Kuntalaistutkimus 2024: Kuntapalveluja arvostetaan - kirjastot suomalaisten kestosuosikkeja

Kirjastot kuntapalveluiden kestohitti - myös muut kuntapalvelut saavat kehuja

Kuntalaiset ovat enimmäkseen tyytyväisiä kuntapalvelujen hoitoon, ja palvelut koetaan hyvin saavutettaviksi kaikenkokoisissa kunnissa ympäri Suomen.

Tuoreesta Kuntalaistutkimuksesta käy ilmi, että kuntalaiset arvostavat erityisesti kirjastopalveluja, joka on paitsi selvästi yleisimmin käytetty myös parhaan tyytyväisyys- sekä saatavuus- ja saavutettavuusarvion saanut kunnallinen palvelu.

Viiden kärkeen sijoittuvat lisäksi liikuntapalvelut, vesihuolto ja viemäröinti, jätehuolto sekä kansalais- ja työväenopistot. Lisäksi kiitosta keräsivät muun muassa energia- ja lämpöhuolto, perusopetus, esiopetus, lukiokoulutus, varhaiskasvatus ja kulttuuripalvelut. Kirjastopalvelut on ollut kuntalaisten eniten arvostama kuntapalvelu myös aiemmissa vastaavissa kuntalaistutkimuksissa.

"Kunnalliset palvelut ovat pääosin hyvin arvostettuja, hyvin hoidettuina ja saavutettavina pidettyjä ja ne tukevat kuntalaisten arkea ja yhteiskunnan toimivuutta merkittävällä tavalla", summaa tutkimustuloksia tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Käytetyimmät kuntapalvelut:

• Kirjastopalvelut  
• Kulttuuripalvelut
• Liikuntapalvelut
• Joukkoliikennepalvelut
• Kansalais- ja työväenopistot

Parhaiten hoidetut kuntapalvelut:

• Kirjastopalvelut
• Liikuntapalvelut
• Vesihuolto ja viemäröinti
• Jätehuolto
• Kansalais- ja työväenopistot

Teiden ja katujen hoito kerää kritiikkiä

Kriittisimmin kuntalaiset arvioivat teiden ja katujen hoitoa, kaavoitusta, kunnallista asuntotarjontaa, joukkoliikennepalveluita ja tonttitarjontaa.

Teiden ja katujen hoito on tyypillinen vahvoja mielipiteitä ja tyytymättömyyttä kuntalaisten keskuudessa aiheuttava palvelu. Se nousee eniten tyytymättömyyttä herättäviin palveluihin kaikenkokoisissa kunnissa ja kaikenikäisten kuntalaisten keskuudessa vuodesta toiseen.

Kaavoitus sen sijaan herätti vahvoja tunteita puolesta tai vastaan vain harvoilla – tämä on esimerkki kuntapalvelusta, jota monet vastaajat eivät osanneet arvioida palveluna lainkaan, ja viitannee siihen, että palvelua ei oikein tunneta tai ei ainakaan koeta omaan arkeen liittyväksi.

Käyttäjäkokemukset nostavat tyytyväisyyttä kunnan tarjoamiin palveluihin

Kuntapalveluja käyttäneet arvioivat palvelujen laatua ja saavutettavuutta huomattavasti myönteisemmin kuin ne, joilla ei ole omakohtaista kokemusta. Tämä korostaa käyttäjäkokemuksen merkitystä kuntalaisten palveluarvioissa. 

Tyytyväisyyden ja käyttöasteen vaihteluista huolimatta kaikki kuntalaisryhmät yksilöominaisuuksista riippumatta ovat varsin tyytyväisiä tarkasteltuihin kuntapalveluihin. Tyytyväisimpien joukossa paistattelevat iäkkäimmät, kuntakeskustassa asuvat, opiskelijat, 3–5 vuotta nykyisessä kunnassa asuneet, yksinhuoltajat, kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa olevat sekä naiset.

Kuntalaiset pitävät palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta palvelujen hoitoa hieman parempana kaikenkokoisissa kunnissa ja kaikenikäisten keskuudessa, vaikkakin palvelujen saatavuus- ja hoitoarviot ovat pääosin voimakkaassa yhteydessä toisiinsa.

Palvelutyytyväisyys hyvää pitkällä aikavälillä

Vaikka kuntalaisten tyytyväisyys on hieman heikentynyt verrattuna tutkimusvuosiin 2017 ja 2020, taso on yhä korkeampi kuin tutkimuskaudella 1996–2011. Yleinen palvelutyytyväisyys on tällä hetkellä suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2015. Vastaava hieman aiempaa vähäisempi palvelutyytyväisyys näkyy niin koulutuspalveluissa, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa kuin myös teknisissä palveluissa. 

”Julkisessa keskustelussa paljon esillä olleet maan hallituksen, hyvinvointialueiden sekä myös monien kuntien itse tekemät ja suunnittelemat säästötoimenpiteet todennäköisesti heijastuvat hieman kuntalaisten palveluarvioihin”, summaa Pekola-Sjöblom tuloksia.

Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyneet hyvinvointialueille - kuntalaisilla huoli sotepalveluiden riittävyydestä

Vastauksissa heijastuu huoli sote-palveluista. Huolet liittyvät niin tiedon löydettävyyteen, asioinnin helppouteen kuin myös palveluiden riittävyyteen. Kuntalaisten mielipiteitä jakaa ajatus siitä, onko tärkeämpää varmistaa sote-palveluiden laadukkuus ja yhdenvertaisuus vai säilyttää palvelut oman kunnan alueella.

Vastauksista välittyy myös tärkeä havainto siitä, että kuntalaisten keskuudessa on edelleen paljon niitä, jotka eivät vielä sisäistäneet sote-palvelujen vastuun siirtymistä kunnilta hyvinvointialueille. Se näkyy erityisesti siinä, että itselle tärkeintä kuntapalvelua kartoittavassa avokysymyksessä noin joka kymmenes vastaaja mainitsi terveyspalvelut tai jonkin muun sote-palvelun.

Kunnista ainoastaan Helsingin kaupunki tuottaa kaupunkilaisilleen myös sote-palvelut, mutta muissa Suomen kunnissa sote-palveluista vastaa paikallinen hyvinvointialue.

Neljän kuukauden kuluttua käytäviä kunta- ja aluevaaleja ajatellen onkin tärkeää käydä sekä palveluverkkokeskustelua että keskustelua kuntien ja hyvinvointialueiden rooleista ja tehtävistä.

Kuntalaistutkimus pähkinänkuoressa

Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2024 -kyselystä, johon vastasi touko-kesäkuussa noin 10 500 suomalaista. Kyselytutkimus on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa ja siinä on mukana 46 erikokoista ja erityyppistä kuntaa eri puolilta Suomea.

 Kuntalaistutkimuksen osajulkistuksia tehdään aina huhtikuussa 2025 pidettäviin kuntavaaleihin saakka. Kuntaliitto on toteuttanut vastaavanlaisia laajoja kuntalaiskyselyitä​ aina vuodesta 1996 alkaen. Lisätietoja tutkimuksesta ja sen tuloksista on saatavilla Kuntaliiton verkkosivuilta: www.kuntaliitto.fi/kuntalaistutkimus2024

Tämän tutkimuksen tulosdiat ovat alla liitteenä. Liitteestä löytyy mm. palvelukohtaista, ikäluokittaista ja kuntakoon mukaista erittelyä kuntalaisten vastauksista.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Marianne Pekola-Sjöblom
Tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto
marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi
puh. +358 50 337 5634