Uusi tutkimus korostaa Suomen datatalouden kasvumahdollisuuksia ja kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tuoreessa raportissa esitettyjen kokeellisten laskelmien mukaan datainvestointien arvo oli hieman alle kaksi prosenttia ja dataperusteisen työn tuottaman arvonlisäyksen osuus kymmenisen prosenttia Suomen bkt:stä. Suurin osa datatalouden arvosta syntyy tieto- ja viestintäalalla. Suomen datatalouden koon ja vaikuttavuuden tarkempi arviointi edellyttää panostuksia mittausmenetelmien ja tiedonkeruun kehittämiseen sekä kansanvälistä yhteistyötä. Tutkimuksen toteutti Etla.

Datan merkitys taloudelle ja yhteiskunnalle kasvaa jatkuvasti, ja sen hyödyntäminen tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia arvonluontiin ja tuottavuuden kasvattamiseen. Digitaalinen data mahdollistaa uudenlaisten liiketoimintamallien, tuotteiden ja palveluiden synnyn, ja dataperusteiset innovaatiot ovat jo muuttaneet toimintaa monilla toimialoilla.
Kuitenkin tiedämme edelleen varsin vähän siitä, miten nämä muutokset heijastuvat arvonluontiin koko kansantalouden tasolla.
Digitaalinen data eroaa perinteisistä tuotannontekijöistä. Se on periaatteessa kulumaton resurssi, jota voidaan hyödyntää samanaikaisesti useiden toimijoiden toimesta ilman, että sen laatu heikkenee. Kuitenkin datasta saatavat taloudelliset hyödyt usein laskevat ajan myötä. Datan yhdisteltävyys ja monikäyttöisyys luovat lukemattomia uusia mahdollisuuksia, mutta samalla sen arvon määrittäminen on haastavaa.
Tänään julkaistu tutkimusraportti ”Datatalouden mittaaminen ja vaikuttavuuden arviointi (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:44) tarkastelee datatalouden koon, taloudellisen merkityksen ja vaikuttavuuden mittaamisen mahdollisuuksia ja haasteita Suomessa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa tehtyjen kokeellisten laskelmien mukaan datainvestointien arvo oli vuosina 2012–2021 vajaa kaksi prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja dataomaisuuden kokonaisarvo vaihteli 9–12 miljardin euron välillä. Suurin osa datatalouden arvosta syntyi tieto- ja viestintäalalla. Vuonna 2021 dataperusteisen työn tuottama arvonlisäys oli noin 10 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Nyt julkaistusta tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski arvioi, että kustannusperusteinen menetelmä on tällä hetkellä paras tapa arvioida datatalouden arvoa Suomen kontekstissa.
- Kustannusperusteisen menetelmän etuna on sen yhteneväisyys kansantalouden tilinpidon periaatteiden kanssa, ja sitä on hyödynnettykin jo useassa maassa. Saamamme tulokset datainvestointien arvosta ovat samaa suuruusluokkaa kuin muissa maissa, joissa vertailukelpoista menetelmää on käytetty, Koski toteaa.
Raportti korostaa julkisten hankintojen ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) roolia datatalouden edistämisessä. Esimerkiksi avoin ostolaskudata ja Hilma-järjestelmä voivat tarjota uutta tietoa datatalouteen liittyvistä julkisista toimista. Näiden toimien vaikuttavuuden arviointi edellyttäisi kuitenkin, että julkiset hankinnat ja TKI-rahoitus voitaisiin nykyistä paremmin tunnistaa aineistoista.
Yhtenäisten mittauskäytäntöjen ja tiedon keruun kehittäminen on tärkeää
Vuonna 2025 valmistuva SNA-uudistus sekä Eurostatin ja IMF:n yhteisen työryhmän valmistelema uudistusta tukeva käsikirja luovat pohjaa yhteisille kansainvälisille mittareille datan käsittelemiseksi varallisuuseränä.
- Datatalouden koon tarkempi mittaaminen edellyttää myös uusia tilinpäätöskäytäntöjä ja lisäpanostuksia tiedonkeruuseen, kuten datatyöhön käytetyn ajan seurantaan. Suomi voisi aktiivisesti edistää esimerkiksi EU-tason harmonisoitujen kyselyjen kehittämistä, jotta eri maista saataisiin vertailukelpoista tietoa. Kansainväliset vertailut tarjoaisivat tärkeää näkökulmaa Suomen datatalouden asemaan ja kehitykseen suhteessa muihin maihin, Etlan Heli Koski sanoo.
Raportissa nostetaankin esiin myös kansainvälisiä esimerkkejä, kuten Viron ja Alankomaiden menestys datatalouden kehittämisessä. Viron digitaalisten taitojen koulutusjärjestelmä ja Alankomaiden avoimen datan hyödyntäminen ovat olleet keskeisiä tekijöitä näiden maiden datatalouksien kasvussa.
Hankkeessa luotiin myös erityinen Databarometri-työkalu, joka auttaa vertaamaan eri maiden datatalouden kehitystä ja valmiuksia. Barometrissa tarkastellaan kolmea keskeistä osa-aluetta: julkisen sektorin luomia edellytyksiä datataloudelle, datan hyödyntämistä sekä datatalouden innovaatiovaikutuksia. Yhdysvallat sijoittui kokonaisindeksin osalta vertailussa kärkeen, Kiina toiselle sijalle ja Alankomaat kolmanneksi. Suomi sijoittui kokonaisindeksissä muiden eurooppalaisten maiden tasolle. Vertailussa ilmeni kuitenkin, että Suomi jäi jälkeen verrokkimaista datatalouden innovaatioiden osalta, mikä on ratkaisevan tärkeää tuottavuuden kasvun kannalta.
Suositukset Suomen datatalouden mittaamiseksi ja kehittämiseksi:
- kansainvälinen yhteistyö mittauskäytäntöjen ja tiedonkeruun kehittämisessä
- panostukset uuteen tiedonkeruuseen (kuten työntekijöiden ajankäyttö dataperusteiseen työhön)
- datataloutta koskevien julkisten hankintojen ja TKI-rahoituksen tunnistamisen parantaminen julkisista aineistoista niiden vaikuttavuuden arvioimiseksi
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi).
Koski, Heli – Anttila, Johannes – Björk, Anna – Djakonoff, Vera – Kässi, Otto – Niemi-Hugaerts, Hanna – Pajarinen, Mika – Parkkari, Jussi-Pekka: Datatalouden mittaaminen ja vaikuttavuuden arviointi (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:44)
Etla on julkaissut hankkeeseen liittyen myös kaksi tiivistä Etla Muistiota:
Kässi, Otto: Databarometer: An International Comparison of the Data Economy (ETLA Brief 149)
Koski, Heli – Anttila, Johannes – Björk, Anna – Djakonoff, Vera – Kässi, Otto – Niemi-Hugaerts, Hanna – Pajarinen, Mika – Parkkari, Jussi-Pekka: Datatalouden koon ja vaikuttavuuden arviointi Suomessa (Etla Muistio 150)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heli KoskiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-466 3214heli.koski@etla.fiKuvat

Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Kutsu medialle: Voidaanko Suomeen luoda vientivetoinen palkkamalli, jossa julkinen sektori on mukana?24.4.2025 09:51:48 EEST | Kutsu
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on selvittänyt Ruotsin, Tanskan ja Norjan työmarkkinamalleja erityisesti julkisen sektorin palkanasetannan näkökulmasta. Miksi näissä maissa on onnistuttu luomaan vientivetoinen työmarkkinamalli, joka kattaa koko työmarkkinan ja mitkä instituutiot ylläpitävät koordinaatiota? Mitä Suomi voi oppia muiden Pohjoismaiden malleista? Tervetuloa kuulemaan vastauksia näihin kysymyksiin maanantaina 28. huhtikuuta järjestettävään Teams-webinaariin.
Suuri osa entisistä nokialaisista ryhtyi yrittäjäksi – ”Nokia-kokemuksella on ollut positiivinen vaikutus perustettujen yritysten liikevaihdon kasvuun”22.4.2025 09:30:00 EEST | Tiedote
Huomattavan suuri osa, yli 8 prosenttia, entisistä Nokian työntekijöistä ryhtyi myöhemmin yrittäjäksi tai bisnesenkeliksi. Tänään julkaistun Etla-tutkimuksen mukaan erityisen innokkaasti Nokiasta lähteneet perustivat startup-yrityksiä. Tutkimuksessa havaittiin myös, että Nokia-kokemuksella on ollut positiivinen vaikutus yritysten liikevaihdon kasvuun.
Muistutuskutsu medialle: Tervetuloa seuraamaan tänään tilaisuuden ”Nokiasta 2008–2014 lähteneiden tie yrittäjiksi” livestriimiä22.4.2025 08:00:00 EEST | Kutsu
Etla on selvittänyt ex-nokialaisten perustamien yritysten tilannetta ja menestystä. Tuoreita tutkimustuloksia esitellään tänään tiistaina 22. huhtikuuta järjestettävässä julkistustilaisuudessa. Tervetuloa seuraamaan tilaisuuden livestriimiä kello 9.30.
Muistutuskutsu medialle: Nokiasta 2008–2014 lähteneiden tie yrittäjiksi17.4.2025 11:46:29 EEST | Kutsu
Etla on selvittänyt ex-nokialaisten perustamien yritysten tilannetta ja menestystä. Tuoreita tutkimustuloksia esitellään tiistaina 22. huhtikuuta järjestettävässä julkistustilaisuudessa. Tilaisuutta voi seurata paikan päällä Helsingissä tai livestriimin kautta.
Etla-tutkimus: Lääkkeiden alennetusta verokannasta tulisi luopua – nykyinen järjestelmä hyödyttää ensisijaisesti ulkomaisia lääkeyrityksiä17.4.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Apteekkilainsäädäntöä tulisi uudistaa kokonaisuutena yksittäisten muutosten sijasta, todetaan tuoreessa tutkimuksessa. Tänään julkaistussa Etla Muistiossa tutkijat esittävät hallituksen puoliväliriiheen toimenpide-ehdotuksia toimivien apteekkimarkkinoiden edistämiseksi. Tutkijat ehdottavat muun muassa, että lääkkeiden alennetusta arvolisäkannasta luovuttaisiin lääketaksan leikkaamisen sijaan. Lisäksi apteekkitoimiala tulisi siirtää yhteisöverojärjestelmän piiriin, jos apteekkimarkkinoiden määrä- ja sijaintisäätelyä vapautetaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme