Lapin koululaiset kuvaamaan revontulikameroilla

Lapissa on kuvattu revontulia jo lähes sadan vuoden ajan tutkimuksen tueksi. Revot - Löytöretkiä revontulivyöhykkeelle -projekti on kuitenkin ensimmäinen hanke, jossa peruskoulujen ja lukioiden oppilaat saavat ylläpidettäväkseen revontulikamera-aseman. Seitsemän Lapin kuntaa ja kuusi koulua osallistuu Oulun yliopiston Sodankylän geofysiikan observatorion hankkeeseen.

Projektissa tehdään tutuksi revontulifysiikkaa ja luonnontieteen mittaustoimintaa. Kameroiden dataa hyödynnetään opetuksessa, uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa ja revontuliennusteiden parantamisessa. Revot-projektin aikana revontuliasemaverkko on asennettu toimintaan, ja projektin päättyessä vuoden 2024 lopussa revontulikamerat jäävät koulujen ylläpitoon.

Monta revontuliyötä, tulipalloa ja muutama rakettilaukaisu on jo jäänyt talteen. “Sijaintimme Lapissa on mielenkiintoinen, sillä olemme revontulivyöhykkeen sisällä ja kolmen rakettilaukaisualustan välissä. Kamerakuvan avulla oppilaiden ei tarvitse värjötellä pakkasessa, vaan pystymme seuraamaan ilmiöitä mukavasti koululta tai kotisohvalta”, kertoo hankekoordinaattori Emma Bruus. Kameroiden kuvavirtaan pääsee käsiksi puhelimella jatkuvasti.

Kamera-asemia voi hyödyntää eri aineiden opetuksessa. “Matematiikassa aiheita voivat olla valoilmiöiden esiintyvyyden tilastointi ja geometria. Revontulten värien kautta syvennytään ilmakehän kemiaan. Värien havaitsemiseen vaikuttaa ihmissilmän toiminta biologian puolella. Siihen miten kamerat tallentavat revontulia vaikuttaa maantiedossa läpikäydyt asiat, kuten magneettikenttä ja sijainti. Äidinkielen tunnilla voi kirjoittaa havaintoraportteja tapahtumarikkaasta yöstä“, listaa hankkeen käytännön toteutuksesta vastannut projektitutkija Joona Rautiainen. Tulipallo-kuvamateriaalilla oppilaat voivat osallistua myös kansalaistieteeseen Ursan Taivaanvahti-havaintopalvelussa. ”Havainnot voivat auttaa meteoriittien radan laskentaan ja löytämiseen maastosta.”

Opettavainen kenttätyövaihe on ollut myös revontulikamera-aseman paikan arviointi. ”Sijoituspaikkojen löytäminen oli haastavaa, sillä kamerat tarvitsevat avoimen ja pimeän paikan. Usein paikka, jossa on sähköt, tarkoittaa kuitenkin myös keinotekoisen valon runsautta. Huoltamisen kannalta kameroiden on oltava saavutettavissa”, Rautiainen kertoo. Viimeisimpänä asennettavaa Sodankylän lukion kameraa varten paikkoja etsittiin ja löydettiin myös sosiaalisen median ja kyläyhteisöjen kautta.

Sodankylän geofysiikan observatorion johtaja, professori Eija Tanskanen näkee koululaisten revontulikuva-aineistolla käyttökohteita myös tutkimuksessa. “Kamera-aineiston avulla pystymme arvioimaan ja parantamaan revontuliennusteiden täsmällisyyttä”.

Revot-projektin on rahoittanut Leader Pohjoisin Lappi ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

Lisätietoa 

Kuvamateriaalia tiedotusvälineiden käyttöön

Kuvaus Revot-projektista Sodankylän geofysiikan observatorion verkkosivuilla 

Suomen ensimmäiset revontulikuvat otettiin Sodankylässä lähes 100 vuotta sitten