Kuntalaistutkimus 2024: Kuntapalveluja arvostetaan - kirjastot suomalaisten kestosuosikkeja
13.12.2024 07:00:00 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2024 paljastaa, että suomalaiset ovat pääosin tyytyväisiä kunnallisiin palveluihin. Kirjastot, liikuntapalvelut, vesi- ja jätehuolto sekä kansalais- ja työväenopistot ovat kärkisijoilla. Yli 10 500 kuntalaisen vastaukset antavat kattavan kuvan siitä, mikä kuntien palveluissa toimii ja mitä tulisi kehittää.

Kirjastot kuntapalveluiden kestohitti - myös muut kuntapalvelut saavat kehuja
Kuntalaiset ovat enimmäkseen tyytyväisiä kuntapalvelujen hoitoon, ja palvelut koetaan hyvin saavutettaviksi kaikenkokoisissa kunnissa ympäri Suomen.
Tuoreesta Kuntalaistutkimuksesta käy ilmi, että kuntalaiset arvostavat erityisesti kirjastopalveluja, joka on paitsi selvästi yleisimmin käytetty myös parhaan tyytyväisyys- sekä saatavuus- ja saavutettavuusarvion saanut kunnallinen palvelu.
Viiden kärkeen sijoittuvat lisäksi liikuntapalvelut, vesihuolto ja viemäröinti, jätehuolto sekä kansalais- ja työväenopistot. Lisäksi kiitosta keräsivät muun muassa energia- ja lämpöhuolto, perusopetus, esiopetus, lukiokoulutus, varhaiskasvatus ja kulttuuripalvelut. Kirjastopalvelut on ollut kuntalaisten eniten arvostama kuntapalvelu myös aiemmissa vastaavissa kuntalaistutkimuksissa.
"Kunnalliset palvelut ovat pääosin hyvin arvostettuja, hyvin hoidettuina ja saavutettavina pidettyjä ja ne tukevat kuntalaisten arkea ja yhteiskunnan toimivuutta merkittävällä tavalla", summaa tutkimustuloksia tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Käytetyimmät kuntapalvelut:
- Kirjastopalvelut
- Kulttuuripalvelut
- Liikuntapalvelut
- Joukkoliikennepalvelut
- Kansalais- ja työväenopistot
Parhaiten hoidetut kuntapalvelut:
- Kirjastopalvelut
- Liikuntapalvelut
- Vesihuolto ja viemäröinti
- Jätehuolto
- Kansalais- ja työväenopistot
Teiden ja katujen hoito kerää kritiikkiä
Kriittisimmin kuntalaiset arvioivat teiden ja katujen hoitoa, kaavoitusta, kunnallista asuntotarjontaa, joukkoliikennepalveluita ja tonttitarjontaa.
Teiden ja katujen hoito on tyypillinen vahvoja mielipiteitä ja tyytymättömyyttä kuntalaisten keskuudessa aiheuttava palvelu. Se nousee eniten tyytymättömyyttä herättäviin palveluihin kaikenkokoisissa kunnissa ja kaikenikäisten kuntalaisten keskuudessa vuodesta toiseen.
Kaavoitus sen sijaan herätti vahvoja tunteita puolesta tai vastaan vain harvoilla – tämä on esimerkki kuntapalvelusta, jota monet vastaajat eivät osanneet arvioida palveluna lainkaan, ja viitannee siihen, että palvelua ei oikein tunneta tai ei ainakaan koeta omaan arkeen liittyväksi.
Käyttäjäkokemukset nostavat tyytyväisyyttä kunnan tarjoamiin palveluihin
Kuntapalveluja käyttäneet arvioivat palvelujen laatua ja saavutettavuutta huomattavasti myönteisemmin kuin ne, joilla ei ole omakohtaista kokemusta. Tämä korostaa käyttäjäkokemuksen merkitystä kuntalaisten palveluarvioissa.
Tyytyväisyyden ja käyttöasteen vaihteluista huolimatta kaikki kuntalaisryhmät yksilöominaisuuksista riippumatta ovat varsin tyytyväisiä tarkasteltuihin kuntapalveluihin. Tyytyväisimpien joukossa paistattelevat iäkkäimmät, kuntakeskustassa asuvat, opiskelijat, 3–5 vuotta nykyisessä kunnassa asuneet, yksinhuoltajat, kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa olevat sekä naiset.
Kuntalaiset pitävät palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta palvelujen hoitoa hieman parempana kaikenkokoisissa kunnissa ja kaikenikäisten keskuudessa, vaikkakin palvelujen saatavuus- ja hoitoarviot ovat pääosin voimakkaassa yhteydessä toisiinsa.
Palvelutyytyväisyys hyvää pitkällä aikavälillä
Vaikka kuntalaisten tyytyväisyys on hieman heikentynyt verrattuna tutkimusvuosiin 2017 ja 2020, taso on yhä korkeampi kuin tutkimuskaudella 1996–2011. Yleinen palvelutyytyväisyys on tällä hetkellä suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2015. Vastaava hieman aiempaa vähäisempi palvelutyytyväisyys näkyy niin koulutuspalveluissa, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa kuin myös teknisissä palveluissa.
”Julkisessa keskustelussa paljon esillä olleet maan hallituksen, hyvinvointialueiden sekä myös monien kuntien itse tekemät ja suunnittelemat säästötoimenpiteet todennäköisesti heijastuvat hieman kuntalaisten palveluarvioihin”, summaa Pekola-Sjöblom tuloksia.
Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyneet hyvinvointialueille - kuntalaisilla huoli sotepalveluiden riittävyydestä
Vastauksissa heijastuu huoli sote-palveluista. Huolet liittyvät niin tiedon löydettävyyteen, asioinnin helppouteen kuin myös palveluiden riittävyyteen. Kuntalaisten mielipiteitä jakaa ajatus siitä, onko tärkeämpää varmistaa sote-palveluiden laadukkuus ja yhdenvertaisuus vai säilyttää palvelut oman kunnan alueella.
Vastauksista välittyy myös tärkeä havainto siitä, että kuntalaisten keskuudessa on edelleen paljon niitä, jotka eivät vielä sisäistäneet sote-palvelujen vastuun siirtymistä kunnilta hyvinvointialueille. Se näkyy erityisesti siinä, että itselle tärkeintä kuntapalvelua kartoittavassa avokysymyksessä noin joka kymmenes vastaaja mainitsi terveyspalvelut tai jonkin muun sote-palvelun.
Kunnista ainoastaan Helsingin kaupunki tuottaa kaupunkilaisilleen myös sote-palvelut, mutta muissa Suomen kunnissa sote-palveluista vastaa paikallinen hyvinvointialue.
Neljän kuukauden kuluttua käytäviä kunta- ja aluevaaleja ajatellen onkin tärkeää käydä sekä palveluverkkokeskustelua että keskustelua kuntien ja hyvinvointialueiden rooleista ja tehtävistä.
Kuntalaistutkimus pähkinänkuoressa
Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2024 -kyselystä, johon vastasi touko-kesäkuussa noin 10 500 suomalaista. Kyselytutkimus on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa ja siinä on mukana 46 erikokoista ja erityyppistä kuntaa eri puolilta Suomea.
Kuntalaistutkimuksen osajulkistuksia tehdään aina huhtikuussa 2025 pidettäviin kuntavaaleihin saakka. Kuntaliitto on toteuttanut vastaavanlaisia laajoja kuntalaiskyselyitä aina vuodesta 1996 alkaen. Lisätietoja tutkimuksesta ja sen tuloksista on saatavilla Kuntaliiton verkkosivuilta: www.kuntaliitto.fi/kuntalaistutkimus2024
Tämän tutkimuksen tulosdiat ovat alla liitteenä. Liitteestä löytyy mm. palvelukohtaista, ikäluokittaista ja kuntakoon mukaista erittelyä kuntalaisten vastauksista.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Marianne Pekola-Sjöblom
Tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto
marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi
puh. +358 50 337 5634
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija, kuntavaalien projektipäällikkö
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiLiitteet
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunikationsenkät: Kommunerna är tvungna att fylla det nyhetstomrum som de lokala medierna lämnar efter sig19.11.2026 14:50:00 EET | Pressmeddelande
Sammanlagt 73 procent av de kommuner och städer som svarade på Kommunförbundets kommunikationsenkät bedömer att förändringarna inom de lokala och regionala medierna har påverkat den egna kommunens kommunikation. När de lokala och regionala medierna förändras ökar trycket på utöka kommunernas egen kommunikation. De som besvarade enkäten uppger att förändringarna framför allt leder till att kommunens egen kommunikation i sociala medier och på webben ökar samt att det finns ett behov av att producera mer eget innehåll.
Kuntien viestinnän kysely: Kunnat joutuvat paikkaamaan paikallisen median uutistyhjiötä19.11.2026 14:50:00 EET | Tiedote
Kaikkiaan 73 prosenttia Kuntaliiton viestintäkyselyyn vastanneista kunnista ja kaupungeista arvioi, että paikallisen ja maakunnallisen median murros on vaikuttanut oman kunnan viestintään. Muutokset paikallisessa ja alueellisessa mediassa kasaavat paineita kuntien oman viestinnän lisäämiseen: kyselyyn vastanneiden mukaan paikallis- ja maakuntamedian murros merkitsee etenkin kunnan oman some- ja verkkoviestinnän kasvua sekä tarvetta tuottaa enemmän omia sisältöjä.
Kommunalskattesatsen stiger för 365 000 finländare: Datacentren och den gröna omställningen gynnar få kommuner18.11.2026 11:20:18 EET | Pressmeddelande
Kommunerna har fattat beslut om sina inkomst- och fastighetsskattesatser för 2027. Inkomstskattesatsen höjs i 29 kommuner och sänks i 11. I de kommuner som höjer inkomstskattesatsen bor sammanlagt 365 053 finländare. I 268 kommuner är inkomstskattesatsen oförändrad.
Kunnallisveroprosentti nousee 365 000 suomalaisella: Datakeskus- ja vihreän siirtymän hankkeet hyödyttävät vielä harvoja kuntia18.11.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Kunnat ovat päättäneet tulo- ja kiinteistöveroprosenteistaan vuodelle 2027. Koko Suomessa tuloveroprosenttia nostaa 29 kuntaa ja laskee 11 kuntaa. Tuloveroprosenttiaan korottavissa kunnissa asuu 365 053 suomalaista. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan 268 kunnassa.
Kuntaliitto: Peruskoulun ongelmat eivät ratkea uusilla kokeilla ja rekistereillä6.11.2026 14:20:41 EET | Tiedote
Eduskunta hyväksyi perjantaina tarkastusvaliokunnan esittämät lausumat perusopetuksen oppimistulosten ja arvioinnin kehittämisestä. Kuntaliitto haastaa pohtimaan, mihin peruskoulun kehittämisen voimavarat pitäisi nyt ensisijaisesti suunnata. Uusien koe- ja rekisterijärjestelmien valmisteluun vai jo käynnissä olevien uudistusten onnistumiseen?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme