Uusi tutkimus korostaa Suomen datatalouden kasvumahdollisuuksia ja kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä

Jaa

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tuoreessa raportissa esitettyjen kokeellisten laskelmien mukaan datainvestointien arvo oli hieman alle kaksi prosenttia ja dataperusteisen työn tuottaman arvonlisäyksen osuus kymmenisen prosenttia Suomen bkt:stä. Suurin osa datatalouden arvosta syntyy tieto- ja viestintäalalla. Suomen datatalouden koon ja vaikuttavuuden tarkempi arviointi edellyttää panostuksia mittausmenetelmien ja tiedonkeruun kehittämiseen sekä kansanvälistä yhteistyötä. Tutkimuksen toteutti Etla.

Suomi voisi aktiivisesti edistää EU-tason harmonisoitujen kyselyjen kehittämistä, jotta eri maista saataisiin vertailukelpoista tietoa datatalouden asemasta ja kehityksestä, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.
Suomi voisi aktiivisesti edistää EU-tason harmonisoitujen kyselyjen kehittämistä, jotta eri maista saataisiin vertailukelpoista tietoa datatalouden asemasta ja kehityksestä, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.

Datan merkitys taloudelle ja yhteiskunnalle kasvaa jatkuvasti, ja sen hyödyntäminen tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia arvonluontiin ja tuottavuuden kasvattamiseen. Digitaalinen data mahdollistaa uudenlaisten liiketoimintamallien, tuotteiden ja palveluiden synnyn, ja dataperusteiset innovaatiot ovat jo muuttaneet toimintaa monilla toimialoilla.

Kuitenkin tiedämme edelleen varsin vähän siitä, miten nämä muutokset heijastuvat arvonluontiin koko kansantalouden tasolla.

Digitaalinen data eroaa perinteisistä tuotannontekijöistä. Se on periaatteessa kulumaton resurssi, jota voidaan hyödyntää samanaikaisesti useiden toimijoiden toimesta ilman, että sen laatu heikkenee. Kuitenkin datasta saatavat taloudelliset hyödyt usein laskevat ajan myötä. Datan yhdisteltävyys ja monikäyttöisyys luovat lukemattomia uusia mahdollisuuksia, mutta samalla sen arvon määrittäminen on haastavaa.

Tänään julkaistu tutkimusraportti ”Datatalouden mittaaminen ja vaikuttavuuden arviointi (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:44) tarkastelee datatalouden koon, taloudellisen merkityksen ja vaikuttavuuden mittaamisen mahdollisuuksia ja haasteita Suomessa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa tehtyjen kokeellisten laskelmien mukaan datainvestointien arvo oli vuosina 2012–2021 vajaa kaksi prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja dataomaisuuden kokonaisarvo vaihteli 9–12 miljardin euron välillä. Suurin osa datatalouden arvosta syntyi tieto- ja viestintäalalla. Vuonna 2021 dataperusteisen työn tuottama arvonlisäys oli noin 10 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Nyt julkaistusta tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski arvioi, että kustannusperusteinen menetelmä on tällä hetkellä paras tapa arvioida datatalouden arvoa Suomen kontekstissa.

- Kustannusperusteisen menetelmän etuna on sen yhteneväisyys kansantalouden tilinpidon periaatteiden kanssa, ja sitä on hyödynnettykin jo useassa maassa. Saamamme tulokset datainvestointien arvosta ovat samaa suuruusluokkaa kuin muissa maissa, joissa vertailukelpoista menetelmää on käytetty, Koski toteaa.

Raportti korostaa julkisten hankintojen ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) roolia datatalouden edistämisessä. Esimerkiksi avoin ostolaskudata ja Hilma-järjestelmä voivat tarjota uutta tietoa datatalouteen liittyvistä julkisista toimista. Näiden toimien vaikuttavuuden arviointi edellyttäisi kuitenkin, että julkiset hankinnat ja TKI-rahoitus voitaisiin nykyistä paremmin tunnistaa aineistoista.

Yhtenäisten mittauskäytäntöjen ja tiedon keruun kehittäminen on tärkeää

Vuonna 2025 valmistuva SNA-uudistus sekä Eurostatin ja IMF:n yhteisen työryhmän valmistelema uudistusta tukeva käsikirja luovat pohjaa yhteisille kansainvälisille mittareille datan käsittelemiseksi varallisuuseränä.

- Datatalouden koon tarkempi mittaaminen edellyttää myös uusia tilinpäätöskäytäntöjä ja lisäpanostuksia tiedonkeruuseen, kuten datatyöhön käytetyn ajan seurantaan. Suomi voisi aktiivisesti edistää esimerkiksi EU-tason harmonisoitujen kyselyjen kehittämistä, jotta eri maista saataisiin vertailukelpoista tietoa. Kansainväliset vertailut tarjoaisivat tärkeää näkökulmaa Suomen datatalouden asemaan ja kehitykseen suhteessa muihin maihin, Etlan Heli Koski sanoo.

Raportissa nostetaankin esiin myös kansainvälisiä esimerkkejä, kuten Viron ja Alankomaiden menestys datatalouden kehittämisessä. Viron digitaalisten taitojen koulutusjärjestelmä ja Alankomaiden avoimen datan hyödyntäminen ovat olleet keskeisiä tekijöitä näiden maiden datatalouksien kasvussa.

Hankkeessa luotiin myös erityinen Databarometri-työkalu, joka auttaa vertaamaan eri maiden datatalouden kehitystä ja valmiuksia. Barometrissa tarkastellaan kolmea keskeistä osa-aluetta: julkisen sektorin luomia edellytyksiä datataloudelle, datan hyödyntämistä sekä datatalouden innovaatiovaikutuksia. Yhdysvallat sijoittui kokonaisindeksin osalta vertailussa kärkeen, Kiina toiselle sijalle ja Alankomaat kolmanneksi. Suomi sijoittui kokonaisindeksissä muiden eurooppalaisten maiden tasolle. Vertailussa ilmeni kuitenkin, että Suomi jäi jälkeen verrokkimaista datatalouden innovaatioiden osalta, mikä on ratkaisevan tärkeää tuottavuuden kasvun kannalta.

Suositukset Suomen datatalouden mittaamiseksi ja kehittämiseksi:

  • kansainvälinen yhteistyö mittauskäytäntöjen ja tiedonkeruun kehittämisessä
  • panostukset uuteen tiedonkeruuseen (kuten työntekijöiden ajankäyttö dataperusteiseen työhön)
  • datataloutta koskevien julkisten hankintojen ja TKI-rahoituksen tunnistamisen parantaminen julkisista aineistoista niiden vaikuttavuuden arvioimiseksi

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi).

Koski, Heli – Anttila, Johannes – Björk, Anna – Djakonoff, Vera – Kässi, Otto – Niemi-Hugaerts, Hanna – Pajarinen, Mika – Parkkari, Jussi-Pekka: Datatalouden mittaaminen ja vaikuttavuuden arviointi (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:44)

Etla on julkaissut hankkeeseen liittyen myös kaksi tiivistä Etla Muistiota: 

Kässi, Otto: Databarometer: An International Comparison of the Data Economy (ETLA Brief  149)

Koski, Heli – Anttila, Johannes – Björk, Anna – Djakonoff, Vera – Kässi, Otto – Niemi-Hugaerts, Hanna – Pajarinen, Mika – Parkkari, Jussi-Pekka: Datatalouden koon ja vaikuttavuuden arviointi  Suomessa (Etla Muistio 150)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tutkimusjohtaja Heli Koski, Etla.
Tutkimusjohtaja Heli Koski, Etla.
Lataa

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: 1990-luvun lamalla kauaskantoisia vaikutuksia Suomen kuolleisuuteen – työpaikkansa menettäneillä 10–20 % korkeampi kuolleisuusriski2.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote

Suomen 1990-luvun lamalla on ollut pitkäkestoinen ja kielteinen vaikutus kansanterveyteen. Tuoreen Etla Muistion mukaan työpaikan menetys laman aikana on lisännyt kuolleisuuden riskiä Suomessa, ja vaikutukset ovat näkyvissä vielä lähes 30 vuotta laman jälkeenkin. Tutkimuksen tuloksissa korostui erityisesti riski itsemurhakuolleisuuteen sekä alkoholiperäisiin kuolinsyihin. Tulokset alleviivaavat tarvetta tukitoimille ja ennaltaehkäisevälle työlle työpaikkansa menettäneiden terveyden edistämiseksi ja kuolleisuusriskin vähentämiseksi.

Etla forecasts: Finland's downturn is over - EU defence budgets may save euro area growth amidst tariff turbulence26.3.2025 09:05:00 EET | Tiedote

Finland's economy will stick to growth in the coming years. The bump in the road is already behind us and GDP will grow by 1.2% this year and 1.4% next year. International demand is recovering, but net exports are struggling. US tariffs cast a shadow over the outlook for international trade, but Europe's own infrastructure and defence spending compensates, at least partially, for potential export losses.

Etla: Suomen suhdannekuoppa takana – EU-satsaukset puolustukseen voivat pelastaa euroalueen kasvun tulliturbulenssissa26.3.2025 09:00:00 EET | Tiedote

Suomen talous pysyttelee kiinni kasvussa tulevina vuosina. Suhdannekuoppa on jo takana ja bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,2 prosenttia ja ensi vuonna 1,4 prosenttia. Kansainvälinen kysyntä elpyy, mutta nettovienti ei jaksa pinnistää plussalle. Yhdysvaltojen tullit varjostavat kansainvälisen kaupan näkymiä, mutta Euroopan omat infra- ja puolustussatsaukset paikkaavat mahdollisia viennin menetyksiä ainakin osin. Työllisyysasteen kasvu jatkuu tästä vuodesta eteenpäin ja kahden vuoden investointilamakin päättyy samalla kun hävittäjähankinnat konkretisoituvat.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye