan, Kotamäki sanoo.
Noin neljännes vastaajista sanoo, että yritysten vientitoimintaan liittyvä aktiivisuus on lisääntynyt vuodentakaisesta, runsas 10 prosenttia odottaa viennin vähenevän ja kaksi kolmasosaa odottaa tilanteen pysyvän ennallaan.
Lisätiedot:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Vertailu euroalueeseen ja Ruotsiin paljastaa erot pk-yritysten suhteessa velkarahaan: Suomalaisyritykset pyrkivät rahoittamaan kasvun omasta kassastaan – Lainansaantia jarruttaa usein vakuuksien puute3.8.2026 09:57:13 EEST | Tiedote
Talouden käänne näyttää yrityskentän kannalta lupaavalta, mutta investoinnit kasvuun edellyttävät useimmiten ulkopuolista rahoitusta. Suomessa ulkopuoliseen rahoitukseen ei suhtauduta niinkään kasvun työkaluna vaan tyypillistä on, että yritys pyrkii pärjäämään ja kasvamaan omilla rahoillaan eikä edes hae lainaa. Toisaalta pk-yritysten lainansaantia jarruttaa Suomessa useimmiten vakuuksien puute toisin kuin monissa muissa euroalueen maissa. Erot käyvät ilmi Euroopan keskuspankin laajasta yrityskyselystä. Finnveran ekonomistin Anni Koskisen mukaan suomalaisten pk-yritysten kasvuhalukkuus on ollut pitkään vaatimatonta, ja yritysten varovaisuus velkarahan käytössä syö entisestään pk-yritysten kasvulukuja ja kilpailukykyä talouskasvun vauhdittuessa.
Vienninrahoituksen nouseva käyrä kertoo, että edessä on talouskasvua - Finnveran SuomiAreena-keskustelun aiheena yritysten ja kuluttajien luottamus torstaina 25.6. klo 1524.6.2026 08:40:00 EEST | Tiedote
Finnveran myöntämän vienninrahoituksen määrä on ollut alkuvuonna korkealla, mikä kertoo siitä, että vientikauppoja on solmittu, ja ne tulevat näkymään suomalaisten yritysten tilauskirjoissa ja tuotannossa lähitulevaisuudessa. Finnveran nyt rahoittamat kaupat muuttuvat bruttokansantuotteeksi tulevina vuosina, sanoo toimitusjohtaja Juuso Heinilä. Monet investointiaihiot ovat odottaneet pitkään toteutumistaan, ja investointeihin kiinni pääseminen on nyt entistä tärkeämpää. Myös yksityinen kulutus on vihdoin kääntynyt Suomessa kasvuun. Luottamuksesta ja talouskasvusta puhutaan Finnveran SuomiAreena-keskustelussa torstaina 25.6. otsikolla Ei itkua markkinoilla. Mukana on monipuolinen puhujakattaus yrityksistä, yliopistoista, rahoitussektorilta ja politiikasta.
Finnveran Juuso Heinilä: Lähi-idän sodan päättyminen erittäin odotettu uutinen – ”Kotimaisten investointien padot saatava murtumaan, Finnveran investointiohjelma kääntää kaikki kivet hankkeiden vauhdittamiseksi”16.6.2026 08:58:16 EEST | Tiedote
Sopimus Iranin ja Yhdysvaltain välisten sotatoimien päättymisestä on suomalaisille yrityksille todella odotettu hyvä uutinen, joka toivon mukaan saa liikkeelle epävarmuuden lykkäämät kotimaiset investoinnit, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä. Investoinnit luovat arvonlisää myös vientimarkkinoille, mikä vahvistaa Suomen taloutta. Finnveran miljardin euron investointiohjelma antaa poikkeukselliset mahdollisuudet vauhdittaa kaikenkokoisia investointeja ja varmistaa niiden liikkeellelähtöä. Suomen talouskasvu on ollut alkuvuonna vahvaa, mikä on antanut suojaavan puskurin Lähi-idän konfliktin vaikutuksille. Sodan päättyminen säästää Suomen talouden pahimmilta kerrannaisvaikutuksilta.
Iranin sota uhkaa aiheuttaa kannattavuusshokin suomalaisyrityksille – Odotettu rauha pelastaisi ilkeältä kolmoisvaikutukselta, joka syö talouskasvua tänä ja ensi vuonna8.5.2026 08:45:00 EEST | Tiedote
Iranin sodasta johtuva keskeinen riski Suomen talouteen on yritysten kannattavuuden heikkeneminen, jos konflikti jatkuu ja pitkittyy. Nousseet energiakustannukset syövät yritysten katteita, mistä seuraa kannattavuusshokki aivan kuten Ukrainan sodan alkuvaiheessa, arvioi Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Jokainen viikko ja kuukausi pahentaa konfliktin vaikutuksia, ja jos öljyn hinta pysyy korkealla puoli vuotta, Kotamäen mukaan Suomen bruttokansantuotteen kasvusta leikkaantuu tänä vuonna 0,8 prosenttiyksikköä ja ensi vuonnakin joitain kymmenyksiä. Hyvässäkin skenaariossa konflikti syö talouskasvua, mutta vähemmän.
Icon 6 ja Icon 7 ‑risteilyalustilaukset varmistavat Suomen meriteollisuuden jatkuvuutta – Juuso Heinilä: ”Kestävä rahoitusmalli on vakiintunut, ja asiat etenevät myönteisesti”28.4.2026 09:45:45 EEST | Tiedote
Royal Caribbean Group (RCG) on julkistanut suunnitelmansa Icon 6 ja Icon 7 ‑alusten tilaamisesta Meyer Turun telakalta. Alusten on määrä valmistua vuosina 2029 ja 2030. Suunnitellut alushankkeet ovat myönteinen viesti Suomelle ja koko suomalaisen meriteollisuuden jatkuvuudelle. Ne heijastavat koko toimialan vahvistunutta näkymää, joka ulottuu varustamoista telakoihin ja laajaan meriteollisuuden ekosysteemiin. Alushankkeiden toteutuminen edellyttää aina rahoitusjärjestelyjä, joihin on rakennettu vakiintunut, kestävä rahoitusmalli viimeisimpien Icon-luokan alusten kohdalla, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme