Rahoitus & kasvu -katsaus: Suuret palkankorotustavoitteet voivat olla katastrofi kansantaloudelle – Talous ja rahoituksen kysyntä kääntymässä kasvuun
12.12.2024 12:43:39 EET | Finnvera Oyj | Tiedote
Suomen talous on vihdoin kääntynyt varovaiseen kasvuun. Käänne on seurausta erityisesti viennin suotuisasta kehityksestä, yksityinen kulutus tai investoinnit ovat edelleen taantumassa. Odotukset valoisammalle lähitulevaisuudelle ovat suuret, mutta vaarana on, että työehtosopimusneuvotteluilla vesitetään Suomen kustannuskilpailukyky, joka vielä on kohtalainen. 10 prosentin palkankorotustavoite voisi olla katastrofi Suomen kansantaloudelle, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Odotukset rahoituksen kysynnästä ovat kääntyneet positiivisiksi etenkin palvelualoilla.
Kaikkia talouden käänteen signaaleja tulkitaan nyt toiveikkaasti. Suomalaiset ennustelaitokset arvaavat tulevalle vuodelle Suomen mittapuussa hyvinkin ripeää eli 1–2 prosentin talouskasvua.
– Tietty optimismi on perusteltua – varsinkin, kun inflaatiovauhti ja korkotaso ovat normalisoituneet. Usein heikon kasvukauden jälkeen nähdään ilmiö, jossa talouskasvu on lyhyen aikaa poikkeuksellisen nopeaa. Näin oli myös pandemian alkuvaiheen jälkeinen kasvupyrähdys vuonna 2021, sanoo pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Kotamäen mukaan huolta herättävät Suomen taloushistoriassa havaitut kehityssuunnat. Finanssikriisin 2008–2009 jälkeen, vuodesta 2012 alkaen, talous ei lähtenyt kasvuun, vaikka talousennusteet niin toistuvasti arvasivat. Suomea kohtasi monen vuoden kärsimysten tie, jolloin talouskasvu oli lievästi negatiivista tai lähellä nollaa. Samat riskitekijät ovat läsnä nytkin: väestön ikääntyminen, heikko tuottavuuskehitys, vaikea julkisen talouden tilanne ja globaali epävarmuus.
– Kasvu käynnistyi tuolloin todella vasta vuonna 2015 kustannuskilpailukykyä parantaneen kiky-sopimuksen vanavedessä. Tällä hetkellä Suomen kustannuskilpailukyky on kohtalaista verrattuna kilpailijamaihin, ja tämä voisi olla tulevaa kasvua vahvistava tekijä. Mikäli mediassa esitetty 10 prosentin palkankorotustavoite avoimelle sektorille seuraavan kahden vuoden aikana toteutuisi, tarkoittaisi se suuria ongelmia suomalaisille yrityksille ja kustannuskilpailukyvylle. Joidenkin selvitysten mukaan prosentin heikennys kustannuskilpailukyvyssä vähentäisi tavaravientiä lähes saman verran eli suuret palkankorotukset tekisivät talouden kivijalkaan, tavaravientiin, todella suuren loven, Kotamäki sanoo.
Osasyynä Suomen viennin alakuloon on maailmankaupan kasvun hidastuminen sekä keskeisten kauppakumppanien, eritoten Euroopan talouden alakulo. Viimeisimpien tietojen mukaan Suomen vienti kuitenkin vetää taas, jos kohta hurraahuutoihin ei vielä Kotamäen mukaan ole aihetta.
– Kiinteähintaisen viennin määrässä on hädin tuskin ylitetty vuoden 2019 taso. Suunta on kuitenkin oikea, kun sekä tavaroiden että palveluiden osalta lasku on kääntynyt maltilliseksi nousuksi. Palveluissa kasvu on ollut nopeaa ja jatkunut jo kolme vuosineljännestä, tavaroissa kaksi. On siten mahdollista, että vientimarkkinoilla suhdannekäänne olisi jo tapahtunut, joskin elpyminen on vielä heiveröistä.
Haurasta kasvua ajatellen kustannuskilpailukykyä vaarantavat tekijät ovat todellinen huolenaihe. Esitettyjen palkankorotusten toteutuessa Suomen talouden käänteelle saa sanoa hyvästit, Kotamäki toteaa.
Rahoituksen kysynnän odotetaan paranevan – käänne investoinneissa siirtyy vuoteen 2025
Yritysrahoituksen yleisen kysynnän odotetaan paranevan seuraavan kuuden kuukauden aikana. Tämä käy ilmi Finnveran rahoituspäälliköille tehdystä kyselystä, johon vastasi marraskuun lopulla 73 kotimaan ja viennin rahoituksen asiantuntijaa eri puolilta Suomea.
Erityisesti palveluiden näkymät ovat hyvät, sillä 56 prosenttia vastaajista piti palvelualojen lähiaikojen rahoituskysyntänäkymiä toimialoista positiivisimpina. Keväällä 2024 vastaava luku oli 35 prosenttia, joten nousu on merkittävä.
Investointien ei odoteta lähtevän lentoon vielä lähikuukausina, ja hieman alle puolet vastaajista odottaa investointien kasvavan vähän.
– Suuremmat liikkeet investoinneissa nähdään todennäköisesti vasta ensi vuoden puolella – jos ennusteet osuvat kohdilleen ensi vuoden talouskasvun osalta. Kyselyn avoimissa vastauksissa perusteollisuuden näkymiä kuvataan edelleen investointien suhteen hyvin "flegmaattisiksi" eikä investointeja ole edes alustavasti suunnitella. Kansainvälistymissuunnitelmat ovat myös hyvin varovaisia, ja kotimarkkinayritykset miettivät korkeintaan Ruotsin vientiä aiempien "kaukomaiden" sijaan, Kotamäki sanoo.
Noin neljännes vastaajista sanoo, että yritysten vientitoimintaan liittyvä aktiivisuus on lisääntynyt vuodentakaisesta, runsas 10 prosenttia odottaa viennin vähenevän ja kaksi kolmasosaa odottaa tilanteen pysyvän ennallaan.
Lisätiedot:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Finnvera rahoittamaan maatalouden isoja investointeja ja omistajanvaihdoksia27.1.2026 14:30:48 EET | Tiedote
Suurimmissa maatalouden investoinneissa ja omistusjärjestelyissä on mahdollista hyödyntää jatkossa Finnveran tarjoamia rahoitusratkaisuja, kun osakeyhtiömuotoinen maatalousyrittäminen tulee rahoituksen piiriin 1.5.2026 alkaen.
Trump kiihdyttää tullisotaa: Vaikutukset Suomen vientiin näkyviin viiveellä, yritysten kannattavuus voi olla paljastava mittari – Mercosur-vapaakauppasopimuksen merkitys korostuu19.1.2026 12:39:58 EET | Tiedote
Viimeisimmät käänteet Donald Trumpin tulliuhkauksissa Suomelle ja seitsemälle muulle Grönlannin tueksi asettuneelle EU-maalle sekä EU:n suunnittelemat vastatullit veivät pohjan ajatukselta, että Suomen vienti olisi selvinnyt säikähdyksellä tuontitulleista. Vaikka tullien selkeitä vaikutuksia viennin luvuissa ei vielä näy, jo nykyisillä 15 prosentin tulleilla on negatiivisia vaikutuksia vientiyrityksiin, puhumattakaan Trumpin väläyttämistä lisätulleista. Vaikutukset tulevat näkyviin viiveellä ja osuvat pahiten pieniin vientiyrityksiin. Olennainen mittari tulee olemaan Yhdysvaltoihin vievien yritysten kannattavuuden kehitys. Merkittävä vaikutus vientiin tulee myös kasvavasta taloustilanteen epävarmuudesta, jota tullikiista jälleen lietsoo. Tuontitullien vastapainona vapaakauppa ja Mercosur-sopimus EU:n ja Etelä-Amerikan välillä nousee uuteen arvoon. Euroopalla ei ole varaa epäröintiin, kun kyse on kilpailukyvystä, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä.
Finnveraa ohjaava lainsäädäntö uudistui – Uusi laki mahdollistaa joustavan ja nopean reagoinnin toimintaympäristön muutoksiin30.12.2025 14:46:35 EET | Tiedote
Uusi laki valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä, eli Finnvera-laki tulee voimaan vuoden 2026 alusta. Uusi puitemainen laki kumoaa kymmenen Finnveran toimintaa sääntelevää lakia ja mahdollistaa joustavan reagoinnin Finnveran toimintaympäristön muutoksiin, jolloin rahoitustoimintaa voidaan jatkossa kehittää nopeasti vastaamaan yritysten rahoitustilanteita. Finnveran tämänhetkiset tuotteet, palvelut ja mahdollisuudet vauhdittaa pk- ja midcap-yritysten sekä vientiyritysten kasvua säilyvät ja vahvistuvat entisestään.
Suomen talouskasvu hakee uutta vauhtia, mutta yritysten investoinneille paras hetki on nyt – Mallia voi ottaa “epäreilusta vertailukohteesta” Ruotsista tai kotimaassa Lapista29.12.2025 07:15:00 EET | Tiedote
Suomen talous hakee vuoteen 2026 vauhtia muiden euromaiden takaa. Talouskasvun vajoaminen hyvän alkuvuoden jälkeen selvästi miinukselle vuoden kolmannella neljänneksellä oli pettymys, mutta epävarmuudesta huolimatta optimismi on perusteltua, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Yritysten kannalta käsillä on vuosikymmenen paras hetki investoida, kun inflaatio- ja korkonäkymät ovat vakaat, työvoimaa on saatavilla ja kun yhä suurempi joukko yrityksistä on velattomia ja taloudellisesti vahvoja. Investointien ja yksityisen kulutuksen käynnistyminen ovat ratkaisevia tekijöitä, että Suomi pääsee kiinni ennustettuun kasvuun. Ruotsin investointiasteella suomalaiset yritykset olisivat investoineet 2000-luvun aikana 100 miljardia euroa nykyistä enemmän, Kotamäki laskee. Suomessa on yksi alue, joka kulkee investoinneissa vastavirtaan: Lappi.
Finnvera Euroopan investointirahaston osakkaaksi – ”Pyrimme vaikuttamaan, että EU-rahoitus kohdistuu Suomen talouden ja kasvun kannalta parhaalla tavalla”28.11.2025 13:16:26 EET | Tiedote
Finnvera liittyy Euroopan investointirahaston (EIR) osakkaaksi ja aiempaa tiiviimmin osaksi erityisesti pk-yrityksille suunnattua EU-rahoituskenttää. Omistajuuden kautta Finnvera haluaa edistää EIR:ssä aktiivisesti koko Suomen ja suomalaisen rahoitussektorin asiaa, niin pankkien kuin pääomasijoittajienkin eduksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme