Kuntalaistutkimus 2024: Kuntapalveluja arvostetaan - kirjastot suomalaisten kestosuosikkeja
13.12.2024 07:00:00 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2024 paljastaa, että suomalaiset ovat pääosin tyytyväisiä kunnallisiin palveluihin. Kirjastot, liikuntapalvelut, vesi- ja jätehuolto sekä kansalais- ja työväenopistot ovat kärkisijoilla. Yli 10 500 kuntalaisen vastaukset antavat kattavan kuvan siitä, mikä kuntien palveluissa toimii ja mitä tulisi kehittää.
Kirjastot kuntapalveluiden kestohitti - myös muut kuntapalvelut saavat kehuja
Kuntalaiset ovat enimmäkseen tyytyväisiä kuntapalvelujen hoitoon, ja palvelut koetaan hyvin saavutettaviksi kaikenkokoisissa kunnissa ympäri Suomen.
Tuoreesta Kuntalaistutkimuksesta käy ilmi, että kuntalaiset arvostavat erityisesti kirjastopalveluja, joka on paitsi selvästi yleisimmin käytetty myös parhaan tyytyväisyys- sekä saatavuus- ja saavutettavuusarvion saanut kunnallinen palvelu.
Viiden kärkeen sijoittuvat lisäksi liikuntapalvelut, vesihuolto ja viemäröinti, jätehuolto sekä kansalais- ja työväenopistot. Lisäksi kiitosta keräsivät muun muassa energia- ja lämpöhuolto, perusopetus, esiopetus, lukiokoulutus, varhaiskasvatus ja kulttuuripalvelut. Kirjastopalvelut on ollut kuntalaisten eniten arvostama kuntapalvelu myös aiemmissa vastaavissa kuntalaistutkimuksissa.
"Kunnalliset palvelut ovat pääosin hyvin arvostettuja, hyvin hoidettuina ja saavutettavina pidettyjä ja ne tukevat kuntalaisten arkea ja yhteiskunnan toimivuutta merkittävällä tavalla", summaa tutkimustuloksia tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Käytetyimmät kuntapalvelut:
- Kirjastopalvelut
- Kulttuuripalvelut
- Liikuntapalvelut
- Joukkoliikennepalvelut
- Kansalais- ja työväenopistot
Parhaiten hoidetut kuntapalvelut:
- Kirjastopalvelut
- Liikuntapalvelut
- Vesihuolto ja viemäröinti
- Jätehuolto
- Kansalais- ja työväenopistot
Teiden ja katujen hoito kerää kritiikkiä
Kriittisimmin kuntalaiset arvioivat teiden ja katujen hoitoa, kaavoitusta, kunnallista asuntotarjontaa, joukkoliikennepalveluita ja tonttitarjontaa.
Teiden ja katujen hoito on tyypillinen vahvoja mielipiteitä ja tyytymättömyyttä kuntalaisten keskuudessa aiheuttava palvelu. Se nousee eniten tyytymättömyyttä herättäviin palveluihin kaikenkokoisissa kunnissa ja kaikenikäisten kuntalaisten keskuudessa vuodesta toiseen.
Kaavoitus sen sijaan herätti vahvoja tunteita puolesta tai vastaan vain harvoilla – tämä on esimerkki kuntapalvelusta, jota monet vastaajat eivät osanneet arvioida palveluna lainkaan, ja viitannee siihen, että palvelua ei oikein tunneta tai ei ainakaan koeta omaan arkeen liittyväksi.
Käyttäjäkokemukset nostavat tyytyväisyyttä kunnan tarjoamiin palveluihin
Kuntapalveluja käyttäneet arvioivat palvelujen laatua ja saavutettavuutta huomattavasti myönteisemmin kuin ne, joilla ei ole omakohtaista kokemusta. Tämä korostaa käyttäjäkokemuksen merkitystä kuntalaisten palveluarvioissa.
Tyytyväisyyden ja käyttöasteen vaihteluista huolimatta kaikki kuntalaisryhmät yksilöominaisuuksista riippumatta ovat varsin tyytyväisiä tarkasteltuihin kuntapalveluihin. Tyytyväisimpien joukossa paistattelevat iäkkäimmät, kuntakeskustassa asuvat, opiskelijat, 3–5 vuotta nykyisessä kunnassa asuneet, yksinhuoltajat, kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa olevat sekä naiset.
Kuntalaiset pitävät palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta palvelujen hoitoa hieman parempana kaikenkokoisissa kunnissa ja kaikenikäisten keskuudessa, vaikkakin palvelujen saatavuus- ja hoitoarviot ovat pääosin voimakkaassa yhteydessä toisiinsa.
Palvelutyytyväisyys hyvää pitkällä aikavälillä
Vaikka kuntalaisten tyytyväisyys on hieman heikentynyt verrattuna tutkimusvuosiin 2017 ja 2020, taso on yhä korkeampi kuin tutkimuskaudella 1996–2011. Yleinen palvelutyytyväisyys on tällä hetkellä suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2015. Vastaava hieman aiempaa vähäisempi palvelutyytyväisyys näkyy niin koulutuspalveluissa, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa kuin myös teknisissä palveluissa.
”Julkisessa keskustelussa paljon esillä olleet maan hallituksen, hyvinvointialueiden sekä myös monien kuntien itse tekemät ja suunnittelemat säästötoimenpiteet todennäköisesti heijastuvat hieman kuntalaisten palveluarvioihin”, summaa Pekola-Sjöblom tuloksia.
Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyneet hyvinvointialueille - kuntalaisilla huoli sotepalveluiden riittävyydestä
Vastauksissa heijastuu huoli sote-palveluista. Huolet liittyvät niin tiedon löydettävyyteen, asioinnin helppouteen kuin myös palveluiden riittävyyteen. Kuntalaisten mielipiteitä jakaa ajatus siitä, onko tärkeämpää varmistaa sote-palveluiden laadukkuus ja yhdenvertaisuus vai säilyttää palvelut oman kunnan alueella.
Vastauksista välittyy myös tärkeä havainto siitä, että kuntalaisten keskuudessa on edelleen paljon niitä, jotka eivät vielä sisäistäneet sote-palvelujen vastuun siirtymistä kunnilta hyvinvointialueille. Se näkyy erityisesti siinä, että itselle tärkeintä kuntapalvelua kartoittavassa avokysymyksessä noin joka kymmenes vastaaja mainitsi terveyspalvelut tai jonkin muun sote-palvelun.
Kunnista ainoastaan Helsingin kaupunki tuottaa kaupunkilaisilleen myös sote-palvelut, mutta muissa Suomen kunnissa sote-palveluista vastaa paikallinen hyvinvointialue.
Neljän kuukauden kuluttua käytäviä kunta- ja aluevaaleja ajatellen onkin tärkeää käydä sekä palveluverkkokeskustelua että keskustelua kuntien ja hyvinvointialueiden rooleista ja tehtävistä.
Kuntalaistutkimus pähkinänkuoressa
Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2024 -kyselystä, johon vastasi touko-kesäkuussa noin 10 500 suomalaista. Kyselytutkimus on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa ja siinä on mukana 46 erikokoista ja erityyppistä kuntaa eri puolilta Suomea.
Kuntalaistutkimuksen osajulkistuksia tehdään aina huhtikuussa 2025 pidettäviin kuntavaaleihin saakka. Kuntaliitto on toteuttanut vastaavanlaisia laajoja kuntalaiskyselyitä aina vuodesta 1996 alkaen. Lisätietoja tutkimuksesta ja sen tuloksista on saatavilla Kuntaliiton verkkosivuilta: www.kuntaliitto.fi/kuntalaistutkimus2024
Tämän tutkimuksen tulosdiat ovat alla liitteenä. Liitteestä löytyy mm. palvelukohtaista, ikäluokittaista ja kuntakoon mukaista erittelyä kuntalaisten vastauksista.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Marianne Pekola-Sjöblom
Tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto
marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi
puh. +358 50 337 5634
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija, kuntavaalien projektipäällikkö
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiLiitteet
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Skolskjutsar kostar kommunerna nästan 249 miljoner euro – i små kommuner skjutsas nästan hälften av eleverna19.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande
År 2024 använde kommunerna närmare 249 miljoner euro på skolskjutsar inom förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen. Omkring 105 000 elever får skolskjuts. Antalet elever som får skolskjuts har minskat med cirka 10 000 på tio år. Kommunförbundets enkät om skolskjutsar besvarades av 221 kommuner, så resultaten ger en utförlig bild av läget i fråga om skolskjutsar i Finland. ”Skolskjutsar är i många kommuner nödvändiga för att göra skoldagen möjlig. Skolskjutsarna säkerställer att eleverna kan komma till skolan på ett tryggt sätt oberoende av boningsort”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid Kommunförbundet.
Koulukuljetukset maksavat kunnille lähes 249 miljoonaa euroa – pienissä kunnissa lähes puolet oppilaista kuljetuksessa19.3.2026 02:00:00 EET | Tiedote
Kunnat käyttivät vuonna 2024 lähes 249 miljoonaa euroa esi- ja perusopetuksen koulukuljetuksiin. Kuljetuksissa on noin 105 000 oppilasta. Kuljetusoppilaiden määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin 10 000 oppilaalla. Kuntaliiton koulukuljetuskyselyyn vastasi 221 kuntaa, joten tulokset antavat kattavan kuvan koulukuljetusten tilanteesta Suomessa. ”Koulukuljetukset ovat monessa kunnassa välttämätön osa koulupäivän mahdollistamista. Niillä varmistetaan, että oppilaat pääsevät kouluun turvallisesti asuinpaikasta riippumatta”, sanoo erityisasiantuntija Mari Sjöström Kuntaliitosta.
De sex största städerna utvecklar arbete mot rasism – enkätresultat visar praxis och utvecklingsbehov15.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande
I Finlands sex största städer, Helsingfors, Esbo, Tammerfors, Vanda, Åbo och Uleåborg, pågår mångsidigt arbete mot rasism. Det ingår i allt från strategier till tjänster i vardagen. Resultaten från en enkät visar olika praxis som städerna tillämpar för att främja likabehandling. Resultaten visar också att arbetet för att förebygga rasism och diskriminering är en långsiktig process och att det fortfarande finns mycket som behöver utvecklas. – Det var viktigt att göra en sammanställning av god praxis, eftersom motsvarande material om de sex största städerna inte har samlats in tidigare. Samtidigt kan vi lära av varandra och utveckla arbetet tillsammans, säger Fanni Tainio, nätverkssakkunnig vid Finlands Kommunförbund.
Kuutoskaupungeissa kehitetään rasisminvastaista työtä – selvitys kokosi yhteen kaupunkien hyviä käytäntöjä15.3.2026 02:00:00 EET | Tiedote
Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa, Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Turussa ja Oulussa, tehdään monipuolista rasisminvastaista työtä strategiatasolta arjen palveluihin. Ensimmäistä kertaa koottu selvitys nostaa esiin useita käytäntöjä, joilla yhdenvertaisuutta edistetään kaupungeissa. Samalla tulokset muistuttavat, että työ rasismin ja syrjinnän ehkäisemiseksi on pitkäjänteinen prosessi ja kehittämistarpeita on edelleen paljon. – Hyvien käytäntöjen kokoaminen on tärkeää, koska vastaavaa aineistoa kuutoskaupungeista ei ole aiemmin kerätty. Samalla voimme oppia toisiltamme ja kehittää työtä yhdessä eteenpäin, kertoo verkostoasiantuntija Fanni Tainio.
Krympande elevantal en utmaning för ordnandet av grundläggande utbildning – Kommunförbundet förespråkar samarbete och undervisning via fjärruppkoppling12.3.2026 10:19:00 EET | Pressmeddelande
Antalet grundskoleelever kommer fram till 2030-talet att minska med uppskattningsvis 96 000 elever. Samtidigt ökar andelen elever med ett främmande språk som modersmål. Förändringarna i elevantalet inverkar i hög grad på ordnandet av den grundläggande utbildningen i kommuner på olika håll i landet. För att säkerställa tillgängligheten behövs många olika åtgärder – det finns ingen enskild, enkel lösning. Kommunförbundet lyfter särskilt tre teman som framtida lösningar: ett ökat samarbete mellan utbildningsanordnare, gemensam undervisningspersonal och kompetensutveckling samt undervisning via fjärruppkoppling. – Förändringarna i elevantalet tvingar oss att se över hur den grundläggande utbildningen kan ordnas på ett nytt sätt. Samtidigt måste vi se till att undervisningen är av hög kvalitet och tillgänglig i alla delar av landet, säger Irmeli Myllymäki, direktör för utbildningsfrågor vid Kommunförbundet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme