Lohen geenit paljastavat puberteetin ja evoluution salaisuuksia
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, miten yksittäinen geeni voi vaikuttaa merkittävästi lohen sukukypsyysikään, joka on ratkaisevan tärkeä lohen elinkaaren kannalta.

Tutkijat havaitsivat, että VGLL3-geeni säätelee tuhansia muita lohen sukupuoliseen kypsymiseen liittyviä geenejä.
– Kuvittele, että yksi kytkin määrittäisi, alkaako ihmisen murrosikä 13- vai 20-vuotiaana. VGLL3-geeni toimii samoin lohissa: se vaikuttaa esimerkiksi lohen lisääntymissolujen kehittymiseen, kasvurytmeihin ja käyttäytymisen muutoksiin. Tuloksemme selittävät, miten yksittäisen geenin vaihtelu voi vaikuttaa merkittävästi murros- ja sukukypsyysiän kaltaisiin erittäin monimutkaisiin ja -tahoisiin piirteisiin, kertoo norjalaisen Nord-yliopiston apulaisprofessori Jukka-Pekka Verta, joka johti tutkimusta osana tutkijatohtorivaihettaan Helsingin yliopistossa.
Löydös selittää, miten sukupuolisen kypsymisen kaltaiset monimutkaiset piirteet kehittyvät ja vaihtelevat, ja valaisee pleiotropiaksi kutsuttua prosessia, jossa yksi geeni ohjaa useaa ominaisuutta orkesterin kapellimestarin tavoin.
VGLL3-geeni vaikuttaa ihmisen murrosiän ajankohdan määräytymiseen, vaikkakin sen vaikutus on paljon vähäisempi. Sillä on huomattavasti suurempi vaikutus erääseen ihmisen ihon autoimmuunisairauteen, jonka ”kytkimenä” se toimii. Kyseinen sairaus, lupus eli ihohukka, on merkittävästi yleisempi naisilla kuin miehillä.
Voimalaitospadot voivat vaikuttaa lohen sukukypsyyteen
Tutkijoiden löydöksillä on kauaskantoisia vaikutuksia erityisesti sen ymmärtämiseen, miten voimalaitospatojen rakentaminen ja muu ihmisen toiminta vaikuttaa lohikantojen nopeisiin kehityksellisiin muutoksiin.
Koska lohi on vaelluskala, se tarvitsee vapaan reitin jokien lisääntymisalueiden ja valtamerten saalistusalueiden välille. Monilta voimalaitospadoilta puuttuu toimivat kalatiet, joita pitkin kalat voivat nousta patojen yläpuolisille lisääntymisalueille.
– Jos patojen alapuoliset lisääntymisalueet soveltuvat esimerkiksi vain pienille lohiyksilöille, luonnonvalinta saattaa suosia vahvasti muuta kuin myöhäisen sukukypsyyden VGLL3-varianttia, mikä tarjoaa lohikannalle tavan sopeutua muuttuneisiin olosuhteisiin, mutta myös vähentää kannan monimuotoisuutta. Tällä voi olla kielteisiä pidemmän aikavälin vaikutuksia. Ymmärrämme nyt aiempaa paremmin, mihin muihin geeneihin ja prosesseihin tällaiset muutokset voivat vaikuttaa, toteaa Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan professori Craig Primmer.
Muuttamalla tiettyjen VGLL3-varianttien esiintymistiheyttä luonnonvalinta voi vaikuttaa suuresti koon, munien määrän ja käyttäytymisen kaltaisiin ominaisuuksiin. Uusi tutkimus korostaa evoluution perustutkimuksen merkitystä luonnonkantojen hallinnassa ja ympäristömuutosten ekosysteemivaikutusten ennustamisessa.
Alkuperäinen artikkeli
A complex mechanism translating variation of a simple genetic architecture into alternative life histories
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jukka-Pekka Verta, genomiikan apulaisprofessori, biotieteiden ja kalanviljelyn tiedekunta, Nord-yliopisto, Norja, jukka-pekka.verta@nord.no
Craig Primmer, professori, bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta ja biotekniikan instituutti (HiLIFE), Helsingin yliopisto, craig.primmer@helsinki.fi
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Suomalaiset yliopistot käynnistävät Saudi-Arabiassa laajan opettajien täydennyskoulutusprojektin23.4.2025 10:12:31 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Itä-Suomen yliopisto ja Turun yliopisto käynnistävät huhtikuussa 2025 uuden kolmivuotisen opettajien täydennyskoulutusprojektin Saudi-Arabiassa.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 3.5.!22.4.2025 11:44:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen akateemisimpien lehmien laitumellelaskuun Suomen urbaaneimmalle maatilalle.
Arkeologiset kohteet tarkentuvat kartalle uuden teknologian avulla22.4.2025 09:26:04 EEST | Tiedote
Muinaisjäännösrekisteri ja arkeologinen paikkatieto tukevat tutkimusta ja kulttuuriperinnön suojelua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme